Lue keskustelun säännöt.
Miten rahoitetaan aikuisopiskelu?
03.01.2025 |
Haluaisin opiskella uuteen ammattiin. Kun aikuiskoulutustukea ei ole, miten opinnot rahoitetaan? Nykyisestä palkasta on mahdotonta säästää suuria summia, työ kuitenkin on. Lapsille pitää pystyä tarjoamaan perusasiat ja heidän kanssaan pitää myös olla.
Miten nykyiset amk/korkeakouluopinnot on järjestetty? Onko 40 h/viikko opetusta, vai onko esimerkiksi kokonaisia päiviä viikossa, jolloin ehtisi töihin?
Kommentit (153)
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen hallitus ei halua kenenkään opiskelevan vaan pysyvän rìistettävänä
Miksi jonku pitäisi opiskella 5-8 ammattia yhteiskunnan piikkiin?
Olkaa onnellisia ettei teitä veloiteta kursseista tutkinto-opiskelijoina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millaisia pilipalitutkintoja tehtaillaan täysipäiväisen työn ohessa? Vaikeaa uskoa, että sellaisesta puuhastelusta saa hyödyllistä tutkintoa.
Kaikki tutkinnot ei ole pilipalia. On niitäkin ja niitä pidetään yllä vain koulujen pitämiseksi pystyssä. Mutta jospa keskitytään kouluttamaan ammattiryhmiä joita tarvitaan ja jätetään etelän raketti-insinöörien maahantuonti vähemmälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen hallitus ei halua kenenkään opiskelevan vaan pysyvän rìistettävänä
Suomessa on jo vuosia ylikoulutettu.
Tavoite kuitenkin on, että 60% väestöstä olisi korkeakoulutettuja.
Jep, siksi tarhatädit ja huuhaa-hoitajatkin on "korkea"koulutettuja. Näyttää hyvältä paperilla mutta hiljaista tulee kun pitäisi maksaa sama kun tuottavalle ihmiselle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omaa osaamistaan kannattaa pitää yllä ja päivittää. Auttaa ikärasismiinkin. Itse olen käynyt tekun, AMKin, YAMKin ja nyt teen dippaa. Aikalailla samalta alalta, koskaan en ole vaan saanut minkäänlaista tukiaista opintoihini. Nyt olisin voinut ottaa opintovapaata, mutta persut senkin vei pois. No kohta olen sellainen vastavalmistunut DI jolla on 35 vuoden työkokemus. Toivon pysyväni työelämässä vielä täydet kymmenen vuotta. Sitten vois alkaa värkätä väikkäriä.
Onnea matkaan vaan. Minäkin tein 50-vuotiaana maisteritutkinnon, olin innokas, vastavalmistunut ja kokenut, ja olisin jaksanut jatkaa työelämässä vielä pitkään alimman eläkeiän yli. Mutta vielä mitä. 60-vuotiaana jouduin tuotannollis-taloudellisista syistä irtisanotuksi. Eikä puhettakaan, että kukaan enää palkkaisi. Nyt 62-vuotias OVE-eläkeläinen ja eläkeputkessa odottamassa, että 65 tulee täyteen. Väikkä
Kiitos, onnelle on aina käyttöä. Luulen myös, että jos kenkää tulisi niin minunkin työt tässä elämässä olisi tehty. Sinänsä on kummallista, että meillä on vara hukata 20% koulutettujen työurista kummallisten ennakkoluulojen vuoksi. Itse olen huomannut tuolla yliopistolla, että en minä ainakaan yhtään tyhmempi tai hidasälyisempi ole tähän nykynuorisoon nähden, kurssien keskiarvo on jotain 4,5 vaikka välillä joutuu menemään aika minimipanostuksilla työkiireiden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen hallitus ei halua kenenkään opiskelevan vaan pysyvän rìistettävänä
Miksi jonku pitäisi opiskella 5-8 ammattia yhteiskunnan piikkiin?
Olkaa onnellisia ettei teitä veloiteta kursseista tutkinto-opiskelijoina.
