50 vuotias ei ole mikään vanhus.

Viisikymppiset pystyvät aivan kaikkeen, mutta mihinkään töihin heitä ei voi palkata. Kukaan ei tiedä miksi.

Olen 50v.  Kuinka paljon mun täytyy juosta Coopperissa todistaakseni olevani palkattavaksi kelpaava? Kerro riittävä matka.

Vierailija kirjoitti:

Olen 50v.  Kuinka paljon mun täytyy juosta Coopperissa todistaakseni olevani palkattavaksi kelpaava? Kerro riittävä matka.

Seuraavaksi kokeillaan pääsetkö samaan.

Vierailija kirjoitti:

Viisikymppiset pystyvät aivan kaikkeen, mutta mihinkään töihin heitä ei voi palkata. Kukaan ei tiedä miksi.

 

 

 

 

EK on päättänyt ihan puhtaasti keljuillessaan tällaisen linjan ja ohjeistanut kaikki yritykset hylkimään 50v työnhakijoita.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin koomista tämä vastakkainasettelu, aivan kuin nuoret olisivat ikuisesti nuoria, ja viisikymppiset olisivat syntyneet vanhoina. Me viisikymppiset ollaan joskus olleet yhtä nuoria kuin te nuoret täällä, ja joku päivä, jos onni suo, tekin elätte viisikymppisiksi ja paljon ylikin. Meissä ei ole mitään muuta eroa, kuin että elämämme ajoittuu hieman eri kohtaan aikajanalla.

Minulla on paljon hyviä muistoja ennen syntymäänne 70-90 -luvuilta ajalta jota en pois vaihtaisi, ja todella toivon että tekin luotte itsellenne yhtä rakkaita muistoja tähän 2000-luvun alkupuolelle. Ja kun viimein olette viisikymppisiä, tulette huomaamaan, ettei se niin vanhalta tunnu kuin nyt oletatte.

Pitäisi vaan elää niissä muistoissa. Tarinat on kivoja, mutta nyt on nyt ja kehitys kehittyy.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole, vaan tutkimustenkin mukaan erittäin tuottavia töissä, ei sairastelua eikä työkyvyttömyyttä. Itsekin olen 50 v naisena saanut jokaisen työopaikan (asiantuntija) joita olen hakenut. 

Näinpä. En myöskään ole huomannut minkäänlaista vaikeutta työllistyä. Toki minulla on hyvin spesifi koulutus alalle, jolla viran voi saada vain tarkasti määritellyin koulutusvaatimuksin. Valitsin alani aikoinaan järjellä, en sydämellä, ja se on kannattanut kyllä. 

Et voi saada töitä 50v, koska weffin sivuilla kerrotaan asia.

70-luvulla ovat syntyneet nykyisin elossa olevista sukupolvista ne koulutetuimmat, pärjäävimmät ja osaavimmat. Sen näkee kyllä kaikesta. 70-luvulla syntyneet ovat ehtineet omaksua it- ja digitaidot mutta saivat viettää lapsuutensa "vanhoina hyvinä aikoina". Parhaat puolet molemmista maailmoista. X-sukupolvi rules. 

Wai on wiischgymbbinen wanaha ugonguhvelo, ootahhan kuhan minä otan nämä tegarit boesch schuufta ja kakkulat poesf schimililtä ja etin schittä gävelygepin gätteen, jota nimitän nuorischo-ohjaajakschi!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin koomista tämä vastakkainasettelu, aivan kuin nuoret olisivat ikuisesti nuoria, ja viisikymppiset olisivat syntyneet vanhoina. Me viisikymppiset ollaan joskus olleet yhtä nuoria kuin te nuoret täällä, ja joku päivä, jos onni suo, tekin elätte viisikymppisiksi ja paljon ylikin. Meissä ei ole mitään muuta eroa, kuin että elämämme ajoittuu hieman eri kohtaan aikajanalla.

Minulla on paljon hyviä muistoja ennen syntymäänne 70-90 -luvuilta ajalta jota en pois vaihtaisi, ja todella toivon että tekin luotte itsellenne yhtä rakkaita muistoja tähän 2000-luvun alkupuolelle. Ja kun viimein olette viisikymppisiä, tulette huomaamaan, ettei se niin vanhalta tunnu kuin nyt oletatte.

Pitäisi vaan elää niissä muistoissa. Tarinat on kivoja, mutta nyt on nyt ja kehitys kehittyy.

En tiedä mikä mielikuva sinulla on viisikymppisistä, mutta ihan ollaan maailman menossa ja työelämässä mukana edelleen. Uusia muistoja luodaan vielä viisikymppisinäkin, ja ehkä jopa erityisesti juuri silloin, kun alkaa olemaan ruuhkavuodet takana, ja rahaa on millä mällätä. Teinikotkotukset ei toki kiinnosta, saatte pitää tiktokkinne ja kumihuulenne, joten riemuitkaa te niistä nyt, ennenkuin olette yhtäkkiä viisikymppisiä itsekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin koomista tämä vastakkainasettelu, aivan kuin nuoret olisivat ikuisesti nuoria, ja viisikymppiset olisivat syntyneet vanhoina. Me viisikymppiset ollaan joskus olleet yhtä nuoria kuin te nuoret täällä, ja joku päivä, jos onni suo, tekin elätte viisikymppisiksi ja paljon ylikin. Meissä ei ole mitään muuta eroa, kuin että elämämme ajoittuu hieman eri kohtaan aikajanalla.

