Isäni leski lähetti minulle n. 12 000 euron laskun putkiremontista

Vierailija kirjoitti:

Tämä lesken asumisoikeus on oikeasti todella paha epäkohta laissa. Perustuu aikaan, kun pariskunnan lapset oli yhteisiä, ja se leski lähes järjestään kuolleen perijöiden vanhempi myös.

Nykyään on todella paljon pariskuntia, joilla on lapsia, mutta lapset ei ole yhteisiä. Sitten ihan oikeasti päästään tuollaiseen tilanteeseen, että kun toinen kuolee, ja asunnon omistus siirtyy kuolleen perijöille, eli lapsille, pitää lasten maksella jonkun isän/äidin uuden puolison asunnon kuluja mahdollisesti vuosikymmeniä.

Tuo on ihan älytön kuvio, ja tästä syystä olenkin sanonut miesystävälleni, että me emme voi mennä naimisiin, koska en voisi saattaa lapsiani tuollaiseen tilanteeseen kuolemani jälkeen, eikä tuota lesken hallintaoikeutta pysty edes avioehdolla poissulkemaan. Jos edes tuo jälkimmäinen korjattaisiin, että avioehdolla pääsisi tuosta irti, voisin ajatellakin meneväni vielä miesystäväni kanssa naimisiin.

Voit lahjoittaa lapsillesi 5 % asunnosta ja silloin sinun kuoltuasi lesken asumisoikeus ei enää päde, koska asunto ei ole pelkästään kuolinpesän omaisuutta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyn, että miten o Jos koko kiinteistö on miehen omistuksessa ja mies kuolee, niin miten vaimon omistus määräytyy? Aviossa 5 vuotta m utta yhdessäasuminen aikaisemmin ei vaikuta puoltavasti.

Siis lapseton pariskunta, yhdessä oltu 30 vuotta aviossa 5 vuotta. Ei olla tehty mitään omistukseen liittyviä toimia. Minulla on myös oma talo.

Lesken asumisoikeus pätee vain, jos leski ei omista toista asuntoa, jossa voi asua. Leskenoikeus on selvästi avioliittolaissa.

Oikeastaan se on tärkeää, että periikö lapseton aviopari kokonaan toisensa? Sama se on jos minä kuolen aikaisemmin. Hänen talonsa on hänen omistuksessaan ja minun taloni tietysti minun omistuksessa. Meillä ei ole lapsia. Päteekö tähän yksinkertainen kaava, että toisen kuollessa toinen perii koko omaisuuden?

Jaaha että tällainenkin pommi voi odottaa isänperintönä jonka liikkeistä en tiedä viimeisen 40 vuoden ajalta muuta kuin että siellä on 2 lasta ja yhdestä vaimosta on eronnut. Täytynee varautua kieltäytymiseen. 

Kai tuollaisesta lesken asumisoikeudesta saa tietää ennen kuin täytyy ilmaista kieltäytyykö vai ei?

Vierailija kirjoitti:

Siis rivari. Taloyhtiön lasku. Eli mulle tulee vai?

Ap

Putkiremontiksi halpa?

En jaksanut lukea koko ketjua, mutta onko yhtiövastikkeista tullut maksulomakkeet ap:n osoitteeseen vai edelleen vainajan ja lesken osoitteeseen? Nimittäin on tosiaan ihan mahdollista, että ensinnäkin putkiremontista on päätetty jo silloin, kun ap:n isä oli vielä elossa. Eli ei ap olisi voinut edes osallistuakaan yhtiökokoukseen, koska ei ollut silloin vielä taloyhtiön osakas. On ihan mahdollista, että myös lasku putkiremontista on mennyt vainajan ja lesken osoittteeseen eikä ap:n osoitteeseen. Kuka on hoitanut perinnönjaon? Eli kuka on huolehtinut, etät taloyhtiöllä on tiedossa uuden osakkaan eli ap:n yhteystiedot? Tai ylipäätään tiedossa se, että osakas ei ole enää ap:n isä vaan ap? Meillä on perinnönjako tehty tämän kuun alussa, mutta en mä tiedä, onko minnekään vielä ilmoitettu, että mä olen nyt yksi isäni asunnon osakkaista. Tosin meillä on tietty ihan loogista, että kun isä kuitenkin muistaa asunnostaan edelleen puolet, kaikki laskut, yhtiökokouskutsut yms menee isälle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis rivari. Taloyhtiön lasku. Eli mulle tulee vai?

Ap

Putkiremontiksi halpa?

Ap on töksäktelevä. Onko sinulla omaa kiinteää omaisuutta?

Jos olet köyhä opiskelija (tuskin) tai muuten heikosti tienaava niin muuta lesken kanssa siihen rivariin, niin ei tarvitse maksaa korkeita vuokria!