Sanoisin, että 5-8 tutkintoa on jo aika harvinaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osaamista voi nykyisin päivittää helposti työn ohessa opiskellen. Koulutusrahasysteemi oli turhan kallis ja asetti opiskelijat eri arvoiseen asemaan. Esim toinen nuori (ikäraja taisi olla 25) sai opiskelustaan rahaa 1600 kuussa, kun oli ollut onnekas ja ollut vakituisessa työssä. Toinen, jolla oli ollut työllistymisen suhteen huonompi tuuri sai vain 200 kuussa ja lisäksi opintolainaa. Miksi sille, jolla saat on vakituinen työpaikka, pitää maksaa hyvin, ja toiselle, joka on työllistynyt vain pätkittäin ja tarvitsee kipeämmin koulutusta vain minimi.
Siksi, että aikuiskoulutusrahaston rahat tulivat niiltä, jotka olivat töissä, ja heidän työnantajiltaan. Ne oli työntekijöiden ja työnantajien sinne rahastoon itse säästämiä rahoja. Ne eivät olleet valtion rahaa. Raja oli, että pitää olla ensin töissä 8 vuotta. Mitä pahaa siinä on, jos työnteosta palkitaan? Systeemi ei edes aiheuttanut valtiolle kustannuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavoite kuitenkin on, että 60% väestöstä olisi korkeakoulutettuja.
Jep, siksi tarhatädit ja huuhaa-hoitajatkin on "korkea"koulutettuja. Näyttää hyvältä paperilla mutta hiljaista tulee kun pitäisi maksaa sama kun tuottavalle ihmiselle
Ilmeisesti insinöörille pitäisi vääntää rautakangesta, miten lasten päivähoito mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin ja tuottavuuden, tai miten terveys mahdollistaa työssäkäynnin. Mutta liian vaikeaa taitaa olla. Ehkä auttaisi, jos nuo palvelut olisi maksullisia (köyhimmille voisi olla jokin maksusitoumus Kelasta), niin niiden arvo tulisi näkyväksi ja loppuisi ulina tuottamattomuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen hallitus ei halua kenenkään opiskelevan vaan pysyvän rìistettävänä
Miksi jonku pitäisi opiskella 5-8 ammattia yhteiskunnan piikkiin?
Olkaa onnellisia ettei teitä veloiteta kursseista tutkinto-opiskelijoina.
Mitä horiset? Ei aikuiskoulutustuella mitään useita tutkintoja voinut opiskella. Se tukihan oli maksimissaan 15 kuukautta koko ihmisen elämän aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omaa osaamistaan kannattaa pitää yllä ja päivittää. Auttaa ikärasismiinkin. Itse olen käynyt tekun, AMKin, YAMKin ja nyt teen dippaa. Aikalailla samalta alalta, koskaan en ole vaan saanut minkäänlaista tukiaista opintoihini. Nyt olisin voinut ottaa opintovapaata, mutta persut senkin vei pois. No kohta olen sellainen vastavalmistunut DI jolla on 35 vuoden työkokemus. Toivon pysyväni työelämässä vielä täydet kymmenen vuotta. Sitten vois alkaa värkätä väikkäriä.
Työllisyysvaikutusta sinunkaan opiskeluilla ei ole. Olisit todennäköisesti aivan hyvin työllistynyt pelkällä tekun tutkinnollakin. Inhimillisestä näkökulmasta katsoen tietysti olet hyötynyt opiskelusta, ja olet työnantajallekin arvokkaampi nyt kun sinulla kokemuksen lisäksi on myös tuoretta ja korkeampitasoista koulutusta, mutta näin tätä ei lasketa valtiotasolla.
Olisin varmaan ollut kortistossa jo pitkään jos en olisi jatkokoulutuksia käynyt. 35 vuotta vanhat inssin paperit on jo aika keltaiset, tosin alan töitä olen koko ajan tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opiskelen nyt vanhoilla päivillä vielä uutta tutkintoa amkssa monimuotona. 2-3 lähipäivää kuukaudessa + oma työ 100% työajalla. Asiat tietysti täytyy opiskella itse. Käyn 07-15 omissa töissä, 15.30-20 menee kotihommissa ja lasten kanssa touhutessa. Opiskelen 20-01. Viikonloppuisin herään opiskelemaan viiden aikoihin, että kerkeän tehdä jotain ennenkuin lapset herää.
Siinä ei jää aikaa levätä ja yöunet jäävät liian lyhyiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavoite kuitenkin on, että 60% väestöstä olisi korkeakoulutettuja.
