Perinnönjako, miehellä lapsia edellisestä liitosta
Miehellä siis edellisestä liitosta kaksi lasta(aikuisia) ja me olemme saaneet yhdessä kaksi lasta, ovat teini-ikäisiä. Olemme naimisissa ja mieheni teki testamentin missä testamenttaa omistamansa asunnon, sen missä asumme minulle. Kesäasunnon omistamme puoliksi. Mitä muuta kannattaa huomioida nyt kun miehellä todettiin parantumaton nopeasti etenevä sairaus.
Minulla ei ole ongelmaa, että jokainen saa mitä kuuluu, mutta olen jo nyt stressaantunut miehen toisesta tyttärestä, joka tuntuu aiheuttavan ongelmia aina. Hän ei ole pysynyt yhdessäkään työpaikassa vaan ne vaihtuvat tiuhaan tahtiin ja aina niissä tuntuu tulevan jonkinlaisia henkilökunnan ratkaisemattomia ongelmia joiden vuoksi hänen on lähdettävä. Tiedän hänellä olevan runsaasti velkaa kaikenlaisista epämääräisistä asunnonvaihdoista, hämärästä parisuhde historiasta ja mielestäni shoppailumaniasta johtuen. Hänellä on myös jonkinlaisia kesken olevia oikeusjuttuja jostain homeasunnosta missä hän asui ja sai jonkinlaisia oireita, mistä en ole ottanut vielä tähänkään päivään mennessä selvää. Lemmikkejä hänellä on iso lauma ja jostain syystä tuntuvat sairastavan jatkuvasti ja kun yksi lemmikki kuolee tulee 2 tilalle.
Kyseessä siis mielestäni vaikea ihminen ja niin on myös mieheni ilmaissut. Haluaisin olla mahdollisimman vähän tekemisissä hänen kanssaan ja hoitaa ainakin raha asiat nopeasti ja selkeästi ilman minkäänlaista väärinkäsityksen mahdollisuutta.
Kommentit (294)
Mies on painostettu tekemään testamentti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset voivat halutessaan vaatia lakiosan vaikka olisi testamentti. Taisi olla niin, että saavat silloin puolet lakiosasta.
Meillä 1yhteinen, minulla lisäksi yksi rintaperillinen. Yhteinen lapsi perii isältä puolet, minun osuus menee kahtia eli molemmille 25%. Eli yhteinen lapsi perii yhteensä 75%.
Meillä sama tilanne. Paitsi, että molemmat perivät tietysti omat isänsä, mikä tasoittaa tilanteen reiluksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, onko miehesi edellisen liiton erossa tehty ositus, oliki miehesi naimisissa vai vain avoliitossa? Jos naimisissa, kannattaa olla se ositus tehtynä, sillä ex-vaimo voi vaatia omansa pois, jos ositus on tekemättä.
Ovat eronneet avioliitosta jo kymmeniä vuosia sitten ja muistaakseni mieheni siitä kertoi, miten kaikki omaisuus oli listattu ja hinnoiteltu. Eikös se ole ositus? Jaetaan omaisuus tasan?
Pitää olla paperi, että ositus on tehty. Sillä ei ole väliä, miten osapuolet ovat päättäneet sen jakaa keskenään, jos molemmat ovat olleet tyytyväisiä tuohon jakoon.
Aivan. Ositussopimuksessa voi lukea esim. Puolisoilla ei ole vaatimuksia toistensa omaisuuteen. Tai: Puolisot ovat sopineet keskenään omaisuuden jaosta. That's it. Päiväys, allekirjoitukset eli nimet, todistajuen allekirjoitukset.
Ositus ei siis automaattisesti edellytä kaiken omaisuuden arviointia, hinnoittelua, tasajakoa. Ositus voidaan tehdä yhteisymmärryksessä ihan miten vain.
Jälkikäteen ositusdokumentti voidaan kirjoittaa esim. Puolisot ovat toimittaneet osituksen. Päiväys, allekirjoitukset, todistajat.
Vierailija kirjoitti:
Lakiosa on osa jonka esim lapsi saa kokonaan. Normaalk perinnönjaossa aviopuoliso ei peri aviopuolisoaan vaan lapset perivät, siis kaikki lapset.
Lakiosa liittyy aina vain testamenttiin. Jos rintaperillinen tehdään testamentilla perinnöttömäksi, on tällä halutessaan oikeus vaatia lakiosaansa, joka on puolet siitä, mitä hän saisi ilman testamenttia. Mutta sitä pitää tosiaan vaatia ja se on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa.
Kukaan ei tee testamenttia jos sillä on perillisiä ja ihmetyttää tosiaan jos joku sitten tekee jollekkin puolisolle testamentin.
Miksi isän kuolema tulisi olemaan teini-ikäisille lapsille maanpäällisen helvetti?
