Perinnönjako, miehellä lapsia edellisestä liitosta

Vierailija kirjoitti:

Lakiosa on aina vaadittaessa saatava ilman mitään rajoituksia jäämistöstä. Leski ei siis voi jakaa yhteisenä kotina käytettyä asunto lakiosana [ellei lakiosaperillinen tähän suostu]. Testamentinsaajan on siis annettava rahaa tai muuta sellaista omaisuutta, johon ei kohdistu rajoituksia, kuten lesken asumissuojaa.

Olet yksiselitteisesti väärässä. Toki lakiosa on ensisijaisesti annettava sellaisena omaisuutena, johon ei kohdistu rajoituksia, mutta jos vainajalta ei jäänyt asunnon lisäksi tarpeeksi muuta omaisuutta, jolla lakiosan voisi maksaa, niin lesken asumisoikeus on vahvempi kuin rintaperillisen oikeus saada lakiosansa rajoituksista vapaana. Lesken ei siis tarvitse kaivaa jostain rahaa rintaperillisten lakiosan maksamiseksi, jos vainajalta ei jäänyt sitä tai muuta omaisuutta asunnon lisäksi.

Vierailija kirjoitti:

Onpa AP:llä aika tympeä meininki. Mies kuolemassa ja akkaa kiinnostaa, mitä saa perinnöksi. 

Minusta on hyvinkin ymmärrettävää, että akkaa kiinnostaa, voiko hän jäädä lasten kanssa asumaan siihen kotiin, jossa lapset ovat mahdollisesti asuneet koko elämänsä.

Vierailija kirjoitti:

Onpa AP:llä aika tympeä meininki. Mies kuolemassa ja akkaa kiinnostaa, mitä saa perinnöksi. 

Ihan oikea meininki. Mitä selvemmiksi asiat järjestää ennen kuolemaa, sitä vähemmillä riidoilla selvitään perinnönjaossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa AP:llä aika tympeä meininki. Mies kuolemassa ja akkaa kiinnostaa, mitä saa perinnöksi. 

Ihan oikea meininki. Mitä selvemmiksi asiat järjestää ennen kuolemaa, sitä vähemmillä riidoilla selvitään perinnönjaossa.

Vaatisi sitten miestään pistämään asiat kuntoon. Lasten perintö turvattava ensin, sitten muu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

265/265

mitenkä, jos juuri asunto on se suurempi osuus sairaan omistamaa, josta velkaa? Velkaa ei voi testamentata. 

Ensin tehdään laskutoimitus varat - velat. Se on perintöä, joka jää viivan alle. Velan jälkeen jäljelle jäävästä varallisuudesta lasketaan lakiosat, jotka ovat tässä tapauksessa 1/8 jokaiselle lapselle.

Kuka sen asunnon velan maksaa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakiosa on aina vaadittaessa saatava ilman mitään rajoituksia jäämistöstä. Leski ei siis voi jakaa yhteisenä kotina käytettyä asunto lakiosana [ellei lakiosaperillinen tähän suostu]. Testamentinsaajan on siis annettava rahaa tai muuta sellaista omaisuutta, johon ei kohdistu rajoituksia, kuten lesken asumissuojaa.

Olet yksiselitteisesti väärässä. Toki lakiosa on ensisijaisesti annettava sellaisena omaisuutena, johon ei kohdistu rajoituksia, mutta jos vainajalta ei jäänyt asunnon lisäksi tarpeeksi muuta omaisuutta, jolla lakiosan voisi maksaa, niin lesken asumisoikeus on vahvempi kuin rintaperillisen oikeus saada lakiosansa rajoituksista vapaana. Lesken ei siis tarvitse kaivaa jostain rahaa rintaperillisten lakiosan maksamiseksi, jos vainajalta ei jäänyt sitä tai muuta omaisuutta asunnon lisäksi.

