Lue keskustelun säännöt.
Masennuksen kokeneet, paras neuvosi parantumiseen?
04.01.2025 |
Miten itse pääsit ylös? Oma masennus johtuu elämäntilanteesta, tuntuu, että kaikki elämän osa-alueet on huonosti tai pilalla enkä tiedä miten muuttaisin mitään niistä. Tällaiseen masennukseen ei mitkään terapiat ja lääkkeet auta.
Kommentit (199)
Aika ja lääkkeet. Olen ollut erisyin masentunut 30 vuotta elämästäni.
Jokaisen elämä on erilainen ja jokainen ihminen on erilainen, joten yhtä keinoa parantua ei ole.
Hyvät ihmiset ympärillä tekevät hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stressin sietokyky voi parantua vähän liikunnalla, mutta ei sekään ihmeitä tee. Itselläni auttoi lääkkeet, mutta vain ja ainoastaan voxra. Nyt pitää kyllä varmaan alottaa se uudestaan kun en meinaa kestää enää mitään.
Ja tosiaan ei sitä liikkumista pysty tekemään jos on todella masentunut.
En ole tästä samaa mieltä. Liikkeelle lähteminen on ihan tahdonalainen asia. Jos pystyy ottamaan askeleita, pystyy liikkumaan. Kävelylenkki päivänvalossa onnistuu ihan tosi masentuneenakin ja nostaa mielialaa edes hiukan. ihan kokemuksesta puhun.
Minäkin tiedän mistä puhun. Masennus voi aiheuttaa kipuja kehoon. Erilaisia.
Vaikeasti masentuneena ei jaksa kuin itkeä ja nukkua. Et voi mennä itkemään ryhmäliikuntatunnille. Myös jos kävelet ja itket ja mietit joka sillan kohdalla, että hyppäät siitä.
Silloin on paras vain levätä ja katsoa vaikka telkkaria.
Jos masennus johtuu elämäntilanteessa, silloin sun on muutettava elämän tilannetta.
Mulla on burnout ja masennus ja nukuin 3h yössä.
Olen viiden vuoden sisään rakennuttanut talon, opiskellut amkn, opiskellut yamkssa ja yliopistossa, tehnyt kolme lasta ja edennyt työelämässä.
Lääkäri sanoi että perhe-elämään, töihin tai opiskeluihin hän ei voi vaikuttaa. Mutta nukkumiseen voi, ja määräsi unilääkkeet.
Tärkein oppi tässä oli siis se, että muuta asioita, joihin voit vaikuttaa.
Kiitos vastauksista. Ehkä vähän avaan tilannettani lisää. Olen siis työssäkäyvä ja työ sinällään sujuu ihan ok, suuria harmillisia muutoksia on kuitenkin tiedossa, vaikka työpaikka säilyykin. Ulkoilen ja teen suht koht monipuolista ruokaa. Nukkumaan ei itseään voi pakottaa, loputtomat murheet valvottaa, vaikka kuinka väsyttäisi. Asuntoon on tulossa kallis remontti, johon minulla ei ole varaa, en tiedä mitä sen asian kanssa teen, mistä revin rahat siihen. Eläminen on niin kallista nykyisin, että kun yksin kaiken maksaa niin ei meinaa millään rahat riittää. Suurin tekijäni masennuksessani on ihmissuhteet. Olen yksinäinen ja viime vuosina menettänyt jollain tasolla oikeastaan kaikki ystävät/kaverit. Tuntuu, että kukaan ei halua olla kanssani. Onkohan tämä yksi masennuksen oire, että tuntuu kuin kaikki inhoisi minua? Rakkautta en ole koskaan kokenut, jotenkin en vaan kelpaa miehille ilmeisesti. Itseinho on järkyttävää. Tähän kun vielä lisää omat ja läheisten terveyshuolet niin aika umpikujassa ollaan. Tuntuu tosiaan, että mikään elämän osa-alue ei ole kunnossa, mikään ei ikään kuin kannattele. Haluaisin vaan kadota maan päältä t: ap
"Oma masennus johtuu elämäntilanteesta, tuntuu, että kaikki elämän osa-alueet on huonosti tai pilalla enkä tiedä miten muuttaisin mitään niistä."