Vierailija kirjoitti:
Leikitään, että talon arvo on 400 000 e ja kesämökin 100 000 e ja talosta on velkaa 100 000 e.
Teillä on siten yhteistä omaisuutta 400 000 euron arvosta ja avio-oikeuden perusteella siitä on 200 000 e sinun ja loput on rintaperillisten, jokainen lapsi saisi 50 000 e. Jos siis ei ole testamenttia.
Jos mies testamenttaa talon sinulle, mutta ei puolikasta kesämökkiä, niin olet tilanteessa, jossa omistat yhdessä lasten kanssa kesämökin ja joudut lisäksi maksamaan lakiosan niille, jotka sitä haluavat. Lakiosa olisi 25 000 e ja mökin osuus siitä vähän yli 10 000 e. Ja kyllä, lakiosan joutuisit maksamaan, koska testamentin takia sinulla ei olisi enää lesken asumisoikeutta kotiin, asumisoikeutesi tulisi perinnön myötä - et siis voisi vedota siihen, että leski menettäisi kotinsa, jos joutuu maksamaan lakiosan.
Joten kannattaa varmaan mennä lakimiehen pakeille tekemään testamenttia.
Kenelle se miehen velka lankeaa maksettavaksi? Ap kirjoitti, että miehellä velkaa, mutta suurempi omaisuus. Minun ajatus menee niin, että leski maksaa ulos tai velkainen omaisuus myydään ja maksetaan velkaosuus pois. Sitten jaetaan perintö niille kuuluville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaansa, joka on puolet lakimääräisestä perinnöstä. Avioleskeä suojaa lesken asumissuoja. Yhteisestä kodista et siis joudu muuttamaan, mutta mikäli miehen omaisuus ei muutoin riitä kattamaan lakiosaa kaikille rintaperillisille, testamentilla tätä ei voi sivuuttaa. Suosittelen, että pohditte mahdollista lahjoittamista miehen vielä eläessä.
Mökki menee jakoon, vain koti on suojattu ja sekin vain, jos leskellä ei ole omaa asunnoksi sopivaa asuntoa.
No vaan ku miehellä velka, kuka maksaa?
Vierailija kirjoitti:
onko teillä avioehto ratkaisee paljon. Ilman tuota tietoa ei voi juuri ottaa kantaa.
Lesken asumisoikeus sinulla on kotiisi jos ei sinulla muuta mahdollista asuntoa omistuksessasi joka tapauksessa.
Miehesi ensimmäisen liiton lasten osuus on käytännössä kuitenkin vain 1/4 miehen omaisuudesta mahdollisen tasauksen jälkeen, toinen 1/4 on sinun lastesi ja tuon 2/4 siis mies pystyy sinulle testamenttaamaan.
Velkaa ei voi testamentata.
Vierailija kirjoitti:
Tietämättä tulevan kuolinpesän varallisuutta tässä voi käydä myös niin, että tämä hieman hankalaksi kuvattu tytär joutuu hyvinkin hankalaan tilanteeseen. Tytär joutuu maksamaan perintöveron myös perimästään osuudesta asuntoon mihin leski saa asumisoikeuden loppuiäkseen. Nämä verot voivat olla suuremmat kuin muu pesästä hänelle jaettava omaisuus. Tällöin ei ole paljon muita vaihtoehtoja kuin yrittää saada pankista lainaa mikä voi olla vaikeaa jos taloutta ei ole hoidettu muutenkaan kunnolla
Aika monella onkin verovelkaa ulosotossa. No can do. Paitsi että vouti voi vaatia tyttären perintöosuuden myyntiä, voiko? Jos tyttären velat ovat pienet suhteessa koko kiinteistön arvoon, olisi aika epäreilua, että kämppä menisi vasaran alle.
Meneekö omistusoikeus ylipäätään elinikäisen hallintaoikeuden edelle? Eli voiko leski menettää kotinsa, jos kp osakas on pahasti velkaantunut eikä rahoja saada muuten perittyä?
Aika hullua, että valtio ottaa aina omansa, viis laista joka turvaa leskelle asunnon.
Vierailija kirjoitti:
Olennaista on nyt se, kuinka paljon miehelläsi on omaisuutta yhteensä. Jääkö lapsille vielä tarpeeksi lakiosaa ajatellen sen jälkeen, kun olet saanut miehesi testamenttaamaan asunnon? Jos ei, joudut maksamaan lapsillesi sen osan, joka heidän lakiosastaan puuttuu.
Onko teillä avioehto ja jos ei ole, niin onko miehesi omaisuus suurempi kuin sinun? Voit siinä tapauksessa saada tasinkoa mieheltäsi.
Lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehen lasten täytyisi tyytyä lakiosaan kun yhteiset kuitenkin saa 100% perintösumman? Kysyn vaan. Ihmettelen mistä noita typeriä miehiä oikein sikiää.