Sinä olet väärässä. Mutta ei se mitään, koska et ymmärtänyt kommenttiani oikein. Lakiosa on testamentia vastaan oleva vaatimus. Siksi testamentinsaajan on aina, kun se on jäämistöstä mahdollista maksaa, maksettava lakiosa sitä vaadittaessa ja ilman mitään rajoituksia lakiosaa koskien.

Tämä on kokonaan eri asia kuin se, mistä sinä kirjoitat. Jos jäämistössä ei ole mitään muuta omaisuutta kuin lesken käyttöön jäävä asunto, niin tietenkin perillinen voi joutua odottamaan perintöosuuttaan niin kauan kuin leski asuu asunnossa. Jos kuitenkin muuta omaisuutta jäämistössä on [niin kui tässä tapauksessa on], se on annettava lakiosuudessa perilliselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa AP:llä aika tympeä meininki. Mies kuolemassa ja akkaa kiinnostaa, mitä saa perinnöksi. 

Ihan oikea meininki. Mitä selvemmiksi asiat järjestää ennen kuolemaa, sitä vähemmillä riidoilla selvitään perinnönjaossa.

 

Vaatisi sitten miestään pistämään asiat kuntoon. Lasten perintö turvattava ensin, sitten muu.

Mieshän on pistänyt asiat kuntoon ja testamentannut asunnon vaimolle. Oikeastaan ainoa kysymysmerkki on, riittääkö muu omaisuus kattamaan lasten lakiosan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa AP:llä aika tympeä meininki. Mies kuolemassa ja akkaa kiinnostaa, mitä saa perinnöksi. 

Ihan oikea meininki. Mitä selvemmiksi asiat järjestää ennen kuolemaa, sitä vähemmillä riidoilla selvitään perinnönjaossa.

 

Vaatisi sitten miestään pistämään asiat kuntoon. Lasten perintö turvattava ensin, sitten muu.

Mieshän on pistänyt asiat kuntoon ja testamentannut asunnon vaimolle. Oikeastaan ainoa kysymysmerkki on, riittääkö muu omaisuus kattamaan lasten lakiosan.

Niin, no sitten se on väärin ajateltu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos teille vastauksista. Sellainen olo minullakin on, ettei ilman jonkinlaista riitaa tulla selviämään. Tämä tytär käyttää kaikki mahdollisuudet saada jonkinlainen konflikti aikaan, on aina ollut samanlainen. Luulen, että hänen tapauksessaan mikään ei ole tarpeeksi selkeää ja selvästi sovittua.

Olen jo nyt ahdistunut, että joudun elämäni pahimmalla hetkellä taistelemaan hänen kanssaan samalla kun yritän pysyä kasassa teini-ikäisten lasteni vuoksi.

Jos miehesi on vielä hengissä, niin laita hänet hoitamaan asia. Yleensäkin perintöasioista kannattaa keskustella etukäteen, niin saattaa välttää riidat myöhemmin. Mies voi selittää lapselle, että on testamentti ja hän voi vaatia lakiosuuttaan ja tottakai se kannattaa vaatia. Vai haluatko sinä jättää lapsen ilman mitään perintöä? Onko se sinusta reilua? Si

 

Jos teillä ei ole luotettavaa lääkärintodistusta testamentin teon ajankohdalta siitä, että miehesi on kykenevä tekemään tuollaisia päätöksiä, niin se on helppo riitauttaa tuon muistisairauden perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa AP:llä aika tympeä meininki. Mies kuolemassa ja akkaa kiinnostaa, mitä saa perinnöksi. 

Ihan oikea meininki. Mitä selvemmiksi asiat järjestää ennen kuolemaa, sitä vähemmillä riidoilla selvitään perinnönjaossa.

 

Vaatisi sitten miestään pistämään asiat kuntoon. Lasten perintö turvattava ensin, sitten muu.

Mieshän on pistänyt asiat kuntoon ja testamentannut asunnon vaimolle. Oikeastaan ainoa kysymysmerkki on, riittääkö muu omaisuus kattamaan lasten lakiosan.

