Sinä joka olet elänyt pitempään sekä parisuhteessa että sinkkuna, kummassa tilassa olit onnellisempi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuna. Vapaus olla oma itsensä on parasta 

Ainakin normaalissa parisuhteessa saa ihan vapaasti olla oma itsensä

 

Nojoo, kyllä yleisesti ottaen näin. Mutta sinkkuna saa tehdä ihan mitä huvittaa milloin huvittaa, kunhan velvollisuutensa (esim. työnsä) hoitaa. Ja jos joku kysyy, miksei parisuhteessa voi, niin kyllähän ne kumppanin aikataulut vaikuttaa omiin, kun ne ei ole mitenkään täysin yhteneväiset. Esim. itse joudun aamuisin olemaan tosi hiljaa, koska mies nukkuu. Miehen taas täytyy vastavaavasti olla iltaisin hiljaa, koska menen aiemmin nukkumaan kuin hän. Kumppani vaikuttaa, monelta syödään, mitä syödään, mihin matkustetaan lomalla, mitä ja milloin tehdään yhdessä jne.

Aika moni asia parisuhteessa vaatii kompromisseja, koska harvemmin ihmiset ajattelee ja toimii täysi

Minä en oikeastaan usko kompromisseihin parisuhteessa, en ainakaan siihen että niitä tehtäisiin tavan takaa. Kannattaa valita ihminen, jonka kanssa tärkeät asiat ja arjen rytmit menevät suunnilleen yksiin niin, ettei kompromisseja tarvitse jatkuvasti tehdä. Meidän suhteessa tehdään päätökset yleensä sen perusteella, kumpi vaihtoehto on parempi tai loogisempi. Eli samalla tavalla kuin tekisin sinkkunakin. Matkustelussa ollaan yleensä valittu ratkaisut, jotka ovat kummankin suosikkeja. Jos ei sellaisia löydy, valitaan toisen suosikki koska se on parempi kuin tuhlata rahaa ja aikaa asioihin, jotka ovat kummankin mielestä meh. Tulee kokeiltua asioita joita ei sinkkuna ehkä kokeilisi. 

Sinkkuna pääasiassa, ja nykyisen miehen kanssa. Exät ovat aina sammuttaneet valon sisältäni. Onneksi viimein on löytyn joku joka on hyväntahtoinen.

Vierailija kirjoitti:

Luvalla sanoen en tiedä. Parisuhteessa elämä on vakaampaa, mutta taas sellaiset kunnon jännitykset ja kokemukset puuttuu, joka nimenomaan tekee elämästä elämää.

Yritän muistaa tuon, mitä kirjoitit

Olen kroonisesta halipulasta kärsivä ikisinkku, joka oikeasti toivoisi viimein löytävänsä sen joka koskettaisi ja halaisi silloi kun maailma murjoo

Sinkkuna mieluummin, kun en enää kaipaa läheisyyttä ja toisen läsnäoloa. Se pikemminkin ahdistaa. Olen ollut kyllä ihan hyvässä parisuhteessakin, mutta sinkkuus vie nyt voiton. 

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteessa. On jotenkin omituista, että niin monen perustelu on ollut, että "sinkkuna saa tehdä mitä vaan". Ovat sitten olleet huonossa parisuhteessa, koska kyllä parisuhteessa minä ainakin tein mitä halusin ja niin puolisonikin.

No kyllä parisuhteessa pitä tehdä kompromissejä. Pitää seurustella ja puhua. Haluan olla yksin puhumatta mitään ja vaan ajatella omia juttuja, mutta ei se ole oikein sitä kumppania kohtaan, että hän on mulle ilmaa enkä nyt jaksa jutella päivän tapahtumista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteessa. On jotenkin omituista, että niin monen perustelu on ollut, että "sinkkuna saa tehdä mitä vaan". Ovat sitten olleet huonossa parisuhteessa, koska kyllä parisuhteessa minä ainakin tein mitä halusin ja niin puolisonikin.

No kyllä parisuhteessa pitä tehdä kompromissejä. Pitää seurustella ja puhua. Haluan olla yksin puhumatta mitään ja vaan ajatella omia juttuja, mutta ei se ole oikein sitä kumppania kohtaan, että hän on mulle ilmaa enkä nyt jaksa jutella päivän tapahtumista. 