Myy se leski jollekin rikkaalle papalle

Kai perit leskeltä vuokraa, ainakin kulujen verran.

Voit ottaa lainan osaketta vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myy asunto

Ei voi. Lesken asumisoikeus. 

Äitini kuoltua hänen aviopuolisonsa jäi äitini omistamaan rivitalohuoneistoon asumaan. Heillä oli tehtynä kirjallisena elinikäinen asumisoikeus. 

Kyseiset rivitalot on rakennettu 1986 ja monenlaista remonttia tulossa. Minä ja veljeni olimme ainoat perijät ja näissä olosuhteissa kieltäydyimme vastaanottamasta perintöä. Meillä kummallakaan ei ole lapsia (opiskelemme vielä molemmat) joten tämä riesa ei siis siirtynyt jälkeläisillemme.

Ainoa huono puoli tässä on, että kieltäydyttyämme perinnöstä emme tietenkään ole oikeutettuja saamaan mitään irtaimistoa, esim. suvun valokuva-albumit ja muuta tunnetasolla tärkeää.

Äitimme hautajaisista on kohta kolme vuotta, haudalla en

Ei kenenkään kotiin voi ängetä hakemaan mitään irtainta omaisuutta. Jos ei ole kuitteja näyttää ei voi edes mitenkään todistella, että kuka on mitäkin ostanut ja maksanut. Turha vedota asukkaan hyvyyteen ja oikeudenmukaisuuteen, jos hän ei kodistaan mitään anna, niin ei voi väkisin ottaa.

Puhut putkiremontista. Asunnon omistajana sinulle on tiedotettu tästä remontista.

Onko kyseessä putkiremontti joka koskee koko rivitaloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kuollut ei ole naimisissa tai vahvistanut suhdetta hänen kanssaan asuvam kanssa, niin tämä joutuu muuttamaan asunnosta eikä saa mitään itselleen jos asunto on avomiehen nimissä. Näin kävi tutulle, joka asui naimisissa olevan miehen kanssa. Mies ei ollut ottanut erillään asuessaan eroa, ainakin 15 vuotta avovaimon kanssa. Perijä asunnolle oli tämän miehen vaimo, siis tämä erillään asuva henkilö -yhteisiä lapsia ei kenelläkään ollut. . Huonosti kävi avovaimolle, eläke ei riitä vuokralla asumiseen ja joutui asunnosta hyvin nopeasti pois.

No mutta ei kai sille avovaimolle nyt varsinaisesti huonosti käynyt, jos 15 vuotta sai asua ilmaiseksi avomiehensä asunnossa. Mutta selväähän se, ettei moinen lokkeilu maailman tappiin asti voi jatkua, vaan loppuu siihen, kun mies kuolee. Ihan oikein meni. Hänen kannattaisi varmaan hankkia

No ei nyt ihan noin pahasti, kun hän maksoi talon juoksevat kustannukset eli  jakoivat kohtuullisesti.

Tästä nousee kyse, että olisiko JOKAISEN parempi hankkia oma asunto, varsinkin jos mennään vanhemmalla iällä yhteen? Loikkeilua tuntuu olevan suunnattomasti ja sitten tehdään siihen vielä lapsia.

Niin tai ei vain mene naimisiin. Sitten omaisuus jaetaan ihan siten, mitä kukakin omistaa. Esim. jos asunto omistettu puoliksi, ja toinen kuolee, niin lapset voi vaatia asunnon myyntiä, ja saada häädön asunnosta sille, joka omistaa siitä vain puolet, jos hän ei suostu muuttamaan. Toki myynnistä saadut rahat menee sitten puoliksi myös omistusten mukaan, eli rahansa omasta kämpän puolikkaastaan saa pitää, mutta rahansa saavat myös kuolleen lapset, koska voivat vaatia myyntiä.

Mutta sinänsä periaatteellisesti kyllä jokaisen kannattaisi aina huolehtia oma selustansa. En ole koskaan ymmärtänyt sellaisia sopimuksia, että avoliitossa toinen omistaa asunnon (maksaa lainanlyhennyksinä itselleen säästöön) ja toinen makselee juoksevat kulut, eikä saa siis mitään säästöön. Ei ehkä sellaiseen kannata suostua.

Vierailija kirjoitti:

Puhut putkiremontista. Asunnon omistajana sinulle on tiedotettu tästä remontista.

Onko kyseessä putkiremontti joka koskee koko rivitaloa.

Ap ei tainnut olla asunnon omistaja vielä silloin, kun putkiremontista tiedotettiin.

Tuo onkin ikävämpi tilanne, ei auta kun omistajan maksaa ja ehkä toivoa että leski joskus lähitulevaisuudessa haluaa muuttaa pois asunnosta. pahimmillaan sinne tulee vielä muitakin remppoja sulle maksettavaksi tulevaisuudessa ja leskihän saattaa elellä siellä vielä vuosia huoletta jos niikseen tulee.