 

Niin, no sitten se on väärin ajateltu.

Kui?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

265/265

mitenkä, jos juuri asunto on se suurempi osuus sairaan omistamaa, josta velkaa? Velkaa ei voi testamentata. 

Ensin tehdään laskutoimitus varat - velat. Se on perintöä, joka jää viivan alle. Velan jälkeen jäljelle jäävästä varallisuudesta lasketaan lakiosat, jotka ovat tässä tapauksessa 1/8 jokaiselle lapselle.

Kuka sen asunnon velan maksaa? 

Se joka saa asunnon. Velat eivät periydy, mutta jos ottaa vastaan perintöä (tässä tapauksessa asunnon) saa myös velat. Huomaa se, että velka vähennetään kuolinpesän arvosta ja vaikuttaa lasten lakiosiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos teille vastauksista. Sellainen olo minullakin on, ettei ilman jonkinlaista riitaa tulla selviämään. Tämä tytär käyttää kaikki mahdollisuudet saada jonkinlainen konflikti aikaan, on aina ollut samanlainen. Luulen, että hänen tapauksessaan mikään ei ole tarpeeksi selkeää ja selvästi sovittua.

Olen jo nyt ahdistunut, että joudun elämäni pahimmalla hetkellä taistelemaan hänen kanssaan samalla kun yritän pysyä kasassa teini-ikäisten lasteni vuoksi.

Jos miehesi on vielä hengissä, niin laita hänet hoitamaan asia. Yleensäkin perintöasioista kannattaa keskustella etukäteen, niin saattaa välttää riidat myöhemmin. Mies voi selittää lapselle, että on testamentti ja hän voi vaatia lakiosuuttaan ja tottakai se kannattaa vaatia. Vai haluatko sinä jättää lapsen i

 

Riitauttaa voi, mutta varma tieto on se, että ei yleensä johda mihinkään. Lain mukaan myös edunvalvonnassa olevalla on oikeus tehdä testamentti, jos ymmärtää sen merkityksen.

Eikä se mene niin päin, että vaaditaan lääkärintodistus siitä, että oli kunnossa testamenttia tehdessään vaan päin vastoin, todisteeksi siitä, että ei ollut. Eikä sekään silti tarkoita sitä, että testamentti mitätöityy. 

Lakiosan antamisessa perilliselle ei ole mitään aikarajaa, vaikka perintö onkin jaettava, jos yksikin osakas sitä vaatii. Jos ainoa perintö on se asunto, jossa leskellä on asumisoikeus, lakiosan voi  saada sitten vuosikymmenien päästä, kun lesken asumisoikeus päättyy.

Vierailija kirjoitti: 

Riitauttaa voi, mutta varma tieto on se, että ei yleensä johda mihinkään. Lain mukaan myös edunvalvonnassa olevalla on oikeus tehdä testamentti, jos ymmärtää sen merkityksen.

Eikä se mene niin päin, että vaaditaan lääkärintodistus siitä, että oli kunnossa testamenttia tehdessään vaan päin vastoin, todisteeksi siitä, että ei ollut. Eikä sekään silti tarkoita sitä, että testamentti mitätöityy. 

On sinänsä totta, että riitauttaminen harvoin johtaa testamentin kumoamiseen, mutta se voi silti johtaa vuosikausien riitelyyn eri oikeusasteissa. Ap selvästi haluaa välttää tämän. Lääkärintodistus siitä, että puoliso on vielä kykenevä tekemään testamentin, voi auttaa välttämään riitelyn oikeudessa. Jos testamentin muotoseikat ovat oikein ja ap:llä on esittää lääkärintodistus puolison kunnosta, niin kuka tahansa järkevä juristi selittää tyttärelle, että hänen on turha riitauttaa testamenttia, koska lopputulos on täysin selvä ja prosessi vie vain tyttären rahat.