Rehellisesti, olisitkö jäänyt hämmästelemään 'mahtavaa' aaltoa Thaimaassa
Rannalle? Kuinka pitkäksi aikaa? Mitä ajatuksia olisi herättänyt?
Kommentit (384)
Merivesi ei aina edes vetäydy ennen tsunamia. Se tsunami voi siis tulla täysin yllättäen.
Aivan varmasti olisin. Varsinkin silloin, kun tämä tapahtui. En todellakaan tiennyt tsunameista mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan olla koulussa opetettu, kun Suomessa ei ole tsunameja. Uskallan väittää että suurinosa oli kuullut vain vuorovedestä ja saanut oppinsa Muumipeikko ja pyrstötähti elokuvasta. Siinäkin meri merkillisesti vetäytyy ja hahmot tutkivat meren pohjaa, ja meren palatessa Muumi ja muut juoksevat riemuissaan aaltoja vastaan. Ironista miten kyseessä on katastrofielokuva, aalto näyttää kaukaa hyvin samalta ja animaatiosta vastaa japanilaiset joilla on satoja vuosia perimätietoa valtavista maanjäristyksistä ja tsunameista (sana joka tulee Japanin kielestä, tarkoittaa satama aaltoa).
Näin muumeja lapsena, en kuitenkaan pitänyt niitä minään maantiedon oppitunteina. Samoin kuin näin Leijonakuninkaan ja tiesin etteivät leijonat ja hyeenat oikeasti käyttäydy niin, koska olin todella kiinnostunut eläimistä lapsena ja luin faktatietoa siitä millaiset elintavat ja kuinka paljon poikasia eri eläinlajeilla on.
Siltikään en varmaan olisi osannut reagoida 13-vuotiaana tsunamiin.
Vierailija kirjoitti:
Kysyin omilta yläasteikäisiltä nuoriltani, onko heille koulussa puhuttu tsunamista, he sanoivat että on, maantiedon tunnilla, jo ala-asteella, ja uudelleen yläasteella, on ihan kuvin yksityiskohtaisesti kerrottu miten se tulee ja minkä takia, ja missä riskit on isoimmat. Toki olemme kotona näistä puhuneet niin kuin yleensäkin, mitä tehdä jos olemme maassa missä luonnonkatastrofit ovat yleisiä.
Muistan kun koulussa myös minun nuoruudessani kyllä näistä puhuttiin.
Ja kysymykseen, en olisi jäänyt katsomaan vaan olisin lähtenyt todella nopeasti pois mahdollisimman ylös .
Joo, varmaan v. 2004 jälkeen on puhuttu koulussa ja joka puolella paljonkin, ja joku voi ainakin olla muistavinaan, että on jossakin puhuttu aiemminkin, mutta sekään ei välttämättä olisi auttanut ko. hetkellä. Joku tajusi liian myöhään, joku nukkui vielä, tms. vaihtoehtoja on monia.
Olisin ehkä halunnut kiivetä parvekkeelle katsomaan sitä luonnonvoimien spektaakkelia, mitä merellä tapahtui. Sieltähän näki paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Tuolla alueella on mannerlaattojen liikehdintää ja tsunamien riski suurin juuri vuodenvaihteen molemmin puolin. Silti turistit edelleen menevät sinne juuri joululomillaan.
Mannerlaattojen liikkuminen ei liity vuodenaikoihin.
Ei 80luvulla koulussa opetettu muuta kuin soittamaan nokkahuilulla ukko nooa ja pysymää poissa yksinäisen puun alta ukkosella. Ei tälläinen savolaistollikka ulkomailla olisi osannut ajatella että meren katoamisessa on jotain outoa. Aallon olisin kuvitellut pienenevän kuten kotosuomessa uimarannalla kun ohi menevä moottorivene nostattaa suuren aallon,joka kutistuu matkalla rantaan. En olisi osannut odottaa kerrostalon kokoista vesimassaa pikajunan nopeudella
20 vuotta sitten en ollutkaan kuullut tsunamista. Se oli aivan uusi asia.