Mutta silti on harhaluulo, että ei sinkkuna joutuisi tekemään lainkaan kompromisseja. -  Kyllä minä ainakin koen joutuvani niitä toisinaan tekemään.

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteessa. On jotenkin omituista, että niin monen perustelu on ollut, että "sinkkuna saa tehdä mitä vaan". Ovat sitten olleet huonossa parisuhteessa, koska kyllä parisuhteessa minä ainakin tein mitä halusin ja niin puolisonikin.

No kyllä parisuhteessa pitä tehdä kompromissejä. Pitää seurustella ja puhua. Haluan olla yksin puhumatta mitään ja vaan ajatella omia juttuja, mutta ei se ole oikein sitä kumppania kohtaan, että hän on mulle ilmaa enkä nyt jaksa jutella päivän tapahtumista. 

Miksei olisi oikein? Kenelle tuo on ongelma? Siis jos on alunperin valinnut aidosti itselleen sopivan kumppanin. 

En kyllä koe, että joudun parisuhteessa tekemään mitään kompromisseja tai esittämään mitään. Halusin perheen ja parisuhteessa lasten kanssa on vaan todella paljon helpompaa. Parisuhde mahdollistaa myös molemmille korkeamman elintason, jos nyt katsotaan pinnallisia asioita pelkästään.

Haluan jakaa elämäni sielunkumppanini kanssa. En kaipaa mitään spontaania lomailua, irtosuhteita tai viikkoja kestävää omaa aikaa. Parisuhteessakin on aikaa ystäville ja harrastuksille mielestäni ihan riittävästi.

Sinkkuna tulee rakastaa omaa seuraansa. Kolmekymppisenä jo kun kaverit avioituvat, hankkivat lapsia jne. niin ei sitä samalla tavalla ole baariin ja festareille lähtijöitä kavereksi. Itselläni ei kaveripiiri ole juuri muuttuneet kymmenessä vuodessa ja kolmekymppisenä on aika hankala löytää kiinnostavia kavereita, kun kaikilla on ne omat juttunsa.

Kukin tavallaan. Olen mieluummin yksin, kuin huonon kumppanin kanssa, mutta kun puoliso on oikea, niin elämä yhdessä on niin paljon parempaa, kuin sinkkuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteessa. On jotenkin omituista, että niin monen perustelu on ollut, että "sinkkuna saa tehdä mitä vaan". Ovat sitten olleet huonossa parisuhteessa, koska kyllä parisuhteessa minä ainakin tein mitä halusin ja niin puolisonikin.

No kyllä parisuhteessa pitä tehdä kompromissejä. Pitää seurustella ja puhua. Haluan olla yksin puhumatta mitään ja vaan ajatella omia juttuja, mutta ei se ole oikein sitä kumppania kohtaan, että hän on mulle ilmaa enkä nyt jaksa jutella päivän tapahtumista. 

Mutta silti on harhaluulo, että ei sinkkuna joutuisi tekemään lainkaan kompromisseja. -  Kyllä minä ainakin koen joutuvani niitä toisinaan tekemään.

Sinkkumies

 

Samaa ihmettelen. Elävätkö täällä ihmiset todella niin etuoikeutettua elämää, etteivät sinkkuina joudu tekemään mitään kompromisseja ja voivat aina tehdä mitä haluavat? Valtaosalla on esimerkiksi parisuhteessa enemmän tuloja käytettävissään kuin sinkkuna, ihan tilastojen mukaan.

 

Kyllä minulle parisuhde on ainakin tuonut enemmän etuja kuin pakkojoustoa: enemmän varallisuutta, parempaa asiakaspalvelua, hyvää seuraa aina saatavilla, uusia kokemuksia, toinen jakamassa arjen askareet ja huolet, jne. 

33 vuotta parisuhteessa.

Sinkkuna 1,5 vuotta.

Mun elämä sinkkuna on parempaa, entäpä exäni kanssa yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuna haittasi paljon se läheisyydenkaipuu ja yksinäisyys. 

Moni on parisuhteessaan yksinäinen eikä saa toivomaansa henkistä ja/tai fyysistä läheisyyttä.

Näissä tilanteissa on parempi olla kokonaan yksin, se ei tunnu niin pahalta kuin yksinäisyys suhteessa. 

