Miten voimme saada lesken pakotettua pois asunnosta, jota hän ei omista?
Eli olemme perineet isämme ja haluamme lesken nyt isän omistamasta talosta pois. Hän väittää, että hänellä on hallintaoikeus. Miten saamme hänet pois? Kiire!
Kommentit (292)
Heh, meillä tulee realisoitumaan tämän tyyppinen tilanne. Tuleva leski on nuorehko. Talossa on yläkerrassa toinen asunto. Olemme pohtineet, että etsimme siihen mukava vuokralaisen kun aika on kypsä.
Voitte tehdä niinkuin eräs sukulaiseni (sisko).
Äidilläni oli terveys ongelmia joten maalasivat tarinan siitä, että jo äitini joutuu sairaalaan sosiaalitoimisto voi vuokrata asunnon "kenelle vaan, vaikka mustalaisille". Äärimmäisen epätodennäköinen skenario muuten
Näin saatiin äitimuori luopumaan hallintaoikeudestaan. Hoitivat sentään asunnon hänelle.
Soimaan edelleen itseäni, etteivät hoksottimet toimineet.
Olisi voinut edes juristille rimpauttaa.
Nimin. Suku on pahin
Kiinteistöverosta sen verran, että omistaja tai omistajan veroinen haltija suorittaa veron siitä osasta kiinteistöä, jonka hän omistaa tai johon hänellä on omistajan veroinen hallintaoikeus.
Omistajan veroisena haltijana pidetään ensinnäkin leskeä, jolla on oikeus perintökaaren 3 luvun 1 a pykälän 2 momentin perusteella rintaperillisen tai testamentinsaajan estämättä pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty tai muu jäämistöön kuuluva lesken kodiksi sopiva asunto.
Eli tässä tapauksessa kiinteistöverovelvollinen olisi leski.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai siitä nyt joku paperi on. Eihän toi huutokilpailu ole.
On, perintökaaren 3. luku, 1a, 2. mom.
Se oikeus ei ole automaattinen vaan sitä pitää lesken erikseen vaatia perunkirjoituksessa ja se merkitään perukirjaan. Lesken hallintaoikeus on elinikäinen ja se keventää perinnönsaajien perintöveroa sitä enemmän, mitä nuorempi leski on.
Eli ap hyvä, sä oot saanut huomattavaa veroetua siitä että leski asuu puolisoiden yhteisessä kodissa.
Esimerkki: sain äitini kuoleman jälkeen 2014 perintöveropäätöksen, jossa oli jätetty virheellisesti huomioimatta tuo hallintaoikeus. Parin puhelun jälkeen sain korjatun päätöksen ja vero tosiaan putosi alle puoleen. Isä asuu taloa ja on pitänyt sen kunnossa, teettänyt omalla kustannuksellaan remonttia. Hallintaoikeus edellyttää, että varallisuus säilytetään hyvässä kunnossa.
Eli jäitä hattuun, kärkkyjä, sun aloitus osoittaa hyvin vastenmielistä luonnetta ja asennetta.
Vierailija kirjoitti:
Heh, meillä tulee realisoitumaan tämän tyyppinen tilanne. Tuleva leski on nuorehko. Talossa on yläkerrassa toinen asunto. Olemme pohtineet, että etsimme siihen mukava vuokralaisen kun aika on kypsä.
Tehän ette sitä päätä vaan sen tekee ja päättää leski hallintaoikeutensa nojalla. Nämä kannattaa etukäteen keskustella ettei tule yllätyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, meillä tulee realisoitumaan tämän tyyppinen tilanne. Tuleva leski on nuorehko. Talossa on yläkerrassa toinen asunto. Olemme pohtineet, että etsimme siihen mukava vuokralaisen kun aika on kypsä.
Tehän ette sitä päätä vaan sen tekee ja päättää leski hallintaoikeutensa nojalla. Nämä kannattaa etukäteen keskustella ettei tule yllätyksiä.
Kyllä muuten päätetään. Leski ei voi asua kahdessa asunnossa yhtäaikaa, toki voi valita kummassa asuu. Lisäksi hänelle tulee vain hallintaoikeus, ei ole osaomistaja.
