Miten voimme saada lesken pakotettua pois asunnosta, jota hän ei omista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyypillinen tämän hetken leski on 80 vuotias nainen. Näillä on harvoin mitään hyvää omaa eläkekertymää, koska ovat lasten ollessa pieniä olleet kotiäiteinä ja sen jälkeen usein pätkätöissä, joista ennen ei kertynyt eläkettä. Ilman asumisoikeutta ja leskeneläkettä nämä olisivat todella pulassa. Nuoremmilla on usein eläkekertymää ja omaa omaisuutta, joten asumisoikeuttakin voitaisiin muuttaa. Ehkä määräaikaiseksi niin, että se olisi yhtä pitkä kuin avioliitto oli. 

Tämäkin kuulostaa reilummalta. Mutta itse olen tällä hetkellä sellaisessa tilanteessa, että vainajan leski on 50-vuotias. He ovat olleet aviossa 15 vuotta. Ei mun tai mieheni tee mieli maksaa hänen elämistään kun ei meille mitenkään tärkeä ihminen, eikä ole taetta että asunnon myymisestä sitten joskus saisi mitään voittoa. Nyt selvitetää

 

Hä? Eihän sen kuulu kenellekään tappiotakaan tuottaa. Mieluummin luopuisin vaikkapa lesken hyväksi kuin maksaisin kuluja, mutta se ei välttämättä ole mahdollista. 

Antakaa lesken olla, hän saa asua asunnossa kuolemaansa asti.

Vierailija kirjoitti:

Tämän voi myös ennaltaehkäistä: jos asunnosta vähintään osan on omistanut henkilön kuolinhetkellä joku muun kuin perittävä ja leski, ei leskelle jää hallintaoikeutta. Toisin sanoen esim. "uusissa" avioliitoissa voi turvata lastensa perinnön niin, että myy heille (ennen kuolemaansa) esim. 1% siivun ko. asunnosta. Tämä on tietenkin myöhäistä, jos perittävä on jo kuollut.

Miksi joku haluaisi varmistaa puolisolleen häädön mahdollisen kuoleman kohdatessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tuollaista ihmeellistä hallintaoikeutetta ei voida poistaa kokonaan laista? Miksi omaisuutta ei voida samalla testamentata sille, jonka halutaan sitä hallinnoivan? Hallintaoikeus johtaa siihen, että viattomat perilliset joutuvat kohtuuttomaan tilanteeseen ja maksamaan maksuja ja veroja sellaisesta omaisuudesta, josta eivät pääse hyöytymään ja maksamaan toisen elämistä. Köyhän kannattaakin joissakin tilanteissa vaan kieltäytyä perinnöstä kun ei yksinkertaisesti ole varaa perintöön ja tuetkin siinä samalla menee.

Ihan yleisellä tasolla itselläni on kaksi tätiä, joilla ei lapsia ja eivät ilmeisesti ole naimisissa tai suhteessakaan. Emme ole missään tekemisissä, joten en noista paljoa tiedä, mutta ovat ilmeisesti keskenään läheisiä. Oma vanhempani, joiden sisaruksia ovat on kuollut. Toivottavasti nuo tädit ovat älynneet tehdä testame

Kuten myös on  oletettu lasten kouluttautuvan ja elättävän itsensä. Elatusvelvollisuus periaatteessa loppuu kun tulee täysi-ikäiseksi. Yhteiskunta tukee myös nuoria, eikä väitä että perintöä kärkkymällä pitäisi pärjätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän voi myös ennaltaehkäistä: jos asunnosta vähintään osan on omistanut henkilön kuolinhetkellä joku muun kuin perittävä ja leski, ei leskelle jää hallintaoikeutta. Toisin sanoen esim. "uusissa" avioliitoissa voi turvata lastensa perinnön niin, että myy heille (ennen kuolemaansa) esim. 1% siivun ko. asunnosta. Tämä on tietenkin myöhäistä, jos perittävä on jo kuollut.

Miksi joku haluaisi varmistaa puolisolleen häädön mahdollisen kuoleman kohdatessa?

