Lue keskustelun säännöt.
Mikä on paras tapa hoitaa tilanne kun varattuna rakastuu toiseen?
03.01.2025 |
Pettäminen on väärin, mutta miten tuo pitäisi hoitaa niin, että se puoliso siitä selviäisi kohtuu järjissään? Ei kai kukaan kuitenkaan halua, että jäädään vain siihen, ollaan yhdessä, vaikka toisen tunteet suuntautuu johonkin toiseen? Vai haluaako? Haluaisitteko olla vain tietämättä, että toinen ei enää rakasta, mutta pysyy siinä lasten ja asuntolainan takia?
Kommentit (271)
Kaikilla halua ei ole. Oma puolisoni on sanonut että ei lähde terapiaan ja jos ei miellytä, tossa on ovi. Semmonen kultakimpale. Ja mitään ei voi hänelle sanoa tästä että loukkaavaa miten toimii kun alkaa jumalaton syyttely ja uhriutuminen. En voi olla oma itseni puolisoni kanssa. Sen henkilön kanssa voin, keneen olen rakastunut.
No sehän on sitten selvä. Sinä vastaat, että kiitos, käytän tuota tossa olevaa ovea.
Ja lähdet sen luo, johon olet rakastunut ja joka antaa sinun olla oma itsesi. Mitä aikailemista tuossa on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
86 vielä. En koskaan tahtoisi olla suhteessa jossa puoliso on rakastunut toiseen ja haluaisi olla mieluummin hänen kanssaan. Pitäisin tunteidensa kuolemasta kertomattajättämistä ja tietämättäni valheessa elämistä pahempana kuin kertomista ja eroa. Ensimmäinen on petos. Toinen suoraselkäisyyttä pakkotilanteessa joita elämä välillä heittää eteen kenelle vain.
Suhde kanssani ei ole vankila ja pakko jonka takia tunteet pitää kuolettaa ja elää onnettomana.Tahtoisin siis tietää ainakin sen ettei puoliso rakasta minua enää ja haluaa erota. Silloin minäkin pääsen vapaaksi tilanteesta jossa onnellisuus ei ole rakentunut todellisuudelle.
Moni ilmeisesti haluaa. Purraan hammasta ja tehdään työtä parisuhteen eteen ja uhrataan ainoa elämä jollekkin soveliaisuuden alttarille.
Monelle pelkkä hetkessä eläminen on vain pakoa omista tyhjyyden tunteestaan. Sitten solvataan somessa ja täällä kommenttipalstalla niitä jotka osaavat rakastaa. Kateuttahan se on. Kun ei kyetä tasapainoiseen rakkaudelliseen parisuhteeseen ja perheeseen.
Rakastamiseen, hyvään suhteeseen ja vakaaseen perheeseen voidaan aivan hyvin kyetä sen sopivamman kanssa. Ehkäpä siitä syystä että on löydetty se ketä kohtaan on niitä oikeita kestäviä rakkauden tunteita.
On kyllä huomattu että erot tai rakastuminen johonkin toiseen on aivan valtava mörkö jota on hyvin hyvin vaikea suurimman osan kommentoijista mitenkään hyväksyä elämän realiteetiksi. Siitä päätellen miten raivolla ei pystytä mitenkään myöntämään että vaihtamalla voi parantuakin ja kuinka paljon pelkästään haukutaan, halutaan antaa kuvaa vain vastuuttomuudesta ynnä muusta ja alennetaan alemmaksi elämänmuodoksi. Johonkin hyvin kipeään ja arkaan kohtaan se osuu jopa täysin tuntemattomissa ihmisissä. Se että joku jossain saattaisi rakastua johonkin toiseen kuin kumppaniinsa ja erota.
Vierailija kirjoitti:
Toivoisin ainakin että puoliso kertoisi tunteistaan avoimesti, sillä raukkamaisinta olisi vain lähteä ja teeskennellä ettei mitään ole meneillään ja puolen vuoden päästä kuulla uudesta suhteesta. Miten sitä muutenkaan pystyisi hoitamaan parisuhdetta ilman tietoa toisen ajatuksista. Ei toiseen ihastuminen ole välttämättä mikään henkilökohtainen loukkaus, jos on halu yhä korjata olemassa oleva parisuhde.
