Miten miehenne ovat jättäneet teidät pitkästä avioliitosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähipiirissä on sattunut useita näitä, että mies jättänyt yli 15 vuoden avioliitosta ja noin 20 vuoden yhdessäolon jälkeen.

Yhteistä:

miehillä ikää 40 - 50 vuotta

kaikilla hommattuna toinen nainen ennen jättämistä

jättäminen tapahtui todella rumasti ja äkkiarvaamatta

Kysymys: miksi miehet muuttuvat todella kylmiksi ja tarpeettoman ilkeiksi siinä kohtaa, kun haluavat jättää vaimonsa ja mennä yhteen uuden naisen kanssa? 

Eivät kestä naisen kyyneleitä ja anomista? 

Ei, vaan ovat huonoitsetuntoisia ja kun vihdoin saavat huomiota nuoremmalta/hoikemmalta niin kokevat sellaisen ylemmäisyyden tunteen ja voiman että ajattelevat että miksi edes oli sen vaimon kanssa kun saavat tätäkin . Näin tälläisen vierestä ja jätti vaimonsa , harmi että minä vaan muutin toiselle paikkakunnalle ja mies osti seuraa ja seksiä minulta ja alkoi halveksumaan vaimoa, koki olevansa nuori ja minulle kertoi kaiken avioelämästä.

Ihan alapää karvoista ja kainalo karvoista pilkkasi ivallisesti,vaimostaan . Luuli että meillä oikeasti vahva side ja hän erilainen vaikka maksoi seurastani. Hah, yksin jäi ja varmasti vaimokin onnellisempi ilman tuota narsistia. 

Vierailija kirjoitti:

Tuohon joulueroamiseen en usko.

Kukaan perheenisä, eikä perheenäiti, ei halua pilata pienten lastensa hartaasti odottamaa jouluaattoa. Eikä joulun tunnelmaa ylensäkään.

Eivät ainakaan 1960- luvun, 1970 ja 1980 - luvulka syntyneet ihmiset.   He kun on ovat vielä saaneet normaalin, terveen kotikasvatuksen.  

Omaksuneet perinteet, jo lapsuudessaan.

Ja sen, että joulurauhaa ei rikota.

Usko huviksesi. Kyllä mun entinen seiskariukko painosti eron toteutukseen just joulun alla, ei sitten vietetty enää yhdessä. Se siitä kasvatuksesta. Eipä se taida mitään joulua viettää edes, koska se uusi nainen, joka siellä oli odottamassa, on ulkkari eikä mitään jouluja vietä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tuttu jätettiin niin, että mies tuli ovesta sisään ja sanoi rakastuneensa toiseen ja haluavansa eron. Siis samassa hengenvedossa. Oli selkeästi tsempannut ja harjoitellut sanovansa asiansa heti, että olisi helpompaa, siis hänelle itselleen. Miehet eivät usein kai mieti muiden tunteita yhtään.

Ei ne mieti siinä rakkaushuuruissaan yhtään mitään, kuin itseään. Tällä tavoin on minunkin lähipiirissäni jätetty se pitkäaikainen vaimo, nimenomaan siinä 40-50 vuoden iässä. Ihan vain töksäytetty, että kuinka ollaan niin rakastuneita siihen uuteen naiseen.

No jos se on totuus. Olisiko pitänyt valehdella? 

Aikuinen ihminen voi pukea ajatuksensa aikuismaisesti, ilman että loukkaa toista. Asian voi esittää niin monella tavalla. Ei tarvitse hieroa naamaan kuinka älyttömän rakastunut on toiseen naiseen. Voi esim sanoa että haluaa eron koska tunteet ovat kadonneet puolisoa kohtaan. Ei ole mitään syytä hehkuttaa uutta suhdetta, jos mies ei ole täysin aivokuollut.

Mies oli tyhmä kun ajatteli että maksullisen rakkauden tunnustukset kestää aamuun asti.

Jätin vaimoni, tuon läskin haisevan juopon, ilmoittamalla että "minä lähden nyt". Sinne jäi itkemään. Nyt itsellä uusi, onnellinen perhe.

Narsistinaiset hylkäävät perheensä heti kun saavat vähän huomiota jostain muualta.

