Aikuinen tytär asuu luonani, miten sada hänet omilleen?
Taustaa senverran, että olemme tyttäreni isän kanssa eronneet hänen ollessa 12-vuotias ja tuolloin tytär päätti jäädä asumaan isälleen. Minä muutin toiseen kaupunkiin(lähelle) ja luonani asui 4 vuotta nuorempi sisarus. Näin on menty aikuisuuteen saakka, toki lapset on menneet ees sun taas kahden kodin väliä, mutta kirjoilla siis näin.
Nyt isä löytänyt uuden puolison ja saanut lapsenkin. Vanhassa kotitalossa uudet säännöt ja tavat ja tytär ei siellä siksi enää halua asua. Toisaalta on jo 24-vuotias joten ihan aikuinen nainen on.
On nyt muuttanut sitten tänne minun pieneen kaupunkiasuntooni. On valmistunut tradenomiksi, mutta väittää ettei mitään töitä ole, päivät kuluu nukkuen ja somessa pyörien. Kun tulen töistä kotiin jääkaappi on aina tyhjä ja ensimmäisenä saa alkaa siivoamaan hänen jälkiään. Hankki oman asunnon (kimppakämpän kaverinsa kanssa) ja ajattelin jo hetken, että siitä se elämä nyt alkaa, mutta nyt väittää asunnossaan olevan hometta ja siellä ei kuulemma voi olla. On käväissyt aina välillä yhden yön asunnollaan ja aina palaa tänne täysihoidon pariin. Ihme kumma minä saan nämä hänen mukaansa homeista johtuvat flunssat myös häneltä, en ole tiennyt että homeesta johtuvat yskät ja nuhat tarttuu?
Asunnossamme asuu myös siis tämä 20 sisarus joka käy täyspäiväisesti töissä ja hakee opiskelemaan. Hän maksaa omat menonsa ja tosiaan tekee pitkää päivää, hyvin kypsä on ikäisekseen. Minua pelottaa, että tämä vanhempi sisarus antaa huonoa esimerkkiä nuoremmalle ja kohta minulla on kaksi makoilijaa täällä.
Miten voisin hienovaraisesti ohjata lapsen ottamaan vastuuta itsestään ja elämästään?
Kommentit (201)
Tuli paha mieli tästä keskustelusta. Selkeästi nuorempaa tyttöä suositaan, koska on aikaansaavempi tapaus. Nuorempi tyttö jäi äidin luokse asumaan, kun vanhempi "valitsi" isänsä. Onko tästä jäänyt ap:lle tiedostamatonta katkeruutta? Joka tapauksessa hän on tyttäresi ja mielestäni molemmat tyttäret ansaitsevat samanlaisen kohtelun. Et voi suosia tuota ahkerampaa tytärtä, molempien kuuluu olla samalla viivalla. Mielestäni joko molemmat voivat asua luonasi tai sitten molemmat lähtevät omiin asuntoihinsa. Se on reiluinta kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Väittää, ettei ole töitä..." ja "väittää, että on hometta"? Etkö usko omaa lastasi, miksi puhut hänen sanomisistaan tähän tyyliin?
Käypä nyt ihan ensiksi työmarkkinatorilla katsomassa työpaikat. Ne ovat ihan todella kiven alla. Katsokaa vaikka yhdessä niitä ja niiden vaatimuksia, niin ehkä ymmärrät tilanteen paremmin. Usein vaaditaan koulutuksen lisäksi pitkää kokemusta.
Ja oletko käynyt siellä asunnossa, onko siellä merkkejä homeesta? Ja kyllä, home voi aiheuttaa oireita myös sinulle hänen vaatteidensa ja tavaroidensa kautta.
Ota nyt asioista ensin selvää ja tutustu asioihin ja tyttäreesi. Jos ensimmäinen reaktiosi on toistuvasti epäusko ja epäluulo, se ei ole hyvä lähtökohta suhteeseesi tyttäreesi.
Mäkkärin kaltaisissa paikoissa on tälläkin hetkellä jatkuva haku. Ja nimen
Kaverin tytär on töissä Hesessä ja jatkuva rekry päällä
Vierailija kirjoitti:
Alan olla jo siinä pisteessä, että vihaan häntä jollain lailla. Samaan aikaan säälin häntä ja vihaan itseäni ja isäänsä siitä, että olemme hänet kasvattaneet.