Eikä se ole loukkaus siinäkään tapauksessa, että vanhaa suhdetta ei haluta korjata. Sen sijaan kunnioittaa voisi sitä puolisoa sen verran, että kertoo totuuden. Näissä kun tapaa käydä niin, että kaikki muut ulkopuoliset kyllä tietää, että suhde oli jo olemassa eron aikoihin ja puoliso sen viimeisenä saa tietää. Käyttää sitten surun keskellä vielä turhaa energiaa ynnäillessään tapahtumia ja kummallisuuksia, joita oli.
Joka tapauksessa siis tahtoisin kuulla kaikki eroon johtaneet syyt, myös sen lopullise
Luulen että nämä tilanteet on vähän kuin saapuminen onnettomuuspaikalle ensimmäisenä, ennen kuin olet kokenut sen, et ehkä edes tiedä miten reagoit. Oma avioliittoni päättyi yllättävään eroon. Ei niitä tunteita olisi pystynyt kuvittelemaan mitä se tilanne synnytti. Ja kyllä itsestäni ainakin löytyi tuollaisessa tilanteessa raivoa, melkein murhanhimoa, jota en tiennyt itsessäni olevankaan. Ja joka luojan kiitos meni ohi ajan kanssa. Suhtaudun vähän skeptisesti tuollaiseen, kun sanotaan että tämän ja tämän tiedon kanssa jatkaisin eteen päin rauhallisin mielin. Tunteet ei ole hallinnassa. Ei se rakastumisen tunne, mutta ei myöskään vihan. Niitä tulee ja niihin kannattaa suhtautua ihmetellen, että kas, voin tuntea tällä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
86 vielä. En koskaan tahtoisi olla suhteessa jossa puoliso on rakastunut toiseen ja haluaisi olla mieluummin hänen kanssaan. Pitäisin tunteidensa kuolemasta kertomattajättämistä ja tietämättäni valheessa elämistä pahempana kuin kertomista ja eroa. Ensimmäinen on petos. Toinen suoraselkäisyyttä pakkotilanteessa joita elämä välillä heittää eteen kenelle vain.
Suhde kanssani ei ole vankila ja pakko jonka takia tunteet pitää kuolettaa ja elää onnettomana.Tahtoisin siis tietää ainakin sen ettei puoliso rakasta minua enää ja haluaa erota. Silloin minäkin pääsen vapaaksi tilanteesta jossa onnellisuus ei ole rakentunut todellisuudelle.
Moni ilmeisesti haluaa. Purraan hammasta ja tehdään työtä parisuhteen eteen ja uhrataan ainoa elämä jollekkin soveliaisuuden alttaril
Vaihtamalla voi parantua, mut niin pitkään kun se uusi on vain kuvitelmaa, rakastumisen tunnetta ilman mitään fyysistä ja ilman arkea, sitä ei tiedä.
Ero onkin parempi tehdä ihan sen parisuhteen perusteella jossa on nyt. Tulevaisuus on tuntematon.
Pelkästään jo siksi että uusi aikuinen ja lapset saisivat mahdollisimman kitkattoman ja terveen alun tutustua toisiinsa.
Oikeasti? Et kertoisi puolisolle kaikkia eroon johtaneita asioita ja syitä sen vuoksi, että saisit mahdollisimman kitkattoman alun uuden kanssa?
Ei kuule. Nämä asiat tuppaavat paljastumaan. Joku joskus viimeistään möläyttää jonkun päivämäärän, joka pistää asiat raksuttamaan, jos ei muuta. Tai joku hyväntahtoinen kertoo, että olemassahan tuo juttu jo aikanaan oli. Ei kannattaisi pelailla näillä.
Parempi kertoa, miten se rakastuminen alkoi ja siitä, että olimme jo niin etääntyneet. Ihan asiat semmoisenaan kuin ne ovat, ei siten, minkä kuvan haluat itsestäsi ja toimistasi antaa. Helpompaa toiselle aina, aina on totuus kuin joku valikoima faktoista, joita säästeliäästi annostellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli olet ihastunut ja perhe ei paina vaa'assa yhtään? Viisaat ohittaa ihastukset ja keskittyy vahvistamaan omaa parisuhdettaan.