Tämä nyt on vähän aiheen ohi sillä en ole vielä miehestäni eronnut, mutta taitaa se olla edessä. Olemme siis olleet yhdessä 15 vuotta ja tästä 10v naimisissa. Kolme pientä lasta. Mies on alkanut käyttäytymään oudosti. On kyllä aina ollut itsekäs, mutta tympeästi jättää minun vastuulle lapsista huolehtimisen, laskujen maksun yms. asiat. Aina kun tulee kinaa häipyy tiehensä ja jättää minut yksin lapsia hoitamaan. Ei nää tässä mitään vikaa kun häntä nyt ottaa päähän niin hän voi vaan lähteä ilman mitään vastuunkantoa. Itse sitten joudun vitutuksesta huolimatta pitämään kulissia yllä, jottei lapsille tulisi paha mieli tms. tilanteesta. Nyt tätä menoa jatkunut jonkin aikaa.. tälläkin hetkellä siis ukko ties missä. Jos pettää niin tietää, että jätän saman tien. Tiedän, että kun luottamus menee ei ole mitään järkeä jatkaa...

Kyllä on hirveää ajatella jos oma mies kohtelisi noin julmasti. Olisin aivan rikki. On äärimmäisen rehti ja reilu mies, ja olen aina ajatellut ettei koskaan voisi jättää minua pulaan tai kohdella kylmästi. Sitä en pidä mahdottomana että voisi jättää tai jopa pettää koska eihän ihmisistä ikinä tiedä, mutta tuo että vaikka ilmoittaisi muuttavansa uuden, raskaana olevan naisen luo juuri ennen lapsen tärkeää juhlaa, tai olisi muuten täysin empatiakyvytön niin vaikeaa olisi uskoa että hänellä olisi pokkaa tehdä noin.

Älkää koskaan luottako miehiinne sokeasti, sinisilmäisen hölmösti. Pudotus on muuten kova ja se tapahtuu korkealta.

Olkaa aina tietyllä tapaa järkevän realisteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä noi "aina niillä on toinen odottamassa" -puheet jotenkin jonkun oloa helpottaa?

Onko se sitten jotenkin helpompaa, kuin että joutuisi myöntämään että lähdön syy ei ole mikään ulkopuolinen houkutus vaan yksinkertaisesti se että itse on niin huono puoliso että ihminen on mielummin yksin?

No mutta kun fakta on se, että miehillä on se toinen nainen odottamassa, 99 %:ssa tapauksista. Miehet eivät lähde pitkästä avioliitosta tyhjän päälle, he eivät kykene sellaiseen. Erittäin harvat siihen kykenee.

Kyllä se onnistui ihan hyvin. En vain kertakaikkiaan jaksanut vuodesta toiseen jokaviikkoista puolison kiukku-/raivopurkausta.

Puhun itse _aina_ toiselle harkiten ja kunnioittavasti. Odotan vastavuoroisesti samaa.

Ei mennyt millää

Tapasitko toisen ja sitten erosit? 

Vierailija kirjoitti:

Tämä nyt on vähän aiheen ohi sillä en ole vielä miehestäni eronnut, mutta taitaa se olla edessä. Olemme siis olleet yhdessä 15 vuotta ja tästä 10v naimisissa. Kolme pientä lasta. Mies on alkanut käyttäytymään oudosti. On kyllä aina ollut itsekäs, mutta tympeästi jättää minun vastuulle lapsista huolehtimisen, laskujen maksun yms. asiat. Aina kun tulee kinaa häipyy tiehensä ja jättää minut yksin lapsia hoitamaan. Ei nää tässä mitään vikaa kun häntä nyt ottaa päähän niin hän voi vaan lähteä ilman mitään vastuunkantoa. Itse sitten joudun vitutuksesta huolimatta pitämään kulissia yllä, jottei lapsille tulisi paha mieli tms. tilanteesta. Nyt tätä menoa jatkunut jonkin aikaa.. tälläkin hetkellä siis ukko ties missä. Jos pettää niin tietää, että jätän saman tien. Tiedän, että kun luottamus menee ei ole mitään järkeä jatkaa...

