Lue keskustelun säännöt.
Miten rahoitetaan aikuisopiskelu?
03.01.2025 |
Haluaisin opiskella uuteen ammattiin. Kun aikuiskoulutustukea ei ole, miten opinnot rahoitetaan? Nykyisestä palkasta on mahdotonta säästää suuria summia, työ kuitenkin on. Lapsille pitää pystyä tarjoamaan perusasiat ja heidän kanssaan pitää myös olla.
Miten nykyiset amk/korkeakouluopinnot on järjestetty? Onko 40 h/viikko opetusta, vai onko esimerkiksi kokonaisia päiviä viikossa, jolloin ehtisi töihin?
Kommentit (153)
Itse opiskelen kokonaan etänä. Tai no harkkoja lukuunottamatta etänä. Monet ryhmästäni ovat täysipäiväisesti töissä. Itse olen työkyvytön lähes kaikkeen työhön joten työn tekeminen ei tietenkään onnistuisi mitenkään. Tämän vuoksi opiskelenkin kuntoutusrahalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen hallitus ei halua kenenkään opiskelevan vaan pysyvän rìistettävänä
Suomessa on jo vuosia ylikoulutettu.
Tässä on ristiriita. Suomessa on kuitenkin tavoitteena nostaa korkeakoulutettujen osuutta väestöstä. Nuoret ikäluokat ovat pieniä, joten saadaan odottaa kymmeniä vuosia, ennen kuin koulutustaso nousee pelkästään nuorten avulla. Valtion rahoittamat koulutuspaikat pitäisi suunnata vain selkeämmin niille aloille, joissa on tarvetta. Nykyään rahoitetaan ihan turhia aloja korkeakoulutavoitteiden ja työllistymisen kannalta. Kaiken hömppäkoulutuksen ei tarvitse olla ilmaista.
Vierailija kirjoitti:
Aikuisopintotuki lopetettiin, koska sitä käytettiin sikäli väärin, että opiskeltiin tutkintoja, jotka eivät työllistä.
Se oli huono työllistävyyden kannalta.
Eikö olisi ollut järkevämpää vain rajata aikuiskoulutustuki sellaisille aloille, joissa on ennakoitu työvoimatarvetta? Ymmärrän, että nuo alat muuttuvat, mutta nehän voisi vaikka vahvistaa vuosittain, samalla tavalla kuin esim. AMK:ien rahoitettavat koulutusalat ja opiskelijapaikkojen määrät. Nekin perustuvat ennakoituun työvoimatarpeen arvioon, joten se ennakointityö tehdään ministeriössä joka tapauksessa.
Varmaan samalla tavalla kuin minä rahoitin avoimen yliopiston opintoni välivuosina lukion jälkeen, eli työnteolla. Ihmeen avutonta aikuisväestöä meillä tässä maassa kun eivät pysty tekemään samaa mitä teinit tekevät ympäri maailmaa.
Opintojen intensiivisyys riippuu siitä mitä ja minne menet opiskelemaan. Yliopisto harvoin on niin intensiivistä läsnäolojen suhteen, ettei työnteko onnistuisi. Kannattaa toki harkita josko saisi jotain säästöön etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen hallitus ei halua kenenkään opiskelevan vaan pysyvän rìistettävänä
Työssäkäyvät eivät pysty rahoittamaan toisten harrastelumielessä tehtyjä opintoja. Moni on suorittanut opintoja aikuiskoulutusrahalla ilman, että sillä on oikeasti vaikutusta mihinkään. Useampi työkaveri on ollut opintovapailla, mutta heidän palattuaan takaisin työhön,suoritetut opinnot eivät näy missään. He jatkavat samaa työtä samaan tapaan kuin ennenkin. Opinnoista saatu hyöty on mitätön, kun ajatellaan sen kustannuksia.
Omaa osaamistaan kannattaa pitää yllä ja päivittää. Auttaa ikärasismiinkin. Itse olen käynyt tekun, AMKin, YAMKin ja nyt teen dippaa. Aikalailla samalta alalta, koskaan en ole vaan saanut minkäänlaista tukiaista opintoihini. Nyt olisin voinut ottaa opintovapaata, mutta persut senkin vei pois. No kohta olen sellainen vastavalmistunut DI jolla on 35 vuoden työkokemus. Toivon pysyväni työelämässä vielä täydet kymmenen vuotta. Sitten vois alkaa värkätä väikkäriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monimuoto-opislelu on erityisesti aikuisopiskelijoille suunnattu. Se mahdollistaa työnteon. Toki palkattomat harjoittelujaksot häiritsevät palkkatyön tekoa.
