Mikä yhdistää kaveripiirisi onnellisia avioiittoja?

Ns. ehjä perhe ei ole ainakaan synonyymi onnelliselle perheelle. Ainoa tuntemani näennäisesti ehjä perhe on todellisuudessa lumeliitto. Mies ei vaan tiedä sitä, että vaimo käy vieraissa, ja on liitossa vain mukavuussyistä. 

Mitä nainen saa mieheltä? En osaa tähän vastata muuta kuin sen, että voi luoja : joitakin sitä vaan niin kovasti RAKASTAA.

Rentous. Samat arvot-isoissa asioissa. Toimiva seksielämä

 

Mieti, oletko itse hyvä puoliso. 

Tää on helppo.

Käteinen

Bodaaminen 

Ja 

Iso kulli.

Ne eivät mene ikinä pois muodista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahdessa tapauksessa mies on alistunut naisen tahtoon vaikka mies on selvästi hyvätuloisempi ja johtajatyyppiä työelämässä.

 

Eihän alistuminen kerro onnellisesta suhteesta vaan päinvastoin

Epäilen vahvasti, että kaksi ihmistä eivät voi olla aidosti onnellisia yhdessä, ellei toinen heistä alistu toisen tahtoon. Ei kukaan aina halua samoja asioita kaiken suhteen kuin toinen. Kompromisseja on pakko tehdä, välillä on pakko tehdä jopa asioita, joita ei yhtään haluaisi tehdä. Osalle ihmisistä tämä ei ole mikään ongelma, kun taas toiset eivät ikinä viitsisi antaa toisen päättää omia asioitaan. Eli kyllähän se nöyrä alistuminen on pakollinen osa pitkää yhteiseloa, ihanteellisesti kummallekin osapuolelle, eikä vain toiselle.

Jos molemmat antavat toiselle vapautta olla oma itsensä ja jos molemmat ovat valmiita kompromisseihin ei tarvita alistumista. Näin meillä: arvostamme ja kunnioitamme toisiamme erillisinä ihmisinä vaikka olemmekin tiukka pari, kumppanit, jotka tekevät paljon yhdessä. Onnellisuus yleensäkään ei minusta tarkoita, että elämässä kaikki menee aina oman tahdon mukaan, tuolla periaatteellahan kukaan ei ikinä kykenisi olemaan onnellinen, kukaan ei kykene kontrolloimaan kaikkea elämässään noin. Onnellisuus parisuhteessa on minusta tyytyväisyyttä yhteiseen olemiseen, tuntee olevansa kotonaan suhteessa, turvassa, tulevansa kuulluksi ja nähdyksi ja tarjoavansa sitä samaa kumppanilleen.

Ja yhteinen huumori on tärkeä osa onnellista parisuhdetta, pikkukinoille tai elämän vastustuksille on hyvä osata nauraa yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahdessa tapauksessa mies on alistunut naisen tahtoon vaikka mies on selvästi hyvätuloisempi ja johtajatyyppiä työelämässä.

 

Eihän alistuminen kerro onnellisesta suhteesta vaan päinvastoin

Epäilen vahvasti, että kaksi ihmistä eivät voi olla aidosti onnellisia yhdessä, ellei toinen heistä alistu toisen tahtoon. Ei kukaan aina halua samoja asioita kaiken suhteen kuin toinen. Kompromisseja on pakko tehdä, välillä on pakko tehdä jopa asioita, joita ei yhtään haluaisi tehdä. Osalle ihmisistä tämä ei ole mikään ongelma, kun taas toiset eivät ikinä viitsisi antaa toisen päättää omia asioitaan. Eli kyllähän se nöyrä alistuminen on pakollinen osa pitkää yhteiseloa, ihanteellisesti kummallekin osapuolelle, eikä vain toiselle.

Mä ihan mielelläni alistuisin, ja varmasti mieskin. Mutta nöyrästi suostutaan molemmat välillä tekemään päätöksiä, vaikka kivempi olisi olla öllötellä vaan.

Olet low key muija, et mikään legit veija.

Siks sut on feidattu.