Olet oikeassa, ei tuo lääkkeillä parana, kun masennus johtuu olosuhteista.
On myös selvää, että kun syy on olosuhteissa tai elämäntilanteessa, niin tilanteesi paranee, kun elämäntilanne ja olosuhteet paranevat. Sanot kuitenkin, ettet tiedä miten muuttaisit niitä.
Sinun ainut virheesi tuossa on, että sinä kuvittelet, että sinun pitää itse tietää miten saat elämäsi eri osa-alueita paremmaksi. Mutta ei sinun tarvitse tietää. Voit etsiä kuhunkin osa-alueeseen asiantuntijan, jonka neuvoja noudattamalla parannat kyseisen osa-alueen tilannetta.
Hanki siis apua ja ota sitä vastaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stressin sietokyky voi parantua vähän liikunnalla, mutta ei sekään ihmeitä tee. Itselläni auttoi lääkkeet, mutta vain ja ainoastaan voxra. Nyt pitää kyllä varmaan alottaa se uudestaan kun en meinaa kestää enää mitään.
Ja tosiaan ei sitä liikkumista pysty tekemään jos on todella masentunut.
En ole tästä samaa mieltä. Liikkeelle lähteminen on ihan tahdonalainen asia. Jos pystyy ottamaan askeleita, pystyy liikkumaan. Kävelylenkki päivänvalossa onnistuu ihan tosi masentuneenakin ja nostaa mielialaa edes hiukan. ihan kokemuksesta puhun.
Minäkin tiedän mistä puhun. Masennus voi aiheuttaa kipuja kehoon. Erilaisia.
Vaikeasti masentuneena ei jaksa kuin itkeä ja nukkua. Et voi mennä itkemään ryhmäliik
On olemassa myös käyttäytymissääntöjä ja niihin ei kuulu itkeminen julkisella paikalla tai töissä. Se ei ole oikein.
Periaatteessahan hyvin masentuneena olisin voinut mennä ja tehdä mitä vain. Pakottaa itseni mihin vain. Mutta itkeminen ja muut tunteenryöpsäykset eivät oikein sovi.
Jos ei voi vain olla itkemättä ja on niin paha olo. Sitten lääkkeet avuksi.
Syötkö melatoniinia? Uni on tärkeää. Unen puutteessa pienet asiat saavat mielessä turhan suuret mittasuhteet.
Laita uni kuntoon, niin moni muu asia helpottaa jo sillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysymys vähän sivusta: millaisia sivuvaikutuksia masennuslääkkeistä on odotettavissa?
Osalle jäi pysyviä haittoja: https://voima.fi/artikkeli/2024/mielen-hoitoon-kaytetyt-laakkeet-aiheut…
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Ehkä vähän avaan tilannettani lisää. Olen siis työssäkäyvä ja työ sinällään sujuu ihan ok, suuria harmillisia muutoksia on kuitenkin tiedossa, vaikka työpaikka säilyykin. Ulkoilen ja teen suht koht monipuolista ruokaa. Nukkumaan ei itseään voi pakottaa, loputtomat murheet valvottaa, vaikka kuinka väsyttäisi. Asuntoon on tulossa kallis remontti, johon minulla ei ole varaa, en tiedä mitä sen asian kanssa teen, mistä revin rahat siihen. Eläminen on niin kallista nykyisin, että kun yksin kaiken maksaa niin ei meinaa millään rahat riittää. Suurin tekijäni masennuksessani on ihmissuhteet. Olen yksinäinen ja viime vuosina menettänyt jollain tasolla oikeastaan kaikki ystävät/kaverit. Tuntuu, että kukaan ei halua olla kanssani. Onkohan tämä yksi masennuksen oire, että tuntuu kuin kaikki inhoisi minua? Rakkautta en ole koskaan kokenut, jotenkin en vaan kelpaa miehille ilmeisesti. Itseinho on järkyttävää. Tähän kun vielä li
Kyllä noilla spekseillä elämä sujuuu. Sinäkin voit rakastua ja sinuun voidaan rakastua ja et edes muista enää nykyisiä ongeliasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pistin välit poikki heihin, joiden vuoksi olen tällainen kuin olen. Johan helpotti!