Hohhoijaa näitä ihmisiä. Laiskuus johtuu aivokemioista, olette itse antaneet lapselle huonot lähtökohdat geeneillänne ja nyt olette häätämässä heitä kadulle. 👍
Yksi tuttu lähes neljäkymppinen suomalainen nainen asuu edelleen vanhempiensa kanssa. Ihme että ei edes miestä sillä koskaan ole ollut.
Menemättä siihen minkä ikäisiksi lasten on mielestäni ok asua vanhemmillaan, niin se että toinen potkaistaan pesästä 24-vuotiaana ja toinen 20-vuotiaana ei mun mielestä ole tasapuolista..?
Varsinkaan kun vanhempaa ei edes kiinnosta itsenäistyminen ja nuoremmalla taas on jo selvästi oma elämä joka kantanee oman katon alle luonnostaankin aika pian.
Tiedän tapauksen missä 50v tytär viettää joka vuosi 4kk >70v vanhempiensa luona täyshoidossa. Siis niin päin että vanhukset hoitaa aikuista lasta.
Uusperhekuvio kyseessä, joten koko 4kk kiukuttelee ja yrittää edelleen, yli 40 vuoden jälkeenkin, saada äitiään eroamaan "uudesta" puolisostaan. Isäpuolensa on kiltti tossukka ja toimii mukisematta ilmaisena taksina ja kuuntelee sujuvasti mustamaalaamista ja valheita joilla avioliittoaan yritetään murentaa.
Pikku vinkki niille, joiden mukaan "ajan myötä helpottaa".
24 vuotias on aika vanha asumaan kotona jos ei edes mitenkään osallistu kodinhoitoon.
Jos ei onnistu, että hän muuttaa omilleen, sopikaa että hän tekee kotityöt vastineeksi oleskelustaan. Eli hän olisi niinkuin luonasi asuva taloudenhoitaja.
kun sinä tulet töistä, on asunto siisti, pyykit pesty ja ateria pöytään katettuna.
kun hän muutaman kuukauden on huusholleska, niin löytyy varmasti töitä ja asunto.
Et sinä voi 24 vuotiasta lopunelämääsi elättää.
Kun itsellä meni hermot aikuisen lapsen kotona asumiseen ja röyhkeään asumistyyliin, niin käskin muuttaa omilleen. Tosin autoin jonkun verran rahallisesti, että sai maksettua vuokralukaalin takuun ja autoin työn löytämisessä. Ei saanut ihan oman alansa työtä, mutta sen verran ok palkattua, että riittää rahat vuokraan ja vaatimattomaan elämiseen. Nyt voi olla vaikea saada nuorten aikuisten töitä, jos ei työkokemusta. Sitten on erilaisia nuorille ihmisille suunnattuja ohjaamoja ja neuvontapisteitä elämänhallintaan ja suunnan löytymiseen, joiden palveluista voisi lapselle vinkkiä antaa. Ollaan edelleen tuon aikuisen lapsen kanssa väleissä ja kunpikin voidaan paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Menemättä siihen minkä ikäisiksi lasten on mielestäni ok asua vanhemmillaan, niin se että toinen potkaistaan pesästä 24-vuotiaana ja toinen 20-vuotiaana ei mun mielestä ole tasapuolista..?
Varsinkaan kun vanhempaa ei edes kiinnosta itsenäistyminen ja nuoremmalla taas on jo selvästi oma elämä joka kantanee oman katon alle luonnostaankin aika pian.
Tässä on nyt myös ideana se, ettei toi vanhempi tytär voi vetää nuoremman suosimisesta asetta itselleen. Nuorempi pärjää varmasti omassa luukussaan.
Vierailija kirjoitti:
Ap, ymmärrä. Tuo kotona lusmuileva perillinen on laiska. Tradenomi pääsee taatusti töihin esim kauppaan hyllyttäjäksi ja siitä ylenemään ,jos on ahkera ja tekevä.
Älä hyyssää häntä. Aja sinne omaan asuntoonsa, kun ei viitsi mennä. töihin ja sitä ennen tehdä ne KAIKKI kotihommat. Te muut olette töissä.
Nyt kovat piippuun ns. Minulla lusmu aikuinen tytär, ei tee töitä ,terve on. En anna penniäkään hänelle , vaikka olisi. Onneksi asuu omassa asunnossa. Välit on poikki, mutta ei haittaa. Hänen ihan oma valinta.
Aikamoista, ettei haittaa välien katkominen oman lapsensa kanssa. Oikein tosin muuten olet tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
3/5, jos provo. Hyvin olet saanut vastauksia.