Näitä tilanteitahan ei tietenkään moni etukäteen ajattele mutta jos on mahdollista varautua ja tulee mieleen ajoissa, joskus voi olla hyvä idea jopa kieltäytyä perinnöstä. Tuo lesken oikeus on sinänsä aika ikävä laissa, ei aina tietenkään, mutta jos on uusperhettä esim. ollut ja suuri ikäero parilla, erilaiset terveystilanteet jne. niin pahimmillaan perilliset saa toimia maksumiehinä vuosikymmeniä.

Vierailija kirjoitti:

Jaaha että tällainenkin pommi voi odottaa isänperintönä jonka liikkeistä en tiedä viimeisen 40 vuoden ajalta muuta kuin että siellä on 2 lasta ja yhdestä vaimosta on eronnut. Täytynee varautua kieltäytymiseen. 

Kai tuollaisesta lesken asumisoikeudesta saa tietää ennen kuin täytyy ilmaista kieltäytyykö vai ei?

Pitää ilmoittaa viimeistään perunkirjoituksessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyn, että miten o Jos koko kiinteistö on miehen omistuksessa ja mies kuolee, niin miten vaimon omistus määräytyy? Aviossa 5 vuotta m utta yhdessäasuminen aikaisemmin ei vaikuta puoltavasti.

Siis lapseton pariskunta, yhdessä oltu 30 vuotta aviossa 5 vuotta. Ei olla tehty mitään omistukseen liittyviä toimia. Minulla on myös oma talo.

Lesken asumisoikeus pätee vain, jos leski ei omista toista asuntoa, jossa voi asua. Leskenoikeus on selvästi avioliittolaissa.

Oikeastaan se on tärkeää, että periikö lapseton aviopari kokonaan toisensa? Sama se on jos minä kuolen aikaisemmin. Hänen talonsa on hänen omistuksessaan ja minun taloni tietysti minun omistuksessa. Meillä ei ole lapsia. Päteekö tähän yksinkertainen kaava, että toisen kuollessa toinen perii koko omaisuuden?

Kyllä, jos teillä ei ole yhteisiä lapsia eikä kummallakaan myöskään lapsia aiemmista liitoista tai suhteista, niin olette toisenne ainoat perilliset. Sitten kun se jäljelle jäänytkin kuolee, pääsevät ensiksi kuolleen perilliset jaolle. Mutta eivät ennen. 

Sillä että asunnossa asuu leski, ei varsinaisesti ole merkitystä. Ap omistaa asunnon ja se tuo mukanaan velvollisuuksia kuten remonttien maksaminen taloyhtiössä. Kyllä se täytyy ymmärtää kun jotain omistaa, on se sitten ostettua tai perittyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyn, että miten o Jos koko kiinteistö on miehen omistuksessa ja mies kuolee, niin miten vaimon omistus määräytyy? Aviossa 5 vuotta m utta yhdessäasuminen aikaisemmin ei vaikuta puoltavasti.

Siis lapseton pariskunta, yhdessä oltu 30 vuotta aviossa 5 vuotta. Ei olla tehty mitään omistukseen liittyviä toimia. Minulla on myös oma talo.

Lesken asumisoikeus pätee vain, jos leski ei omista toista asuntoa, jossa voi asua. Leskenoikeus on selvästi avioliittolaissa.

Oikeastaan se on tärkeää, että periikö lapseton aviopari kokonaan toisensa? Sama se on jos minä kuolen aikaisemmin. Hänen talonsa on hänen omistuksessaan ja minun taloni tietysti minun omistuksessa. Meillä ei ole lapsia. Päteekö tähän yksinkertainen kaava, että toisen kuolles

Jos ei ole testamenttia, niin lapseton aviopari perii kokonaan toisensa. Edes avioehto ei vaikuta tähän (mutta voi kyllä aiheuttaa isommat perintöverot, jos rikkaampi puoliso kuolee ensin).

Leskenkin kuoltua ensin kuolleen puolison sukulaiset perivät ensin kuolleen puolison osuuden ja lesken sukulaiset vain lesken osuuden.

Leski voi omana elinaikanaan tuhlata puolisoltaan perimänsä omaisuuden vaikka kokonaan, mutta hän ei saa lahjoittaa eikä testamentata sitä.

Kaikki riippuu kaikesta, mutta jos on mahdollista niin ota valtio apuun, ne kun ottaa omansa ja siinä ei paljon leskenoikeudet paina ja pääset samalla kämpästä eroon. Eli jätät maksamatta ja sitten kun tulee kirje ulosotosta niin sanot, että se kämppä pitää myydä ulosoton kautta. Tai vaihtoehtoisesti voit väläyttää tuota tapaa leskelle ja kysy että yritättekö yhdessä keksiä vähemmän pakko ratkaisun