Masennus on ystävä jolla on viesti sinulle. Kuuntele mitä se kertoo sinulle. Hyväksy masennuksesi, älä taistele sitä vastaan. Kun olet hyväksynyt sen ja et yritä muuttaa sitä, vaan annat tilaa itsellesi olla juuri sellainen kuin tällä hetkellä olet mentaalinen kouristus laukeaa ja tunnet itsemyötätuntoa, näet itsesi laajemmasta perspektiiviä, osana ihmiskuntaa, yksilönä joka on yhteydessä kaikkeuteen. Kokemuksesi on sinun kokemus, mutta se on samalla universaali kokemus. Tunnet myötätuntoa itseäsi kohtaan ja sitä kohtaan että olet ihminen jolla on tämä kokemus ja tämä ihminen olet sinä, mutta myös moni muu.
Sinussa on jo kaikki viisaus sisälläsi, sitä on vain kuunneltava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni tavallaan samanlainen lähtökohta.
Sain lääkityksen, samanaikaisesti aloitin uuden harrastuksen. Harrastus oli sen verran vaativa, että sen aikana en pystynyt ajattelemaan mitään muuta - siis ei oikeasti erityisen vaativa, mutta siihen piti keskittyä. Eli mulla oli kerran viikossa hetki, jolloin ei vaan pystynyt olemaan masentunut.
Pikkuhiljaa, varmaankin lääkityksen avulla, ajatukset eivät enää olleet niin synkkiä, vaikka olosuhteet eivät muuttuneetkaan. Parin vuoden jälkeen lopetin lääkityksen kokonaan. Aina välillä tunsin kuitenkin edelleen sen mustan pilven lähestyvän.
Meni vielä joitakin vuosia, jolloin sitten tein isomman muutoksen olosuhteisiin. Silti tiedän, että en ole turvassa masennukselta. Se on jotenkin sisäänrakennettu reaktiotapa asioihin, mutta tiedän myös, että siihen saa apua.
Jokaisen masennus on henkilökohtainen. En voi neuvoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin tekijäni masennuksessani on ihmissuhteet. Olen yksinäinen ja viime vuosina menettänyt jollain tasolla oikeastaan kaikki ystävät/kaverit. Tuntuu, että kukaan ei halua olla kanssani. Onkohan tämä yksi masennuksen oire, että tuntuu kuin kaikki inhoisi minua?
On. Masentunteena katsoo elämää vääristyneen linssin läpi ja kuvittelee juuri tuollaisia asioita. Sitten toimii niiden mukaan, jos ei tajua että oma mieli siinä vääristää, ja pahimmillaan pilaa ne suhteensa itse (esim. vetäytyy seurasta).
Jos asut liian kalliisti eikä sinulla ole varaa nykyiseen asumisen tasoon, niin siihen ei auta voivottelu, vaan ainoat vaihtoehdot ovat nostaa tulotasoa tai muuttaa halvempaan. Usein tulotason nostaminen on haasteellista, jolloin vaihtoehdoksi jää halvempaan muuttaminen.
Et ehkä osaa kuvitella miten paljon stressiä helpottaa se, kun rahasta ei tarvitse huolehtia koko ajan. Ja sstressitason lasku puolestaan parantaa unen laatua.
15v ollut, mikään ei tunnu auttavan. Kaikki lääkkeet lähes kokeiltu. paskaa. voxraa syön.
Mulla lieventyi masennus heti, kun pääsin pois yläasteelta koulukiusaajien seasta lukioon, eli ympäristön muutos.
Kokeile jotain uutta, jota et ole ennen kokeillut, niin ehkä löydät oman juttusi!
"Itseinho on järkyttävää. "
voi myös olla jotain lapsuuden traumoja taustalla, mitkä sitten vaikeassa elämäntilanteessa pukkaavat pintaan.
Neuromodulaatiohoidot auttoivat eniten. Masennuslääkkeistä ei ollut apua, terapiakaan ei toiminut. Jotain selvittämätöntä jäi, enkä vieläkään ole täysin toipunut, mutta pystyn elämään tämän kanssa ainakin tällä hetkellä.