Vierailija kirjoitti:
Onpa muuten älytöntä, että on olemassa tuollainen oikeus. Minusta sen pitäisi olla määräaikainen tai sovittavissa oleva asia.
No eihän leskeä voi kadullekaan ajaa omasta kodistaan. Sen estämiseksi on tällainen asumis-oikeus kehitettykin. Leskihän jää asumaan puolisonsa kanssa omistamaansa asuntoon (tai vastaavaan, jos sellainen häneltä löytyy) , jota perilliset eivät ole maksaneet. Kauheata, että vieläkin voi tosiaan olla leskellä ja/tai edesmenneellä aikuisia "lapsia", jotka olisivat valmiita kylmästi heittämään äitinsä ulos saadakseen perintönsä. Luojan kiitos, että on leskellä asumis-oikeus.
Vierailija kirjoitti:
Tuhlaatte kaiken muun omaisuutenne ja hankkiudut runsaasti ulosottoon, jolloin velkojat voivat vaatia asuntoa myytäväksi.
Velkojat voivat kai vaatia asuntoa myytäväksi, leski saa silti asua siinä loppuikänsä. Kuka ostaa asunnon, jota asuu ja hallinnoi leski?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa muuten älytöntä, että on olemassa tuollainen oikeus. Minusta sen pitäisi olla määräaikainen tai sovittavissa oleva asia.
No eihän leskeä voi kadullekaan ajaa omasta kodistaan. Sen estämiseksi on tällainen asumis-oikeus kehitettykin. Leskihän jää asumaan puolisonsa kanssa omistamaansa asuntoon (tai vastaavaan, jos sellainen häneltä löytyy) , jota perilliset eivät ole maksaneet. Kauheata, että vieläkin voi tosiaan olla leskellä ja/tai edesmenneellä aikuisia "lapsia", jotka olisivat valmiita kylmästi heittämään äitinsä ulos saadakseen perintönsä. Luojan kiitos, että on leskellä asumis-oikeus.
Älä oleta, että leski omistaa asunnosta mitään. Näin ei välttämättä ole. Ei kukaan äitiään tai isäänsä ulos halua heittää, vaan myöhemmin kuvaan ilmestyneen verenimijän.
Olen leski. Olin myös lapspuolteni oheishuoltaja, kun heidän isänsä kuoli yllättäen heidän ollessaan alaikäisiä. Builoginen äiti oli huoltajaksi kyvytön ja haluton. Hänkin on jo kuollut. Huolehdin siis mieheni menettämisen jälkeen kahdesta nuoresta, molemmista tuli kanssani ylioppilaita. Huolehdin omalla kustannuksellani kahdesta kiinteistöstä, varsinkin vanhasta perintötorpasta, koska siinä oli korjausvelkaa. Kun rintaperilliset olivat valmiita muuttamaan lapsuudenkodistaan, he saivat yllättäen langoltani ja hänen vaimoltaan neuvot katkaista välit minuun joka kuulemma sai heidän isänsä "höyrähtämään". Valtakirjat ja myyntiin oikeuttavat valtakirjat kirjoitettiin nuorimmalle, ujolle 20- vuotiaalle. Olin voimaton. Jätin talon, jotta he saisivat sen myydä, mutta se ei olekaan onnistunut. Lankoni ei auttanutkaan sitten käytännön asioissa veljensä lapsia. Kaikki on kesken, myymättä ja jakamatta, koska minut koettiin vieraaksi ja haluttiin häätää. Olisimpa kuollut itse mieheni sijaan, olisi jäänyt illuusioon että olin sukuun hyväksytty ja onnellisessa avioliitossa loppuun asti.
Kutsuitteko isänne puolisoa verenimijäksi isänne eläessä? Jokaisella on oikeus avioitua, ja se suhde perustuu useimmiten luottamukseen. Kuolinjärjestystämme emme voi tietää. Nämä tapaukset paljastavat usein valtavaa ymmärtämättömyyttä, itsekkyyttä ja ahneutta rintaperillisissä. Ja vain koska heidän mielestään "väärä" henkilö kuoli ensin.