Voihan puoliso myös eläessään testamentata osan kodista tulevalle leskelleen, osan perillisille jotka toki saisivat osuutensa muutenkin ja osan antaa eläessään jollekulle. Näin leski ei jää tyhjän päälle, eivätkä perilliset joudu yksin vastaamaan kuluista ja riskeistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa muuten älytöntä, että on olemassa tuollainen oikeus. Minusta sen pitäisi olla määräaikainen tai sovittavissa oleva asia.

No eihän leskeä voi kadullekaan ajaa omasta kodistaan. Sen estämiseksi on tällainen asumis-oikeus kehitettykin. Leskihän jää asumaan puolisonsa kanssa omistamaansa asuntoon (tai vastaavaan, jos sellainen häneltä löytyy) , jota perilliset eivät ole maksaneet. Kauheata, että vieläkin voi tosiaan olla leskellä ja/tai edesmenneellä aikuisia "lapsia", jotka olisivat valmiita kylmästi heittämään äitinsä ulos saadakseen perintönsä. Luojan kiitos, että on leskellä asumis-oikeus.

 

Älä oleta, että leski omistaa asunnosta mitään. Näin ei välttämättä ole. Ei kukaan äitiään tai isäänsä ulos halua heittää, vaan myöhemmin kuvaan ilmestyneen verenimijän.

Verenimijän? Loukkaava ajatus jonkun puolisosta, joka joutui jäämän eloon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa muuten älytöntä, että on olemassa tuollainen oikeus. Minusta sen pitäisi olla määräaikainen tai sovittavissa oleva asia.

No eihän leskeä voi kadullekaan ajaa omasta kodistaan. Sen estämiseksi on tällainen asumis-oikeus kehitettykin. Leskihän jää asumaan puolisonsa kanssa omistamaansa asuntoon (tai vastaavaan, jos sellainen häneltä löytyy) , jota perilliset eivät ole maksaneet. Kauheata, että vieläkin voi tosiaan olla leskellä ja/tai edesmenneellä aikuisia "lapsia", jotka olisivat valmiita kylmästi heittämään äitinsä ulos saadakseen perintönsä. Luojan kiitos, että on leskellä asumis-oikeus.

 

Älä oleta, että leski omistaa asunnosta mitään. Näin ei välttämättä ole. Ei kukaan äitiään tai isäänsä ulos halua heittää

 

Onhan hän perillisten näkökulmasta loinen, joka kuluttaa omaisuutta eikä maksa siitä käytännössä mitään. Vanhemmilleen sen suo tietenkin mielellään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän voi myös ennaltaehkäistä: jos asunnosta vähintään osan on omistanut henkilön kuolinhetkellä joku muun kuin perittävä ja leski, ei leskelle jää hallintaoikeutta. Toisin sanoen esim. "uusissa" avioliitoissa voi turvata lastensa perinnön niin, että myy heille (ennen kuolemaansa) esim. 1% siivun ko. asunnosta. Tämä on tietenkin myöhäistä, jos perittävä on jo kuollut.

Miksi joku haluaisi varmistaa puolisolleen häädön mahdollisen kuoleman kohdatessa?

Joku, joka on mennyt naimisiin vain saadakseen ilmaisen taloudenhoitajan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tuollaista ihmeellistä hallintaoikeutetta ei voida poistaa kokonaan laista? Miksi omaisuutta ei voida samalla testamentata sille, jonka halutaan sitä hallinnoivan? Hallintaoikeus johtaa siihen, että viattomat perilliset joutuvat kohtuuttomaan tilanteeseen ja maksamaan maksuja ja veroja sellaisesta omaisuudesta, josta eivät pääse hyöytymään ja maksamaan toisen elämistä. Köyhän kannattaakin joissakin tilanteissa vaan kieltäytyä perinnöstä kun ei yksinkertaisesti ole varaa perintöön ja tuetkin siinä samalla menee.

Ihan yleisellä tasolla itselläni on kaksi tätiä, joilla ei lapsia ja eivät ilmeisesti ole naimisissa tai suhteessakaan. Emme ole missään tekemisissä, joten en noista paljoa tiedä, mutta ovat ilmeisesti keskenään läheisiä. Oma vanhempani, joiden sisaruksia ovat on kuollut. Toivottavasti nuo tädit ovat älynneet tehdä testame

Samalla tavalla se asumisoikeus koskee miesleskiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa muuten älytöntä, että on olemassa tuollainen oikeus. Minusta sen pitäisi olla määräaikainen tai sovittavissa oleva asia.