"Samaa ihmettelen. Elävätkö täällä ihmiset todella niin etuoikeutettua elämää, etteivät sinkkuina joudu tekemään mitään kompromisseja ja voivat aina tehdä mitä haluavat? Valtaosalla on esimerkiksi parisuhteessa enemmän tuloja käytettävissään kuin sinkkuna, ihan tilastojen mukaan.



Kyllä minulle parisuhde on ainakin tuonut enemmän etuja kuin pakkojoustoa: enemmän varallisuutta, parempaa asiakaspalvelua, hyvää seuraa aina saatavilla, uusia kokemuksia, toinen jakamassa arjen askareet ja huolet, jne. "

Mulla on ihan hyvät tulot enkä tarvise parisuhdetta parempien tulojen takia. Itse asiassa yksin asuessa nyt säästän paljon enemmän kuin parisuhteessa ollessa. Mulla on hyviä ystäviä, joille voin puhua arjen askareista ja huolista vaikka ei niitä huolia nyt ole. 

Kysymys on väärin asetettu.

Sama ihmiinen voi olla sekä onnellisin että onnettomin suhteessa/sinkkuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuna haittasi paljon se läheisyydenkaipuu ja yksinäisyys. 

Moni on parisuhteessaan yksinäinen eikä saa toivomaansa henkistä ja/tai fyysistä läheisyyttä.

Näissä tilanteissa on parempi olla kokonaan yksin, se ei tunnu niin pahalta kuin yksinäisyys suhteessa. 

Mulla alkoi ahdistaa se fyysinen läheisyys. Henkistä läheisyyttä saa hyviltä ystäviltä. 

Hyvässä parisuhteessa onnellisin. Sinkkuna onnellisempi, kuin huonossa suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

"Samaa ihmettelen. Elävätkö täällä ihmiset todella niin etuoikeutettua elämää, etteivät sinkkuina joudu tekemään mitään kompromisseja ja voivat aina tehdä mitä haluavat? Valtaosalla on esimerkiksi parisuhteessa enemmän tuloja käytettävissään kuin sinkkuna, ihan tilastojen mukaan.



Kyllä minulle parisuhde on ainakin tuonut enemmän etuja kuin pakkojoustoa: enemmän varallisuutta, parempaa asiakaspalvelua, hyvää seuraa aina saatavilla, uusia kokemuksia, toinen jakamassa arjen askareet ja huolet, jne. "

 

Mulla on ihan hyvät tulot enkä tarvise parisuhdetta parempien tulojen takia. Itse asiassa yksin asuessa nyt säästän paljon enemmän kuin parisuhteessa ollessa. Mulla on hyviä ystäviä, joille voin puhua arjen askareista ja huolista vaikka ei niitä huolia nyt ole. 

Ei tässä nyt tarvitsemisesta puhuttu, vaan kompromissien määrästä. Ja raha olikin vain yksi esimerkki. Pointti oli se, että aniharva ihminen voi elää ilman kompromisseja ja luopumista, koska resurssit ovat rajalliset. Erikoista että heistä niin moni on eksynyt vauvapalstalle. 

Parisuhteessa silloin kun parisuhde on ok - ei tarvitse mennä superhyvin, kunhan on rakkautta ja arki sujuu suht ok.

Jos ei ole niin sinkkuna 100x parempi.

"Ei tässä nyt tarvitsemisesta puhuttu, vaan kompromissien määrästä. Ja raha olikin vain yksi esimerkki. Pointti oli se, että aniharva ihminen voi elää ilman kompromisseja ja luopumista, koska resurssit ovat rajalliset. Erikoista että heistä niin moni on eksynyt vauvapalstalle. "

Mitä tarkoitat tuolla, että on eksynyt vauvapalstalle? Minä eksyin tänne aihe vapaa -sivustolle Iltasanomien sivuilta. En ole pätkääkään kiinnostunut vauvoista, mutta Iltasanomissa oli linkkejä mielenkiintoisiin aiheisiin. 

Sinkkuna ehdottomasti. 

Mulla on kaikki sukulaiset kuolleet niin vakiparisuhteessa sellaisen kanssa, jolla on sukulaisia, tunnen kuuluvani johonkin edes jotenkin.