Miksi tehdä palkattomana? Valmistuin kone, sähkö insinööriksi työn ohessa. Kävin harjoittelujaksot eri paikkakunnalla ihan palkallisessa (17€/h) töissä.
Seuraava hallitus voi palauttaa etuuden nimellä "muutoskoulutusraha"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene töihin ja lopeta loisiminen.
Ihan miten vaan, kunhan rahoitat opiskelun itse eikä niin että joku muu joutuu maksamaan sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omaa osaamistaan kannattaa pitää yllä ja päivittää. Auttaa ikärasismiinkin. Itse olen käynyt tekun, AMKin, YAMKin ja nyt teen dippaa. Aikalailla samalta alalta, koskaan en ole vaan saanut minkäänlaista tukiaista opintoihini. Nyt olisin voinut ottaa opintovapaata, mutta persut senkin vei pois. No kohta olen sellainen vastavalmistunut DI jolla on 35 vuoden työkokemus. Toivon pysyväni työelämässä vielä täydet kymmenen vuotta. Sitten vois alkaa värkätä väikkäriä.
Onnea matkaan vaan. Minäkin tein 50-vuotiaana maisteritutkinnon, olin innokas, vastavalmistunut ja kokenut, ja olisin jaksanut jatkaa työelämässä vielä pitkään alimman eläkeiän yli. Mutta vielä mitä. 60-vuotiaana jouduin tuotannollis-taloudellisista syistä irtisanotuksi. Eikä puhettakaan, että kukaan enää palkkaisi. Nyt 62-vuotias OVE-eläkeläinen ja eläkeputkessa odottamassa, että 65 tulee täyteen. Väikkäriä tosiaan ehkä voisi alkaa tehdä, mutta siinä kyllä menettää työttömyystuen, joten pitäisi ratkaista, millä sitten eläisi, jos yliopistokaan hyväksyisi enää tämän ikäistä jatko-opiskelijaksi.
Mitä hyötyä on kouluttautua uudelle alalle jos sieltä ei kuitenkaan saa töitä. Suomessa on valtavasti vaikka yliopistokolutuksen saaneita joille ei ole töitä yrityksissä, kunnissa tai valtiolla. Nykykoulutus valmistaa paperinpyöritykseen joita on jo aivan riittävästi. Olisiko aika opiskella jotain sellaista millä voisi työllistyä tai alkaa vaikkka yrittäjäksi. Monella alalla on pulaa työntekijöistä mutta eipä ne duunarin työt enää kiinnosta kermaperseeksi kasvaneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omaa osaamistaan kannattaa pitää yllä ja päivittää. Auttaa ikärasismiinkin. Itse olen käynyt tekun, AMKin, YAMKin ja nyt teen dippaa. Aikalailla samalta alalta, koskaan en ole vaan saanut minkäänlaista tukiaista opintoihini. Nyt olisin voinut ottaa opintovapaata, mutta persut senkin vei pois. No kohta olen sellainen vastavalmistunut DI jolla on 35 vuoden työkokemus. Toivon pysyväni työelämässä vielä täydet kymmenen vuotta. Sitten vois alkaa värkätä väikkäriä.
Työllisyysvaikutusta sinunkaan opiskeluilla ei ole. Olisit todennäköisesti aivan hyvin työllistynyt pelkällä tekun tutkinnollakin. Inhimillisestä näkökulmasta katsoen tietysti olet hyötynyt opiskelusta, ja olet työnantajallekin arvokkaampi nyt kun sinulla kokemuksen lisäksi on myös tuoretta ja korkeampitasoista koulutusta, mutta näin tätä ei lasketa valtiotasolla.
Vierailija kirjoitti:
Osa tunneista on etänä, voit mennä monimuotototeutukseen, jolloin tunnit etänä ja illalla 17-21 yleensä. Muuten oppitunnit on aikalailla 8-16
Riippuu ihan oppilaitoksesta miten monimuotokoulutus järjestetään. Itse olen valmistumassa oleva sh ja meillä oli lähipäivät teoriaopintojen aikaan kahtena päivänä viikossa 8-16.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä on kouluttautua uudelle alalle jos sieltä ei kuitenkaan saa töitä. Suomessa on valtavasti vaikka yliopistokolutuksen saaneita joille ei ole töitä yrityksissä, kunnissa tai valtiolla. Nykykoulutus valmistaa paperinpyöritykseen joita on jo aivan riittävästi. Olisiko aika opiskella jotain sellaista millä voisi työllistyä tai alkaa vaikkka yrittäjäksi. Monella alalla on pulaa työntekijöistä mutta eipä ne duunarin työt enää kiinnosta kermaperseeksi kasvaneita.