No eihän leskeä voi kadullekaan ajaa omasta kodistaan. Sen estämiseksi on tällainen asumis-oikeus kehitettykin. Leskihän jää asumaan puolisonsa kanssa omistamaansa asuntoon (tai vastaavaan, jos sellainen häneltä löytyy) , jota perilliset eivät ole maksaneet. Kauheata, että vieläkin voi tosiaan olla leskellä ja/tai edesmenneellä aikuisia "lapsia", jotka olisivat valmiita kylmästi heittämään äitinsä ulos saadakseen perintönsä. Luojan kiitos, että on leskellä asumis-oikeus.

 

Älä oleta, että leski omistaa asunnosta mitään. Näin ei välttämättä ole. Ei k

LOINEN, VERENIMIJÄ, tämä on syy miksi leskelle on lais turva ja suojelu. Kukaan ei ole leski omasta valinnastaan. Yhtäaikainen kuolema on hankalampi järjestää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lain mukaan hänellä on elinikäinen asumisoikeus ja sen lisäksi oikeus pitää yhteinen koti-irtaimisto jakamattomana hallinnassaan. Voitte yrittää järjestää hänelle mieleisemmän asunnon. Jospa sitten suotuisi muuttamaan.

Tarkennus. "tavanomainen asuinirtaimisto". Esim taide ei kuulu tähän, eli jos picassoja löytyy seiniltä ne perijät voivat noutaa pois.

Sehän ei välttämättä mene niin että vaikka vainaja omistaisi talon, että hän omistaa myös kaiken talossa olevan irtaimiston. Ihan vaan sillä, että mahdollinenarvo-omaisuus talossa voi olla myös lesken omaa omaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän nämä tilanteet vain lisäänny, kun nykyään perheet ovat mitä ovat. On exää ja nyxää ja nyxän exää. Sitten vielä on minun lapset ja sinun lapset ja yhteiset lapset. Kun joku kuolee niin siinäpä onkin sitten miettimistä, että kuka perii kenetkin.

Lapset perii, ei exät tai nyxät. Ei sen kummempaa miettimistä.

 

Tasangon osalta tilanne ei ole lainkaan noin selvä, ja se heijastuu myös perintöön

Vierailija kirjoitti:

Tämäkin kuulostaa reilummalta. Mutta itse olen tällä hetkellä sellaisessa tilanteessa, että vainajan leski on 50-vuotias. He ovat olleet aviossa 15 vuotta. Ei mun tai mieheni tee mieli maksaa hänen elämistään kun ei meille mitenkään tärkeä ihminen, eikä ole taetta että asunnon myymisestä sitten joskus saisi mitään voittoa. Nyt selvitetään, voiko perinnöstä luopua ilman että se jämähtää lapsemme niskaan, jolloin seuraukset meille olisivat tietenkin samat.

Kieltämättä todella epäreilu tilanne. Vainaja olisi voinut eläessään estää tämän sillä, että olisi testamentannut asunnon puolisolleen. Silloin olisitte saaneet mahdollisen muun perinnön, mutta asunto olisi jäänyt kokonaan lesken vaivoiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh, meillä tulee realisoitumaan tämän tyyppinen tilanne. Tuleva leski on nuorehko. Talossa on yläkerrassa toinen asunto. Olemme pohtineet, että etsimme siihen mukava vuokralaisen kun aika on kypsä.

Tehän ette sitä päätä vaan sen tekee ja päättää leski hallintaoikeutensa nojalla. Nämä kannattaa etukäteen keskustella ettei tule yllätyksiä.

Tämä tilanne on hieman tulkinnanvarainen, jos puolisoiden yhteinen koti on ollut alakerran asunto, hallintaoikeus koskee silloin sitä eikä suinkaan koko taloa.

Eikö niistä perintöasioista voi keskustella kun kaikki on vielä elossa ja järissään??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa muuten älytöntä, että on olemassa tuollainen oikeus. Minusta sen pitäisi olla määräaikainen tai sovittavissa oleva asia.