Minulla on paljon hyviä muistoja ennen syntymäänne 70-90 -luvuilta ajalta jota en pois vaihtaisi, ja todella toivon että tekin luotte itsellenne yhtä rakkaita muistoja tähän 2000-luvun alkupuolelle. Ja kun viimein olette viisikymppisiä, tulette huomaamaan, ettei se niin vanhalta tunnu kuin nyt oletatte.

Pitäisi vaan elää niissä muistoissa. Tarinat on kivoja, mutta nyt on nyt ja kehitys kehittyy.

En tiedä mikä mielikuva si

Somea, kännyköitä ja tietokoneita lukuun ottamatta 90-luvun nuoruus ei loppujen lopuksi ollut edes kauhean erilainen kuin tämän hetken. Etenkään isoissa kaupungeissa. Olen havainnut tämän omia lapsiani seuraamalla. Samat haasteet ja samat jutut kuin minulla oli ysärillä parikymppisenä. Jos taas ajattelee 90-luvusta kolmekymmentä vuotta taaksepäin 60-luvulle, ero ajattelu- ja elämäntavoissa oli paljon paljon suurempi. 

Siis olen nyt 55v ihan ok. En tietenkään nuori enkä vanha vaan keski-ikäinen. 65v on sitten eläkeläinen ja vanha mutta ei mikään vanhus kuitenkaan. Toki terveys on tärkeintä oli sitten minkä ikäinen tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Juu ei se nykyisin ole. Ennenvanhaan 40-vuotias oli jo ihan ikäloppu 

40-vuotias ei ole koskaan ollut ikäloppu. Väitätkö että ihmisen biologia olisi muka jossain välissä muuttunut? :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ylitin juuri kauhukseni 50 vuoden haamurajan, mutta en tunne itseäni millään tavalla vanhaksi. Kunto on hyvä, veriarvot pelkkää priimaa, enkä syö minkäänlaisia lääkityksiä. Edes silmälaseja en vielä tarvitse, vaikka ikänäöllä on jo iät ja ajat peloteltu. Ainoa ero minkä huomaan kolmekymppiseen itseeni verrattuna on hitaampi palautuminen fyysisestä rääkistä, lepopäiviä tarvitsen enemmän, mutta vauhti on edelleen sama.

Sinä et voi itseäsi määritellä nuoreksi, boomer. Nuoret määrittelevät sen.

 

Niin, koska nuorethan tietävät tietystikin kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin koomista tämä vastakkainasettelu, aivan kuin nuoret olisivat ikuisesti nuoria, ja viisikymppiset olisivat syntyneet vanhoina. Me viisikymppiset ollaan joskus olleet yhtä nuoria kuin te nuoret täällä, ja joku päivä, jos onni suo, tekin elätte viisikymppisiksi ja paljon ylikin. Meissä ei ole mitään muuta eroa, kuin että elämämme ajoittuu hieman eri kohtaan aikajanalla.

Minulla on paljon hyviä muistoja ennen syntymäänne 70-90 -luvuilta ajalta jota en pois vaihtaisi, ja todella toivon että tekin luotte itsellenne yhtä rakkaita muistoja tähän 2000-luvun alkupuolelle. Ja kun viimein olette viisikymppisiä, tulette huomaamaan, ettei se niin vanhalta tunnu kuin nyt oletatte.

Pitäisi vaan elää niissä muistoissa. Tarinat on kivoja, mutta nyt on nyt ja kehitys kehittyy.

 

Niin, ja aina vain huonompaan suuntaan meille kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Et nyt kyllä nuorikaan.

Ei niin, vaan keski-ikäinen. Monilla tuntuu olevan ihmeellinen käsitys, että ihminen muuttuu suoraan nuoresta vanhukseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et nyt kyllä nuorikaan.

Ei niin, vaan keski-ikäinen. Monilla tuntuu olevan ihmeellinen käsitys, että ihminen muuttuu suoraan nuoresta vanhukseksi.

Juu kun täytin 50v niin kuulin pääni sisältä naksahduksen kun elimistön pääkytkin meni "vanhus" -asentoon.

45-54 ikääntyvä, 55-64 iäkäs, 64- vanha. Työterveyshuolto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu ei se nykyisin ole. Ennenvanhaan 40-vuotias oli jo ihan ikäloppu 

40-vuotias ei ole koskaan ollut ikäloppu. Väitätkö että ihmisen biologia olisi muka jossain välissä muuttunut? :D

Kyllä se muuttuu. Ihmisten elinajan odote oli vielä 1700-luvun loppupuolella 35-40 vuotta. Syitä toki muitakin kuin vain biologia tai evoluutiokehitys, mutta ei sen ajan ihminen ollut täysin samanlainen kuin nykyihminen. Olivat myös karvaisempia ja lyhytkasvuisempia kuin nykyihminen. Ero ei ole suuri, mutta kuitenkin selvästi havaittavissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ylitin juuri kauhukseni 50 vuoden haamurajan, mutta en tunne itseäni millään tavalla vanhaksi. Kunto on hyvä, veriarvot pelkkää priimaa, enkä syö minkäänlaisia lääkityksiä. Edes silmälaseja en vielä tarvitse, vaikka ikänäöllä on jo iät ja ajat peloteltu. Ainoa ero minkä huomaan kolmekymppiseen itseeni verrattuna on hitaampi palautuminen fyysisestä rääkistä, lepopäiviä tarvitsen enemmän, mutta vauhti on edelleen sama.

Sinä et voi itseäsi määritellä nuoreksi, boomer. Nuoret määrittelevät sen.

Boomer? Voi kuule teini, otahan terminologia haltuun. Viisikymppiset eivät ole boomereita, vaan termillä viitataan sotien jälkeen (1946-1960) syntyneeseen sukupolveen, eli nykyajan viisikymppisten vanhempiin.