Vierailija kirjoitti:

Ns. ehjä perhe ei ole ainakaan synonyymi onnelliselle perheelle. Ainoa tuntemani näennäisesti ehjä perhe on todellisuudessa lumeliitto. Mies ei vaan tiedä sitä, että vaimo käy vieraissa, ja on liitossa vain mukavuussyistä. 

Kertoo siitä millaisten ihmisten kanssa liikut. Minun piireissä melkein kaikki on hyvin onnellisia ja tyytyäisiä pääosin

Vierailija kirjoitti:

Omaa rauhaa aina kun haluaa. Ei väheksyntää eikä nalkutusta. Taloudellinen vastuu tasan 50/50.

Sen hyväksyminen, että lapsiperhevaiheessa ei saa omaa rauhaa aina kun haluaa. Jos taloudellinen vastuu menee tasan 50/50, menee myös kotityöt 50/50.

Vierailija kirjoitti:

Ns. ehjä perhe ei ole ainakaan synonyymi onnelliselle perheelle. Ainoa tuntemani näennäisesti ehjä perhe on todellisuudessa lumeliitto. Mies ei vaan tiedä sitä, että vaimo käy vieraissa, ja on liitossa vain mukavuussyistä. 

Tosi erikoista, ettei joku tunne kuin yhden ydinperheen, ja sitten tietää asioita joita edes perheen mies ei tiedä. Oletko jotenkin sosiaalisesti rampa?

Olisko polyamoria? Varmaan yhdistää.

Mulla oli eräs ystävä joka oli miehensä kanssa kuin luodut toisilleen. He rakastivat toisiaan oikeasti ja olivat ihana pari. Tekivät kaiken yhdessä ja saivatkin paljon aikaiseksi mm. yhteinen yritys, 5 lasta, paljon eläimiä ja talo maalta jota remppasivat yhdessä. He olivat itselleni ihana esimerkki että tosi rakkautta on olemassa. Kunnes nyt joku aika sitten kuulin kylällä että ovat nyt eronneet. En olisi ikinä uskonut! Surettaa niin heidän puolestaan. Tämä myös muistuttaa siitä että parisuhteen eteen pitää molempien tehdä töitä, eikä toista saa pitää itsestäänselvänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsiani olen neuvonut, että jos mahdollista, niin oma kumppani kannattaa löytää ehjästä perheestä ja sitten siellä seurustelukumppanin kotona kiinnittää huomiota siihen, miten ne vanhemmat kohtelee toisiaan. Siitä se lähtee. 

Tämä pätee hyvin myös omassa liitossa: Ollaan molemmat kotoisin ehjistä perheistä. Pitkät liitot ja molempien vanhemmat kohtelevat toisiaan kunnioittavasti ja arvostavasti. Rakkaus näkyy ihan arkipäivän teoissa. Mun vanhemmat ovat vähän räiskyvämpiä kuin miehen hyvin leppoisat vanhemmat.

 

Tämä on totta. Onnellisissa perheissä kasvaa ihmissuhde taitoisia aikuisia jotka osaa muodostaa onnellisia ja tasapainoisia suhteita

Tuo on niin totta, että kannattaa katsoa miten kumppanin vanhemmat kohtelee toisiaan. Miehen kotona isäntä määräsi kaiken, ja kaikkien oli taivuttava isännän tahtoon. Anoppi oli niin alistettu, ettei sanonut mihinkään mitään. Kyyristeli vain hellan vieressä. Ei tullut edes ruokapöytään toisten kanssa. Ei kai katsonut olevansa sen arvoinen, että olisi voinut syödä toisten seurassa. 

Nyt huomaan, että mies on ajan kanssa alkanut samanlaiseksi, kuin isänsä. Minun mielipiteillä ei ole mitään arvoa ja ne mitätöidään ja niistä suututaan jos en ole samaa mieltä, kuin mies. 

Enää en ihmetteli, miksi anoppi oli niin tossu. Itsekin olen lakaanut sanomasta mitään, niin sopu säilyy. 