Mitä itse aiheeseen tulee, kyllä tuon ikäinen on jo tukevasti aikuinen, lähentelee jo keski-ikää uhkaavasti. Tuossa iässä ei auta olemattomalla työhistorialla enää yrittää työmarkkinoille tuppautua, on otettava vastaan mitä tahansa työtä. Kyllä tuossa iässä pitäisi olla jo aikuisen elämän palikat aikalailla kohdillaan.
Olen itse 22-vuotias ja itsekin vietän viikonloppuja vielä äitini luona, koska lemmikkini on siellä. Koen tästä huonoa omaatuntoa ja syyllisyyttä, mutta pyrin rajoittamaan käyntejä. Lemmikkiä en voi ottaa omaan asuntooni ja on tärkeä muillekin perheenjäsenille. Kyläilyt on ok, kotona loisiminen jatkuvasti missään tapauksessa ei.
Tuon ikäisen pitäisi myös itse ymmärtää seurailla hieman maailmantilannetta, eikö häntä itseään ahdista yhtään vähäinen työkokemus? Eikö ole tietoinen työmarkkinoiden kilpailun kiristymisestä? Olen itsekin
Missä todellisuudessa sinä elät jos 24v lähentelee uhkaavasti jo keski-ikää?
Vierailija kirjoitti:
Yksi tuttu lähes neljäkymppinen suomalainen nainen asuu edelleen vanhempiensa kanssa. Ihme että ei edes miestä sillä koskaan ole ollut.
Seurustelu ei kaikkia kiinnosta. Edes niitä, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin.
Kyllähän 24v on jo lähellä kolmekymppistä, eli keski-ikää. Vuodet menevät hurahtaen ohi mutsin kellarissa jos jää kotiin pötköttelemään ja peukaloitaan pyörittelemään. Nykyaikana on ihmeellisiä kuvitelmia ikuisesta nuoruudesta ja kolmekymppisiäkin yritetään väkisin vääntää nuoriksi, juuri tämä illuusio saa aikaan näitä vastuuttomia ja vanhempiinsa aikuisina turvautuvia nyhveröitä.
Vanhempien tehtävä on opettaa lapset itsenäisiksi ja pärjääviksi tekijöiksi tähän yhteiskuntaan. Kotona liki keski-ikäistä tytärtä paapomalla se ei onnistu.
- Aiemmin kirjoittanut N22
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän 24v on jo lähellä kolmekymppistä, eli keski-ikää. Vuodet menevät hurahtaen ohi mutsin kellarissa jos jää kotiin pötköttelemään ja peukaloitaan pyörittelemään. Nykyaikana on ihmeellisiä kuvitelmia ikuisesta nuoruudesta ja kolmekymppisiäkin yritetään väkisin vääntää nuoriksi, juuri tämä illuusio saa aikaan näitä vastuuttomia ja vanhempiinsa aikuisina turvautuvia nyhveröitä.
Vanhempien tehtävä on opettaa lapset itsenäisiksi ja pärjääviksi tekijöiksi tähän yhteiskuntaan. Kotona liki keski-ikäistä tytärtä paapomalla se ei onnistu.
- Aiemmin kirjoittanut N22
Kolmekymppinen ei ole keski-ikää nähnytkään. Keski-ikä alkaa lähemmäs 40v.
Voi voi. Olisikohan tyttäresi jollain tavalla masentunut? Onko koskaan tutkittu oppimisvaikeuksia tai neurokirjon ongelmia?
Hienoa, että yrität parhaasi mukaan tukea häntä. Kirjoituksistasi näkee, että välität hänestä todella ja varmasti aihe on vaikea, onhan kyseessä oma rakas lapsesi. Kukapa ei toivoisi parasta lapsilleen.
24-vuotias alkaa olla jo sen ikäinen, että olisi hyvä olla edes jonkinlainen työpaikkakin olemassa. Duunaritöistä ne muutkin ovat aloittaneet, huipulle ei ilman ruohonjuuritason kokemusta pääse. Ei hän kuitenkaan vielä täysin menetetty tapaus ole, alanvaihtajiakin on vielä aloittajankin tytärtä vanhempina ilman oman alan työkokemusta markkinoille tuppautumassa. ;)
Ihmetellä täytyy minunkin, miksi hän maksaa vuokraa asunnosta jossa ei asu? Eikö rahalle olisi muuta käyttöä, voisi osallistua perheen ruokakustannuksiin ja maksella yhteisiä laskujakin. Vaatisin itse, että ainakin ruokakustannuksiin täytyy oman tulotason mukaisesti osallistua tai alkaa säästämään uuden asunnon takuuvuokraa varten.