Jep, siksi tarhatädit ja huuhaa-hoitajatkin on "korkea"koulutettuja. Näyttää hyvältä paperilla mutta hiljaista tulee kun pitäisi maksaa sama kun tuottavalle ihmiselle
Ovat korkeakoulutettuja myös muissa vertailumaissa. Monessa maassa nuo koulutukset ovat yliopistossa. Ammattikorkeakouluja edes enää on harvoissa maissa, koska ei se oikein ole keskiluokkaisesta taustasta tulevien suosiossa, vaan haluavat mieluummin lähettää lapsensa yliopistoon tekemään kanditutkinnon. Suomessa vielä maaltamuutosta sen verran vähän aikaa, että maalaistaustaiset suosivat amkkeja. Onhan se kätevää, kun niitä voi ripotella pitkin maata, niin ei tarvi heti muuttaa kauas kotoa. Mutta et varmaan tosissasi tarkoita, että Suomessa riittäisi matalampitasoinen koulutus kuin muualla? Mieti nyt vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen hallitus ei halua kenenkään opiskelevan vaan pysyvän rìistettävänä
Suomessa on jo vuosia ylikoulutettu.
Tavoite kuitenkin on, että 60% väestöstä olisi korkeakoulutettuja.
60%:lla ei mitenkään voi olla realistisia korkeakoulutuksen edellytyksiä (kyvyt on gaussin käyrällä), koska 60 %:ssa olisi jo mukana alle 100 äo:n omaavia. Sitäpaitsi kaikki fiksutkaan ei halua välttämättä korkeakoulutusta. Esim. mielekäs käsillä tekemisen ammattii voi olla halutumpi tai ylipäätään suorittava työ, joka ei "tule kotiin".
Vierailija
Vierailija kirjoitti:
Aikuisopintotuki lopetettiin, koska sitä käytettiin sikäli väärin, että opiskeltiin tutkintoja, jotka eivät työllistä.
Se oli huono työllistävyyden kannalta.
Mitenköhän tässä muuttuvassa maailmassa tiedät, mikä ala vetää, pitää ja elättää parin vuoden kuluttua? Se ala missä tänään on töitä ei vuoden päästä olekaan. Tarve ei sitä määritä, vaan poliittinen tahto, kuten nyt näkyy sairaanhoidon alasajossa. Sairaanhoitokin muutettiin terveyspalveluiksi, joka kuulostaa pistiäisten maksusta antamana hienommalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työllisyysvaikutusta sinunkaan opiskeluilla ei ole. Olisit todennäköisesti aivan hyvin työllistynyt pelkällä tekun tutkinnollakin. Inhimillisestä näkökulmasta katsoen tietysti olet hyötynyt opiskelusta, ja olet työnantajallekin arvokkaampi nyt kun sinulla kokemuksen lisäksi on myös tuoretta ja korkeampitasoista koulutusta, mutta näin tätä ei lasketa valtiotasolla.
Olisin varmaan ollut kortistossa jo pitkään jos en olisi jatkokoulutuksia käynyt. 35 vuotta vanhat inssin paperit on jo aika keltaiset, tosin alan töitä olen koko ajan tehnyt.
Ei työllisyysvaikutusta! No just. Et työllisty koulutuksen ansiosta, jos olet valmiiksi töissä jo silloin, kun aloitat koulutuksen. Työssäolohan oli aikuiskoulutustuen ehto, eli kaikki aikuiskoulutustuella opiskelevat oli töissä. Sitä ei edes saanut, jos ei ollut.
Vierailija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen hallitus ei halua kenenkään opiskelevan vaan pysyvän rìistettävänä
Miksi jonku pitäisi opiskella 5-8 ammattia yhteiskunnan piikkiin?
Olkaa onnellisia ettei teitä veloiteta kursseista tutkinto-opiskelijoina.