Eli haluaisitko olla vain tietämättä jos kumppanisi olisi rakastunut johonkin toiseen?
Pitkä parisuhde on pitkälti päätös olla yhdessä. Kyllähän vuosikymmenten aikana ihastuksia tulee joillekin varmaan useitakin, eri asia lähteekö eroamaan jokaisen ihastuksen innoittamana.
Se arki tulee aikanaan ihan siinä nyt uudessa ja jännittävässäkin suhteessakin.
Ja ei, en puhuisi ihastumisesta rakastumisena.
Ethän sinä voi tietää Apn puolesta että mitä hän tuntee on vain ihastus. Voipa hyvinkin olla rakastuminen ja jopa elämänsä rakkau
Juu, mutta jotkut pystyy eroamaan ilman mitään ihastumisia tai rakastumisia toiseen.
Mä ajattelen, että ketään ei voi omistaa ja että kumppanini on vapaa ihminen, joka saa mut jättää.
Mut jos kuvittelee jotain uutta tuttavuutta elämänsä rakkaudeksi niin morjens, siinäpä kuvittelee tunteita.
Sanoiko Ap jossain että tuttavuus on uusi tai aivan tuntematon hänelle?
Kestävät rakkauden tunteet muodostuvat pitkän ajan kuluessa. Rakastumisen tunne on tutkitusti hormoniryöppyä. Jotkut ovat addiktoituneet siihen kuin huumeriippuvaiset ja siksi heillä pakko-ajatuksia uudesta rakkaudesta tasaisin väliajoin elämässään.
Yleeensä tuon addiktion taustalla esimerkiksi äidin vakavat mt-ongelmat ja isän alkoholismi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli olet ihastunut ja perhe ei paina vaa'assa yhtään? Viisaat ohittaa ihastukset ja keskittyy vahvistamaan omaa parisuhdettaan.
Eli haluaisitko olla vain tietämättä jos kumppanisi olisi rakastunut johonkin toiseen?
Pitkä parisuhde on pitkälti päätös olla yhdessä. Kyllähän vuosikymmenten aikana ihastuksia tulee joillekin varmaan useitakin, eri asia lähteekö eroamaan jokaisen ihastuksen innoittamana.
Se arki tulee aikanaan ihan siinä nyt uudessa ja jännittävässäkin suhteessakin.
Ja ei, en puhuisi ihastumisesta rakastumisena.
Ethän sinä voi tietää Apn puolesta että mitä hän tuntee on vain ihastus. Voipa hyvinkin olla rakastuminen ja jopa elämänsä rakkau
ja joillain ihmisillä on sen verran eläytymiskykyä että ymmärtävät että ei täss varmaan mistään hyvän päivän tutusta puhuta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli olet ihastunut ja perhe ei paina vaa'assa yhtään? Viisaat ohittaa ihastukset ja keskittyy vahvistamaan omaa parisuhdettaan.
Eli haluaisitko olla vain tietämättä jos kumppanisi olisi rakastunut johonkin toiseen?
Pitkä parisuhde on pitkälti päätös olla yhdessä. Kyllähän vuosikymmenten aikana ihastuksia tulee joillekin varmaan useitakin, eri asia lähteekö eroamaan jokaisen ihastuksen innoittamana.
Se arki tulee aikanaan ihan siinä nyt uudessa ja jännittävässäkin suhteessakin.
Ja ei, en puhuisi ihastumisesta rakastumisena.
Ethän sinä voi tietää Apn puolesta että mitä hän tuntee on vain ihastus. Voipa h
No AP on suhteessa eikä kertomansa mukaan ole pettänyt. Eli AP: lla ei liene ainakaan tuoretta kokemusta siitä, mitä olis olla parisuhteessa tämän henkilön kanssa, jota kokee rakastavansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suhtaudun vähän skeptisesti tuollaiseen, kun sanotaan että tämän ja tämän tiedon kanssa jatkaisin eteen päin rauhallisin mielin. Tunteet ei ole hallinnassa. Ei se rakastumisen tunne, mutta ei myöskään vihan. Niitä tulee ja niihin kannattaa suhtautua ihmetellen, että kas, voin tuntea tällä tavalla.