Sinuna jo valmistelisin omaa elämää, lapsien kanssa. Tarkistaisin että taloutenne on kunnossa, ja ettei ole otettu uusia velkoja viimeaikoina. Turvaisin myös omat rahani omalle tilille. Ja tarkistaisin asuntotilanteen. Sillä jos mies on itsekäs, häneen ei voi välttämättä luottaa muillakaan alueilla.

Ja jos mies ei ota vaatuuta perheestä, niin olisiko erosta varsinaista haittaa sinulle ja lapsille. Ehkä on parempi olla askel edellä häntä...

Vierailija kirjoitti:

Jätin vaimoni, tuon läskin haisevan juopon, ilmoittamalla että "minä lähden nyt". Sinne jäi itkemään. Nyt itsellä uusi, onnellinen perhe.

Oliko sinulle tärkeätä että hän jäi itkemään, kun mainitsit sen erikseen?

Ja oletko itse mahdollisesti hoikka, vai söittekö samoista padoista?

28v yhdessä, mies lähti kun oli uusi jo katsottuna. Piti seurustelunsa aluksi salassa ja yritti muutenkin toimia reilusti, mutta shokkihan se oli. Huonompaan vaihtoi, mutta enemmän itsensä kaltaiseen. Itsekin löysin aika nopeasti uuden, jonka kanssa arvot sopii paremmin yhteen ja muutenkin on kivempaa.

Olkoon uusi vuosi meille jätetyille parempi.

Miksi tällaista pitää miettiä ylipäätään? Elä tässä ja nyt, ei peloissa 

"Tapasitko toisen ja sitten erosit?"

En vaan puolison käytös tuntui niin kertakaikkisen pahalta, että piti vain päästä pois, aivan minne tahansa muualle.

upupup

Vierailija kirjoitti:

Mä sain suomi.fi sovellukseen avioerohakemuksen. Ei voinut mies edes kasvotusten kertoa asiaa vaikka asui mun kanssa saman katon alla. Kyllä meillä vaikeuksia oli, mutta kun yritin selvittää asioita, niin mies piti mykkäkoulua. Miten yksin yrität selvittää asioita?

Mun elämä romahti aivan täysin ja vaikka tästä on reilu puolitoista vuotta aikaa, niin hajalla olen edelleen. En usko enää rakkauteen ja parisuhteeseen. En usko, että kukaan voi mua oikeasti rakastaa. En voi enää luottaa miehiin. 

Lainaan omaa aiempaa viestiäni. Tuli niin paha mieli kun luin tätä ketjua. Entistä enemmän meni usko rakkauteen ja parisuhteeseen. Mietin mitä olisin voinut tehdä toisin, mutta samalla mietin, että miten olisin voinut yksin selvittää asioita kun toinen ei halunnut puhua. Mies mietti eroa yksin tahollaan vuoden ja mulle asia tuli täytenä pommina. Helppohan se oli miehen siitä jatkaa elämää kun oli jo eroa työstänyt. Itki mieskin sentään kun vuosi sitten laitettiin yhdessä toisen vaiheen hakemus. En sitten tiedä itkikö syyllisyyttään vai mitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttvaani jätettiin niin, että perheen kuopuksen rippijuhlien aamuna isä ilmoitti, ettei palaa kirkosta enää perheen luokse vaan muuttaa uuden naisen luokse, jonka laskettu aika on viikon sisällä. 

Äiti veti päivän autopilotilla, ihmettelin hieman heidän takaan kirkonpenkissä, mutta vasta ruokailun jälkeen asia selvisi minulle. Lapset kuulivat seuraavana aamuna. Äidiltä.

Kamalaa! Eikö voinut mies heti erota kun uusi tyttöystävä tuli raskaaksi?

Jostain syystä on paljon näitä kertomuksia täällä että mies jättää juhlapäivänä tai juuri sitä ennen. Joulu kaikista yleisin.

Ehkä halutaan pilata se juhlapäivä toiselle? 

Siinä on vapaata ja aikaa järjestellä asioita, muuttoja ym.

Samaan aikaan moni näistä mihistä on löytänyt paljonkin aikaa, jopa vuosia, salarakkaan tapaamisiin. Maanantait ei tainneet haitata silloin ;-) 

Tämä ketju on kyllä uskomatonta luettavaa. Vahvistuu vaan ajatus siitä, että ehkä yksin on vain helpompaa mielenrauhan kannalta.