Siksi pitää opiskella uusi ammatti, kun entistä ammattia ei enää tarvita. Syödä pitää ja asua ja mitä useampi ammatti katoaa alta, sitä vanhempi on uutta opiskellessa. Silloin on jo vuokranmaksua tai asuntolainaa, vanhoja opintolainoja, lapsia. Siinäpä niitä syitä, mihin yhteiskunnan tukia tarvitaan, että voi tehdä uutta työtä
Aikuisena uudelleenkouluttautumiseen tulee edelleen olemaan tarve ja joku uudistettu rahoitusmalli siihen on tultava. Sinänsä vanha aikuiskoulutustuki oli huono, kun siinä koulutettiin jo töissä olevia. Moni käyttikin sitä pitääkseen pienen breikin työelämästä ja opiskellakseen jotain mikä kiinnostaa, mutta ei ollut edes aikomusta vaihtaa alaa.
1 opintopiste vastaa 27 h työmäärää. Jos aikoo valmistua tavoiteajassa, on tehtävä lähes 40 h viikossa. Osa monimuoto-opiskelijoista saa hyväksiluettua aiempia opintoja ja riippuu vähän opettajastakin, hyväksikukeeko ne vai ei. Suurimmalla osalla luennoista on läsnäolovelvollisuus. Jotkut opiskelijat käyttävät eri kepulikonsteja kiertääkseen luentopakkoa ja ryhmätöissä on keinoja välttää töitä ja sitten on ihan kirjallisia töitä, mutta en paljasta niitä tässä. Keskityn omaan tekemiseen. Koulua on n. 3 päivänä viikossa. Sitten on tiiviimpiä viikkoa, milloin on joka päivä jotain + koeviikko.
Rahoitus menee niin, että voit hakea tukea omaehtoisiin opintoihin, mutta joutuu hakemaan töitä samaan aikaan, kun opiskelee ja niistä pitää raportoida viranomaisille. Jos puolisoa ei ole tukemassa taloudellisesti millään tasolla, joutuu tiukille. Täytyy tehdä uhrauksia. Jos aikoo opiskella täyspainoisesti, ei voi tehdä samaan aikaan täyttä päivää sairastumatta burnoutiin. Jos tekee taasen töitä 7,5 h / päivässä viitenä päivänä viikossa, ei saa opintopisteitä. Työharjoittelut tehdään esim. joillakin aloilla ilmaiseksi. Se on iso tulonmenetys.
Vielä piti kirjoittaa, että en olisi lähtenyt opiskelemaan uutta ammattia, jos minulla olisi säilyneet työt. Työskentelin alalla, missä ei enää yksinkertaisesti ollut töitä. Aikuisopiskelu on ollut melkeinpä liian rankkaa. Se on taloudellisesti ja henkisesti rankkaa. Vielä on paljon tehtävää. Opiskeleminen on myös sitä, että ei välttämättä saa kovin paljon tukea opiskelijatovereilta. Pitää itse motivoida itseään, mentävä tulta päin. Paljon joutuu tekemään myös turhaa työtä.
Suomi on tutkintojen maa. Täällä on pakko olla aina joku tutkinto. En ole luonut tätä systeemiä.
Vierailija kirjoitti:
Aikuisena uudelleenkouluttautumiseen tulee edelleen olemaan tarve ja joku uudistettu rahoitusmalli siihen on tultava. Sinänsä vanha aikuiskoulutustuki oli huono, kun siinä koulutettiin jo töissä olevia. Moni käyttikin sitä pitääkseen pienen breikin työelämästä ja opiskellakseen jotain mikä kiinnostaa, mutta ei ollut edes aikomusta vaihtaa alaa.
Tämä. Olen opettaja ja todella moni kollega käytti aikuiskoulutustukea pikku breikin pitämiseen. Kaikki palasivat takaisin virkaansa. Luin jostain, että aikuiskoulutustuki oli käytössä lähinnä julkisen sektorin naistyöntekijöillä.
Osaamista voi nykyisin päivittää helposti työn ohessa opiskellen. Koulutusrahasysteemi oli turhan kallis ja asetti opiskelijat eri arvoiseen asemaan. Esim toinen nuori (ikäraja taisi olla 25) sai opiskelustaan rahaa 1600 kuussa, kun oli ollut onnekas ja ollut vakituisessa työssä. Toinen, jolla oli ollut työllistymisen suhteen huonompi tuuri sai vain 200 kuussa ja lisäksi opintolainaa. Miksi sille, jolla saat on vakituinen työpaikka, pitää maksaa hyvin, ja toiselle, joka on työllistynyt vain pätkittäin ja tarvitsee kipeämmin koulutusta vain minimi.