No tuskinpa näitä tunteita sitten yhtään ainakaan helpottaisi se, että saisi esim, puolen vuoden päästä tietää, että liittyihän siihen eroon kolmaskin, minua vain "suojeltiin" siltä tiedolta.
Ja olen kyllä kokenut eroja monenkinlaisia, myös sen, että minut jätetään toisen vuoksi, tosin suhde oli aika lyhyt, mutta minulla oli tunteita pelissä jo paljon. Tunteita tosiaankin tulee ja menee, mutta jotain ihminen itsessään voi tuntea tavastaan reagoida. Itselleni kaikenlainen valehtelu nostaa suurimmat kiukuntunteet. Valehteluksi luen myös minuun vaikuttavien, isojen asioiden salailun.
"Vaihtamalla voi parantua, mut niin pitkään kun se uusi on vain kuvitelmaa, rakastumisen tunnetta ilman mitään fyysistä ja ilman arkea, sitä ei tiedä.
Ero onkin parempi tehdä ihan sen parisuhteen perusteella jossa on nyt. Tulevaisuus on tuntematon."
Niin, eipä sitä koskaan tiedä. Voi parantua, voi olla samaa eri paketissa tai voi olla huonompaa. Harvalla kristallipalloa on.
Samaa mieltä tuon kanssa, ettei sitä vanhaa suhdetta pitäisi punnita sen potentiaalisen uuden perusteella, tai mitenkään ripustaa koko juttua siihen uuteen, vaan sen mukaan, mitä siinä vanhassa suhteessa on. Mitä tuntee ja mitä haluaa, kokeeko olevansa tyytyväinen. Onko se sellainen jossa olisi onnellinen vuoden, viiden tai kymmenen päästä. Eihän näitäkään toki varmuudella voi tietää, mutta jos oireilua on, ehkä se antaa osviittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivoisin ainakin että puoliso kertoisi tunteistaan avoimesti, sillä raukkamaisinta olisi vain lähteä ja teeskennellä ettei mitään ole meneillään ja puolen vuoden päästä kuulla uudesta suhteesta. Miten sitä muutenkaan pystyisi hoitamaan parisuhdetta ilman tietoa toisen ajatuksista. Ei toiseen ihastuminen ole välttämättä mikään henkilökohtainen loukkaus, jos on halu yhä korjata olemassa oleva parisuhde.
Kaikilla halua ei ole. Oma puolisoni on sanonut että ei lähde terapiaan ja jos ei miellytä, tossa on ovi. Semmonen kultakimpale. Ja mitään ei voi hänelle sanoa tästä että loukkaavaa miten toimii kun alkaa jumalaton syyttely ja uhriutuminen. En voi olla oma itseni puolisoni kanssa. Sen henkilön kanssa voin, keneen olen rakastunut.
Eli oot huonossa suhteessa ja tarviit rakastumisen antamaa voi
En niinkään. Kun tapasin puolisoni rakastuin häneen todella. Se kantaa yllättävän pitkälle. Liekö hän vai mikä syynä että hänen kanssa ollessani elämäni on kaventunut sellaiseksi että en ikipäivänä voisi kuvitella kenenkään rakastuvan minuun tai hyväksyvän minua. Mikä on harmi koska en ajatellut näin avioituessani. Pystyn olemaan puolisoni kanssa riittävän tyytyväinen. Jos haluan erota minun täytyy olla täysissä voimissani ja kaiken on oltava valmista eroa varten, koska puolisoni kanssa ei voi keskustella. Se henkisen väkivallan määrä mitä edes niiksi lyhyiksi tunneiksi voi seurata, kunnes pääsen pois , vaatii aivan julmetun määrän energiaa. Ja tulevat viikot, ositus yms. miten henkisesti kestän sen kaiken. Vielä yksin. Eli se tyytyväisyys varmaan tulee siitä kun ajattelen sitä kärsimystä mitä eroaminen aiheuttaisi.