Tämä on vain siitä ikävää, että silloin, kun seurustellaan ja ollaan rakastuneita, ei mitenkään voi uskoa, että siitä mukavasta nuoresta miehestä kehityy isänsä tapainen tyranni :D

Emt

Mutta niin kauan kuin seksi on hyvää ja sitä on riittävästi niin yleensä muukin elämä soljuu hyvin  tietysti käänteisesti toisinpäin.

Pisimpään ovat olleet kaveripiiristä yhdessä ne, jotka alkoivat seurustelemaan nuorina. Mun kokemuksen mukaan huonoiten kestävät nämä varttuneemmalla iällä syntyneet suhteet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahdessa tapauksessa mies on alistunut naisen tahtoon vaikka mies on selvästi hyvätuloisempi ja johtajatyyppiä työelämässä.

 

Eihän alistuminen kerro onnellisesta suhteesta vaan päinvastoin

Epäilen vahvasti, että kaksi ihmistä eivät voi olla aidosti onnellisia yhdessä, ellei toinen heistä alistu toisen tahtoon. Ei kukaan aina halua samoja asioita kaiken suhteen kuin toinen. Kompromisseja on pakko tehdä, välillä on pakko tehdä jopa asioita, joita ei yhtään haluaisi tehdä. Osalle ihmisistä tämä ei ole mikään ongelma, kun taas toiset eivät ikinä viitsisi antaa toisen päättää omia asioitaan. Eli kyllähän se nöyrä alistuminen on pakollinen osa pitkää yhteiseloa, ihanteellisesti kummallekin osapuolelle, eikä vain toiselle.

Hyvin kirjoitettu! :) Just näin se on.

Vierailija kirjoitti:

Olet low key muija, et mikään legit veija.

Siks sut on feidattu.

Selkeest joku eltaantunut läsä eukko.

Kuka sellast jaksaa .

Kaikkia tuntemiani pitkiä (yli 10v yhdessä) parisuhteita yhdistää yksi asia, iästä (30-75v) riippumatta. Eikä selity edes uskonnollisia syillä.

Eivät ole aktiivisia somessa. Osa ei ole somessa ollenkaan ja loput ovat tyyliin faceryhmien tai jonkun harrastukseen liittyvän takia vähäsen.

Itsekin olen ollut kumppanini kanssa kimpassa kohta 23 vuotta. Puolisoni seuraa sisustus ja muotijuttuja, ei päivitä mitään henkilökohtaista tileilleen. Minulla puolestaan ei ole yhtään sometiliä.

M42

Ystävieni pitkät suhteet ovat kestäneet ihan niitten naisten lehmänhermoista. Ukot ovat pettäneet,  mutta saavat jäädä. Nainen onku kynnysmatto.

Ap pitkä sude ei välttämättä ole onnellinen vaikka siltä ensi näkemältä vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Ns. ehjä perhe ei ole ainakaan synonyymi onnelliselle perheelle. Ainoa tuntemani näennäisesti ehjä perhe on todellisuudessa lumeliitto. Mies ei vaan tiedä sitä, että vaimo käy vieraissa, ja on liitossa vain mukavuussyistä. 

No kyllä se ehjä perhe monesti on synonyymi onnelliselle perheelle. Ei tuo nyt niin yleistä ole, että  onnellinen perhe oliskin vain sitä, että toinen käy vieraissa ja siksi ollaan onnellisia. 

Tunnen itse montakin onnellista perhettä eikä heistä kumpikaan (ainakaan tietäkseni) käy vieraissa, mutta heillä on selvästi kemiaa ja kunnoitusta toisiaan kohtaan. Ei nälvitä vieraiden kuullen, eikä nolata ja eivät puhu toisistaan pahaa edes takana päin. 

Sanoisimpa melkein, että hyvällä itsetunnolla varustetut ihmiset voi olla onnellisessa liitossa. Ei ole tarvetta alistaa toista, että voi tuntea itsensä paremmaksi ihmiseksi, eikä tarvitse kilpailla puolison kanssa , vaan voi olla oma itsensä ja tietää, että on hyvä niin.