Töitä voi tässä taloustilanteessa olla vaikea saada, vielä vaikeampaa varmasti tradenomin tutkinnolla, ylitarjontaa on aivan valtavan paljon. Kaupan kassoille ja pikaruokapaikkoihin riittää myös hakijoita, sielläkin on pystyttävä erottautumaan edukseen. Käyttäkää luppoaika hyväksi, opeta tyttöä tekemään kunnollinen CV ja kirjoittamaan hyviä hakemuksia. Uudelleenkouluttautuminen voisi tulla myös kyseeseen, jos nykyisellä tutkinnolla ei löydy töitä.
Bandan juhlan pöytä konevehtia kaikille
Banda kirjoitti:
Voi voi. Olisikohan tyttäresi jollain tavalla masentunut? Onko koskaan tutkittu oppimisvaikeuksia tai neurokirjon ongelmia?
Hienoa, että yrität parhaasi mukaan tukea häntä. Kirjoituksistasi näkee, että välität hänestä todella ja varmasti aihe on vaikea, onhan kyseessä oma rakas lapsesi. Kukapa ei toivoisi parasta lapsilleen.
24-vuotias alkaa olla jo sen ikäinen, että olisi hyvä olla edes jonkinlainen työpaikkakin olemassa. Duunaritöistä ne muutkin ovat aloittaneet, huipulle ei ilman ruohonjuuritason kokemusta pääse. Ei hän kuitenkaan vielä täysin menetetty tapaus ole, alanvaihtajiakin on vielä aloittajankin tytärtä vanhempina ilman oman alan työkokemusta markkinoille tuppautumassa. ;)
Ihmetellä täytyy minunkin, miksi hän maksaa vuokraa asunnosta jossa ei asu? Eikö rahalle olisi muuta käyttöä, voisi osallistua perheen ruokakustannuksiin ja maksella yhteisiä laskujakin. Vaatisin itse, että ainakin ruokakustannuksi
Tradenomin olisi pitänyt jo opiskeluaikana tehdä kaupan kassan töitä, sinne pääsee ilman kouluttautumistakin ja nämä ovat etulyöntiasemassa korkeakoulutettuihin nähden, koska ei tarvitse maksaa korkeampaa palkkaa.
Tradenomin tutkinnon pitäisi avata ovet niihin parempiin töihin, mutta ilman työkokemusta ei niin vain onnistu.
Ap:n tytär loisii äitinsä luona vain, koska ei halua ottaa vastuuta tai tehdä kotitöitä vaan ajattelee olevansa prinsessa, jota muut palvelee -> narsistisia piirteitä.
Vierailija kirjoitti:
Tee huoli-ilmoitus.
Ääliöt taas vauhdissa. Huoli-ilmoitus ei ole tällaista varten.
Mitä ihmettä, jos tyttö unohtaa pyykkinsä koneeseen päiväkausiksi, niin nostat ne tyynesti vaikka lattialle, olkoot siinä. Et kuuntele mitään narinoita ja pyydä kauniisti "tekisitkö" "voisitko tehdä" vaan käsket!! Sanot topakalla äänellä, että edellytät, että aikuinen ihminen tekee osuutensa kotitöistä, ja lopetat lyhyeen, jos alkaa jotain vinkua. Siihenhän hän luottaa, että kun vähän seisoo siinä suupielet alaspäin niin äityli heltyy ja taas saa olla niin kuin haluaa. Uskomatonta! Olet saanut sitä mitä olet tilannut. Jos oikeasti tahdot muutosta, sinun pitää ottaa ihan eri ote tuohon naiseen, ja tehdä selväksi mikä on pelin henki. Jos ei käy töissä voi vaikka huolehtia viikkosiivouksesta ja tehdä teille ruoan odottamaan kun tulette töistänne tms. Ja vaadi aikuista käytöstä eikä mitään pikkutytön marinaa häneltä. Ei sellaista missään työpaikassakaan kauaa katsottaisi!
Huh huh. Onneksi omat tyttäreni ovat kasvaneet ehjässä kodissa. Ei ole isän tyttöä ja äidin tyttöä. Helpompi olla tasapuolinen.