Elämä on helpompaa ja oli helpompaa kun uskoin vielä, että mikään muu ei voisi olla mahdollista .
en rakastunut toiseen jotta hän pelastaisi mua. En odota sitä häneltä. Jonkun ihmisen tarvitsisin tueksi mutta kun kaikkien ihmisten mielestä minulla on maailman ihanin kumppani. Eli en saisi tukea ystäviltä tai perheeltä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla halua ei ole. Oma puolisoni on sanonut että ei lähde terapiaan ja jos ei miellytä, tossa on ovi. Semmonen kultakimpale. Ja mitään ei voi hänelle sanoa tästä että loukkaavaa miten toimii kun alkaa jumalaton syyttely ja uhriutuminen. En voi olla oma itseni puolisoni kanssa. Sen henkilön kanssa voin, keneen olen rakastunut.
No sehän on sitten selvä. Sinä vastaat, että kiitos, käytän tuota tossa olevaa ovea.
Ja lähdet sen luo, johon olet rakastunut ja joka antaa sinun olla oma itsesi. Mitä aikailemista tuossa on?
Mulla on se tunne, että ehkä ensi kerralla sanonkin ja teen näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on vaan ihastus joka menee ohi. Menee vaa kuntosalille ja hankkii muuta ajateltavaa. Koska on AINA LÄHTÖKOHTAISESTI huonoja ideoita ja yksipuolisia, tai muuten mahdottomia juttuja.
Jos kumppania taas tekee mieli pettää jatkuvasti, useiden eri tyyppien kanssa, kannattanee erota ennen kuin tekee niin.
Vierailija kirjoitti:
Suhtaudun vähän skeptisesti tuollaiseen, kun sanotaan että tämän ja tämän tiedon kanssa jatkaisin eteen päin rauhallisin mielin. Tunteet ei ole hallinnassa. Ei se rakastumisen tunne, mutta ei myöskään vihan. Niitä tulee ja niihin kannattaa suhtautua ihmetellen, että kas, voin tuntea tällä tavalla.
No tuskinpa näitä tunteita sitten yhtään ainakaan helpottaisi se, että saisi esim, puolen vuoden päästä tietää, että liittyihän siihen eroon kolmaskin, minua vain "suojeltiin" siltä tiedolta.
Ja olen kyllä kokenut eroja monenkinlaisia, myös sen, että minut jätetään toisen vuoksi, tosin suhde oli aika lyhyt, mutta minulla oli tunteita pelissä jo paljon. Tunteita tosiaankin tulee ja menee, mutta jotain ihminen itsessään voi tuntea tavastaan reagoida. Itselleni kaikenlainen valehtelu nostaa suurimmat kiukuntunteet. Valehteluksi luen myös minuun vaikuttavien, isojen asioiden salailun.
En kertosi jos uudesta ihmisestä ei juuri kukaan tiedä ennen eroa. Olen sivusta seurannut kuinka ystävän suhteessa ja lapsiin tutustumisessa kaikki meni perseelleen, koska valmiiksi jo luonteeltaan mustasukkainen ja omistushaluinen exä ei kestänyt lapsiensä näkevän ja myöhemmin elävän vuoroviikoin juuri sen naisen kanssa, johon ystäväni varattuna rakastui. Sinänsä rehdisti ystävä kertoi syynkin olevan tämä tietty nainen. Se vain kosahti pahasti. Välit olivat vuosia todella jäätävät exän puolesta ja siitä kärsivät kaikki. Lapsille isän ja äidin välinen yksipuolinenkin katkeruus ja jäätävyys on ahdistavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kestävät rakkauden tunteet muodostuvat pitkän ajan kuluessa. Rakastumisen tunne on tutkitusti hormoniryöppyä. Jotkut ovat addiktoituneet siihen kuin huumeriippuvaiset ja siksi heillä pakko-ajatuksia uudesta rakkaudesta tasaisin väliajoin elämässään.
Yleeensä tuon addiktion taustalla esimerkiksi äidin vakavat mt-ongelmat ja isän alkoholismi.