Eikö duunarihommat kannata säästää niille, joiden pää ei muuhun riitä? Maisterit voivat tehdä lisäopintoja ja sitä kautta saada arvokasta osaamista.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan samalla tavalla kuin minä rahoitin avoimen yliopiston opintoni välivuosina lukion jälkeen, eli työnteolla. Ihmeen avutonta aikuisväestöä meillä tässä maassa kun eivät pysty tekemään samaa mitä teinit tekevät ympäri maailmaa.
Opintojen intensiivisyys riippuu siitä mitä ja minne menet opiskelemaan. Yliopisto harvoin on niin intensiivistä läsnäolojen suhteen, ettei työnteko onnistuisi. Kannattaa toki harkita josko saisi jotain säästöön etukäteen.
Sä taisit kuitenkin olla lapseton. Täysin eri asia lähteä opiskelemaan ja tehdä töitä samalla kun on yksin. Rahaa ei tarvitse yhtä paljon kuin perheellinen. Lisäksi perheellisen aika on rajallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monimuoto-opislelu on erityisesti aikuisopiskelijoille suunnattu. Se mahdollistaa työnteon. Toki palkattomat harjoittelujaksot häiritsevät palkkatyön tekoa.
Miksi tehdä palkattomana? Valmistuin kone, sähkö insinööriksi työn ohessa. Kävin harjoittelujaksot eri paikkakunnalla ihan palkallisessa (17€/h) töissä.
Hoitoalalla esimerkiksi sairaanhoitajien harjoittelujaksoista AMK maksaa työnantajalle, jotta suostuvat ottamaan harjoittelijoita ohjattaviksi. Palkasta ei kannata edes puhua, koska alan käytäntö on, että harjoittelija on työpaikalle vain riesa eikä heille mitään makseta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä on kouluttautua uudelle alalle jos sieltä ei kuitenkaan saa töitä. Suomessa on valtavasti vaikka yliopistokolutuksen saaneita joille ei ole töitä yrityksissä, kunnissa tai valtiolla. Nykykoulutus valmistaa paperinpyöritykseen joita on jo aivan riittävästi. Olisiko aika opiskella jotain sellaista millä voisi työllistyä tai alkaa vaikkka yrittäjäksi. Monella alalla on pulaa työntekijöistä mutta eipä ne duunarin työt enää kiinnosta kermaperseeksi kasvaneita.
Eikö duunarihommat kannata säästää niille, joiden pää ei muuhun riitä? Maisterit voivat tehdä lisäopintoja ja sitä kautta saada arvokasta osaamista.
Meillä on kaksi insinööriä töissä, koneistajana ja levy puolella. Jopa osaavatkin ihan hyvin kun molemmat on amiska pohjalta lukeneet.
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä on kouluttautua uudelle alalle jos sieltä ei kuitenkaan saa töitä. Suomessa on valtavasti vaikka yliopistokolutuksen saaneita joille ei ole töitä yrityksissä, kunnissa tai valtiolla. Nykykoulutus valmistaa paperinpyöritykseen joita on jo aivan riittävästi. Olisiko aika opiskella jotain sellaista millä voisi työllistyä tai alkaa vaikkka yrittäjäksi. Monella alalla on pulaa työntekijöistä mutta eipä ne duunarin työt enää kiinnosta kermaperseeksi kasvaneita.
Nyt on vähän joka alalla työttömiä. Aika on huono. Mutta kyllä duunareita on enemmän työttöminä kuin korkeakoulutettuja. Ja tavoite kai kuitenkin on, että nimenomaan korkeakoulutettuja pitäisi olla paljon nykyistä enemmän. Suomen koulutustaso on jäänyt jälkeen muista sivistysmaista.
Millaisia pilipalitutkintoja tehtaillaan täysipäiväisen työn ohessa? Vaikeaa uskoa, että sellaisesta puuhastelusta saa hyödyllistä tutkintoa.
Persut ei arvosta opiskelua.