No eihän leskeä voi kadullekaan ajaa omasta kodistaan. Sen estämiseksi on tällainen asumis-oikeus kehitettykin. Leskihän jää asumaan puolisonsa kanssa omistamaansa asuntoon (tai vastaavaan, jos sellainen häneltä löytyy) , jota perilliset eivät ole maksaneet. Kauheata, että vieläkin voi tosiaan olla leskellä ja/tai edesmenneellä aikuisia "lapsia", jotka olisivat valmiita kylmästi heittämään äitinsä ulos saadakseen perintönsä. Luojan kiitos, että on leskellä asumis-oikeus.

 

Älä oleta, että leski omistaa as

 

Tai ehkä tuo leskenoikeus nimenomaan noita nimityksiä aiheuttaa. Tai onhan tietysti absurdia, jos perilliset eivät halua käytännössä elättää leskeä, jonka ovat tavanneet viiteen kertaan. Ja vain siksi, etteivät pysty luopumaan perinnöstä dvv:n vuoksi. Kenties tuota oikeutta kohtuullistamalla kaikilla olisi parempi mieli. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämäkin kuulostaa reilummalta. Mutta itse olen tällä hetkellä sellaisessa tilanteessa, että vainajan leski on 50-vuotias. He ovat olleet aviossa 15 vuotta. Ei mun tai mieheni tee mieli maksaa hänen elämistään kun ei meille mitenkään tärkeä ihminen, eikä ole taetta että asunnon myymisestä sitten joskus saisi mitään voittoa. Nyt selvitetään, voiko perinnöstä luopua ilman että se jämähtää lapsemme niskaan, jolloin seuraukset meille olisivat tietenkin samat.

Kieltämättä todella epäreilu tilanne. Vainaja olisi voinut eläessään estää tämän sillä, että olisi testamentannut asunnon puolisolleen. Silloin olisitte saaneet mahdollisen muun perinnön, mutta asunto olisi jäänyt kokonaan lesken vaivoiksi.

Näinpä. Rintaperillisen osa ei ole aina hyvä juttu. 

Vierailija kirjoitti:

Eikö niistä perintöasioista voi keskustella kun kaikki on vielä elossa ja järissään??

Voi. Mutta kun ketään ei voi pakottaa. Tarjouduin jopa maksamaan juristin konsultoinnista aiheutuvat kulut vaan ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän nämä tilanteet vain lisäänny, kun nykyään perheet ovat mitä ovat. On exää ja nyxää ja nyxän exää. Sitten vielä on minun lapset ja sinun lapset ja yhteiset lapset. Kun joku kuolee niin siinäpä onkin sitten miettimistä, että kuka perii kenetkin.

Lapset perii, ei exät tai nyxät. Ei sen kummempaa miettimistä.

 

Tasangon osalta tilanne ei ole lainkaan noin selvä, ja se heijastuu myös perintöön

Tasinko on verovapaa osuus, josta ei verotuksellisesti syystä  kannata luopua. Tasinko voidaan kuitata paperilla johon kirjataan jotain nimettyä irtaimistoa  ym, jotta se ei muutu lahjaksi, josta taas tulee rintaperillisille lahjavero. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämäkin kuulostaa reilummalta. Mutta itse olen tällä hetkellä sellaisessa tilanteessa, että vainajan leski on 50-vuotias. He ovat olleet aviossa 15 vuotta. Ei mun tai mieheni tee mieli maksaa hänen elämistään kun ei meille mitenkään tärkeä ihminen, eikä ole taetta että asunnon myymisestä sitten joskus saisi mitään voittoa. Nyt selvitetään, voiko perinnöstä luopua ilman että se jämähtää lapsemme niskaan, jolloin seuraukset meille olisivat tietenkin samat.

Kieltämättä todella epäreilu tilanne. Vainaja olisi voinut eläessään estää tämän sillä, että olisi testamentannut asunnon puolisolleen. Silloin olisitte saaneet mahdollisen muun perinnön, mutta asunto olisi jäänyt kokonaan lesken vaivoiksi.

Tämän tähden ikäihmisten, joilla molemmilla (tai ainakin toisella) ovat omat perilliset, ei kannattaisi mennä ollenkaan naimisiin. Molemmat pitävät omat asunnot ja omaisuudet ja sitten vain hengaillaan yhdessä kumman luona tahansa. Sitten kun se loppuu, niin kaikki on selvää.

Esim. Pirkko Mannola ja Göran Stubb ovat "vain" kihloissa.