Niinpä. Tuollaisten vanhemmuus on lapsille usein äärimmäisen vahingoittavaa psyykkisesti. Siksi huoltajuus tulisi olla vähintään valvottua ellei sitten kokonaan poistettua. Elleivät sitoudu pitkäaikaiseen terapiaan jolla riippuvuus poistetaan.
Te ootte kyllä aivan hysteerisiä :D jos vanhempi rakastuu toiseen, kyseessä on addiktio ja lapset pois? Näinkö te kotonakin niitä puolisoitanne pelottelette? Nyt valoja päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kestävät rakkauden tunteet muodostuvat pitkän ajan kuluessa. Rakastumisen tunne on tutkitusti hormoniryöppyä. Jotkut ovat addiktoituneet siihen kuin huumeriippuvaiset ja siksi heillä pakko-ajatuksia uudesta rakkaudesta tasaisin väliajoin elämässään.
Yleeensä tuon addiktion taustalla esimerkiksi äidin vakavat mt-ongelmat ja isän alkoholismi.
Niinpä. Tuollaisten vanhemmuus on lapsille usein äärimmäisen vahingoittavaa psyykkisesti. Siksi huoltajuus tulisi olla vähintään valvottua ellei sitten kokonaan poistettua. Elleivät sitoudu pitkäaikaiseen terapiaan jolla riippuvuus poistetaan.
Juuri tällaisia asioita oma puolisoni puhuu minusta . Kaikkia eri syitä miksi olen epävakaa ja lapset pois jos yritän ottaa esille parisuhteemme ongelmia. Miten vahingollinen olen hänelle ja muille ja miten tarvitsen apua. Hyi saatana kun tajuan, miten manipuloivaa se on. T. Se kenen puoliso ei suostu terapiaan ja määrää mistä kotona puhutaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kestävät rakkauden tunteet muodostuvat pitkän ajan kuluessa. Rakastumisen tunne on tutkitusti hormoniryöppyä. Jotkut ovat addiktoituneet siihen kuin huumeriippuvaiset ja siksi heillä pakko-ajatuksia uudesta rakkaudesta tasaisin väliajoin elämässään.
Yleeensä tuon addiktion taustalla esimerkiksi äidin vakavat mt-ongelmat ja isän alkoholismi.
Niinpä. Tuollaisten vanhemmuus on lapsille usein äärimmäisen vahingoittavaa psyykkisesti. Siksi huoltajuus tulisi olla vähintään valvottua ellei sitten kokonaan poistettua. Elleivät sitoudu pitkäaikaiseen terapiaan jolla riippuvuus poistetaan.
Te ootte kyllä aivan hysteerisiä :D jos vanhempi rakastuu toiseen, kyseessä on addiktio ja lapset pois? Näinkö te kotonakin niitä puolisoitanne pelottelette? Nyt valoja päälle.
Juu ja lapsia varmaan uhkaillaan poliisisedillä jos eivät tottele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kestävät rakkauden tunteet muodostuvat pitkän ajan kuluessa. Rakastumisen tunne on tutkitusti hormoniryöppyä. Jotkut ovat addiktoituneet siihen kuin huumeriippuvaiset ja siksi heillä pakko-ajatuksia uudesta rakkaudesta tasaisin väliajoin elämässään.
Yleeensä tuon addiktion taustalla esimerkiksi äidin vakavat mt-ongelmat ja isän alkoholismi.
Niinpä. Tuollaisten vanhemmuus on lapsille usein äärimmäisen vahingoittavaa psyykkisesti. Siksi huoltajuus tulisi olla vähintään valvottua ellei sitten kokonaan poistettua. Elleivät sitoudu pitkäaikaiseen terapiaan jolla riippuvuus poistetaan.
Alapeukuttajaan taisi osua ihon alle. Kannattaa miettiä mistä se kumpuaa? Onko oma vanhemmuus hoidettu niin kuin normaalit mieleltään terveet ja vakaat tekevät?
Hyi kun sä olet pelottava ja manipuloiva ihminen. Tuntuu todella pahalta.
Eli oot huonossa suhteessa ja tarviit rakastumisen antamaa voimaa siihen, et kykenet lähtemään?