Avioliitto on juridinen sopimus, johon sisältyy toinen toisestaan huolehtiminen. Huolehtiminen jatkuu, kunnes molemmat ovat poissa. Menehtynyt ei suurinsurminkaan toivo, että puoliso joutuisi pulaan kuoleman jälkeenkään. Laki on tehty juuri siksi, että tiedossa on, että vasta elämänkokemus tuo ymmärrystä rintaperillisille. Ennen tätä ymmärrystä itsekkyys jyllää vielä. Isä tai äiti on myös ihminen jolla on oikeus avioliittoon ja rakkauteen. Ei hän ole jälkeläistensä omaisuutta, ja pelkkään vanhemman rooliin kahlittu.
Voi hallintaoikeudella asuva leski ottaa asuntoonsa uuden avopuolison?
Vierailija kirjoitti:
Voi hallintaoikeudella asuva leski ottaa asuntoonsa uuden avopuolison?
Jos leski vielä löytää kumppanin, vaikka toisesta leskestä, joka usein ymmärtää mitä vaikeuksia ja hylkimistä suvun taholta voi joutua kokemaan, voi sen kyllä tehdä. Tällaisella kumppanilla ei tietenkään ole mitään oikeuksia asuntoon, ja hänen tulisi vähintään kustantaa osansa asumisesta. Uusiin avioliittoihin ei varmaan ole viisailla ihmisillä halukkuutta, koska kuolinpesät sotkeutuisivat niin että juristitkaan eivät ehkä saisi siitä selkoa.
Vierailija kirjoitti:
Voi hallintaoikeudella asuva leski ottaa asuntoonsa uuden avopuolison?
Pitäisikö leski jotenkin tuomita yksin suruunsa elämään, ilman lohdutusta ja tukea, perillisten vihat niskassaan? Toivon että lesket löytävät toisistaan ystäviä ja ehkä elämänkumppaneita loppusuoralle elämäänsä. Ettekö tekin toivo heille hyvää?
Vierailija kirjoitti:
Voi hallintaoikeudella asuva leski ottaa asuntoonsa uuden avopuolison?
Kyllä voi ja halutessaan leski voi myös mennä uudelleen naimisiin. Se ei mitenkään lakkauta lesken asumisoikeutta, jos hän haluaa jäädä asumaan kotiinsa uuden avo/aviopuolisonsa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Olen leski. Olin myös lapspuolteni oheishuoltaja, kun heidän isänsä kuoli yllättäen heidän ollessaan alaikäisiä. Builoginen äiti oli huoltajaksi kyvytön ja haluton. Hänkin on jo kuollut. Huolehdin siis mieheni menettämisen jälkeen kahdesta nuoresta, molemmista tuli kanssani ylioppilaita. Huolehdin omalla kustannuksellani kahdesta kiinteistöstä, varsinkin vanhasta perintötorpasta, koska siinä oli korjausvelkaa. Kun rintaperilliset olivat valmiita muuttamaan lapsuudenkodistaan, he saivat yllättäen langoltani ja hänen vaimoltaan neuvot katkaista välit minuun joka kuulemma sai heidän isänsä "höyrähtämään". Valtakirjat ja myyntiin oikeuttavat valtakirjat kirjoitettiin nuorimmalle, ujolle 20- vuotiaalle. Olin voimaton. Jätin talon, jotta he saisivat sen myydä, mutta se ei olekaan onnistunut. Lankoni ei auttanutkaan sitten käytännön asioissa veljensä lapsia. Kaikki on kesken, myymättä ja jakamatta, koska minut koettiin vieraaksi ja haluttiin häätää
Olipa kiittämättömättömät lapset. No onneksi pääsit eroon.
Vuokraatte asunnon läpi yöt pelaavalle mieslapselle. Mieslapsi huutaa peleille ja runkkailee kunnes leski muuttaa pois. Muuten suosittelisin juoppoa, mutta rikkovat kämpän.
Yksi tuttu sai häädettyä niin että kieltäytyi remontoimasta. On tämäkin laki kyllä melkoinen jäänne.
Leski maksaa yhtiövastikkeen, sähkön ym. Pakolliset remontit, kuten putki- tai kattoremontit tulee perillisten maksettavaksi.
Epäreilua, jos se leski on samaa ikäluokkaa perillisten kanssa. Perilliset joutuvat pahimmillaan odottamaan vuosikymmeniä omaa osuuttaan, josta on kuitenkin verot maksettu.