Miehen lapset saavat äitinsä ja isänsä perinnöistä lakiosansa, eikä mitään 100%perintösummia jaeta sen mukaan, kuka lapsen äiti on. Jos tämä isä nyt kuolee hänen neljä lastansa ovat samanarvoisia perijöitä isänsä omaisuuteen. Samoin omien äitiensä omaisuuteen. Isän kaikki lapset ovat isän lapsia ja perillisiä ja äitien lapset ovat äitiensä lapsia ja perillisiä. Vihat, kateudet ja rakkaudet eivät kuulu siihen. Oikeuslaitos taas ratkaisee mahdollisen perinnöttä jättämisen, jos lapsensa vanhempi tällaiseen ratkaisuun päätyy.
Näppärää jättää perintö oikeuteen riideltäväksi. Ei tarvitse lapsien mennä haudalle muistelemaan vanhempaansa.
Anna lasten tapella rauhassa. Viimeiseksi henkiinjäänyt perii kaiken, kunhan on vielä itse hengissä, kun se aika koittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän ihmetyttää tuo asenteesi tätä lasta kohtaan sekä tyyli miten kirjoitat hänestä. Eihän nuo asiat, raha-asiat, työjutut jne. liity mahdolliseen perintöön yhtään mitenkään. Minusta olisi ollut aika ikävää, jos isäni vaimo olisi ajatellut minusta noin kuin sinä.
Juuri näin. Ap:n loanheitolla ei ole mitään tekemistä perinnön kanssa. Eri asia, jos miehensä olisi tehnyt tämän perinnöttömäksi ja tytär hakisi tähän muutosta.
Olisiko tyttären holtittomuus raha-asioissa ja ulosottovelat peruste jättää hänet perinnöttömäksi? Kunniattoman elämän viettäminen jne.
Ei raha-asioiden sössiminen riitä perusteeksi.
"... perittävä voi tehdä rintaperillisen kokonaan perinnöttömäksi, mikäli perillinen on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää itseään taikka tämän perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä. Samoin rintaperillisen voi tehdä perinnöttömäksi, jos tämä jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää."
Noinhan se lakitekstissä menee. Perinnöttömäksi tehty rintaperillinen voi kuitenkin riitauttaa testamentin, jolloin asia käsitellään oikeudessa. Käytännössä kriteerit perinnöttömäksi tekemiseen ovat silloin olleet aika tiukat. Ulosottovelat eivät siihen mitenkään riitä. Kunniattomuus vaatii nykyään käytännössä rikostuomiota.
Vierailija kirjoitti:
Tietämättä tulevan kuolinpesän varallisuutta tässä voi käydä myös niin, että tämä hieman hankalaksi kuvattu tytär joutuu hyvinkin hankalaan tilanteeseen. Tytär joutuu maksamaan perintöveron myös perimästään osuudesta asuntoon mihin leski saa asumisoikeuden loppuiäkseen. Nämä verot voivat olla suuremmat kuin muu pesästä hänelle jaettava omaisuus. Tällöin ei ole paljon muita vaihtoehtoja kuin yrittää saada pankista lainaa mikä voi olla vaikeaa jos taloutta ei ole hoidettu muutenkaan kunnolla
Ap:n mukaan mies on kirjoittanut testamentin, jonka mukaan ap saa asunnon. Ei tytär joudu siinä tapauksessa maksamaan perintöveroa asunnon osuudesta, kun hän ei kerran peri asunnosta yhtään mitään. Paitsi siinä tapauksessa, että tytär vaatii lakiosuuttaan eikä kuolinpesässä ole mitään muuta omaisuutta, jolla lakiosuuden voisi antaa tyttärelle, eikä ap myöskään pysty maksamaan tyttären lakiosuutta rahana.
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehen lasten täytyisi tyytyä lakiosaan kun yhteiset kuitenkin saa 100% perintösumman? Kysyn vaan. Ihmettelen mistä noita typeriä miehiä oikein sikiää.
Mitä ihmettä?! Jos lapsia 4, 2 perii yhteiset vanhemmat, 2 isän. Ei sitä isää peri kukaan 100%.
Just joo, tuttu tarina. Ensin kerrotaan juttu vain omasta näkökulmasta ja sitten seuraavissa viestissä alleviivataan kaikkea sitä mikä miehen lapsessa muka on vikana.
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehen lasten täytyisi tyytyä lakiosaan kun yhteiset kuitenkin saa 100% perintösumman? Kysyn vaan. Ihmettelen mistä noita typeriä miehiä oikein sikiää.
Sinä se pölijä oot 😂
Otappa selvää, miten velkaisen asunnon käy? Et saa edes jäädä asumaan, koska rintaperilliset vetää siivut itselleen myymällä, jotta velkaosuuden saavat maksettua.
Sinulle jää ulos osto, mikäli haluat siihen jäädä.