Eli todennäköisesti olisin jäänyt ihmettelemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan olla koulussa opetettu, kun Suomessa ei ole tsunameja. Uskallan väittää että suurinosa oli kuullut vain vuorovedestä ja saanut oppinsa Muumipeikko ja pyrstötähti elokuvasta. Siinäkin meri merkillisesti vetäytyy ja hahmot tutkivat meren pohjaa, ja meren palatessa Muumi ja muut juoksevat riemuissaan aaltoja vastaan. Ironista miten kyseessä on katastrofielokuva, aalto näyttää kaukaa hyvin samalta ja animaatiosta vastaa japanilaiset joilla on satoja vuosia perimätietoa valtavista maanjäristyksistä ja tsunameista (sana joka tulee Japanin kielestä, tarkoittaa satama aaltoa).
Näin muumeja lapsena, en kuitenkaan pitänyt niitä minään maantiedon oppitunteina. Samoin kuin näin Leijonakuninkaan ja tiesin etteivät leijonat ja hyeenat oikeasti käyttäydy niin, koska olin todella kiinnostunut eläimistä lapsena ja luin faktatietoa siitä millaiset elintavat ja kuinka paljon poikasi
Outo vastaus. Ihan samalla tavalla kun sinä luit tietokirjoja eläimistä Leijonakuninkaan jälkeen, joku toinen lapsi on voinut lukea maanjäristyksistä ja hyökyaalloista Muumien jälkeen. Eli miksi väittää, että Muumeja pitäisi käyttää maantiedon tuntina, kun et itsekään käyttänyt Disney-elokuvia suoraan eläinoppituntina, vaan saat siitä innostusta lukea aiheesta muualta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla alueella on mannerlaattojen liikehdintää ja tsunamien riski suurin juuri vuodenvaihteen molemmin puolin. Silti turistit edelleen menevät sinne juuri joululomillaan.
Mannerlaattojen liikkuminen ei liity vuodenaikoihin.
Lue tarkemmin, niin ei tarvitse väittää päättömiä.
Vierailija kirjoitti:
20 vuotta sitten en ollutkaan kuullut tsunamista. Se oli aivan uusi asia.
Tyynellemerelle perustettiin tsunamivaroituskeskus jo vuonna 1949
(Wikipedia)
Tottakai olisin mennyt tutkimaan paljastunutta merenpohjaa ja kaikkia kiinnostavia eliöitä. Siinäpä olisin ihmetellyt niitä, kunnes aalto olisi vienyt minut mennessään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiesin jo silloin mikä on tsunami, olisin lähtenyt täyttä vauhtia pois rannalta.
Peukutukset asialliselle kommentilleni 2/7
Miksi?
En yritä päteä tms. Kerroin vaan miten asia on.
Ihan sama tiesitkö vai et, tai lähtisitkö pakoon. Jos olisit ollut liian lähellä, juokseminenkaan ei välttämättä olisi riittänyt.
Nyt vaan puhuttiin eri asiasta. Siitä olisinko tiennyt mitä on kohta tulossa kun vesi äkkiä laskee -ja olisin sen siis tiennyt.
En ennen vuotta 2004 tiennyt mikä on tsunami ja miten se käyttäytyy. Tämä olisi mennyt mulla erikoisena vuorovesi-ilmiönä, ja olisin ajatellut veden virtaavan rauhallisesti takaisin. Asia ei olisi kauaa kiinnostanut, en olisi jäänyt kuvaamaan tai lähtenyt asiaa sen enempää pällistelemään.
Olisin jatkanut aamupalani syöntiä hotellin terassilla, eikä minulla olisi ollut hajuakaan siitä, että perheeni ja minä olemme suuressa vaarassa. Olisin todennäköisesti kuollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan olla koulussa opetettu, kun Suomessa ei ole tsunameja. Uskallan väittää että suurinosa oli kuullut vain vuorovedestä ja saanut oppinsa Muumipeikko ja pyrstötähti elokuvasta. Siinäkin meri merkillisesti vetäytyy ja hahmot tutkivat meren pohjaa, ja meren palatessa Muumi ja muut juoksevat riemuissaan aaltoja vastaan. Ironista miten kyseessä on katastrofielokuva, aalto näyttää kaukaa hyvin samalta ja animaatiosta vastaa japanilaiset joilla on satoja vuosia perimätietoa valtavista maanjäristyksistä ja tsunameista (sana joka tulee Japanin kielestä, tarkoittaa satama aaltoa).
Näin muumeja lapsena, en kuitenkaan pitänyt niitä minään maantiedon oppitunteina. Samoin kuin näin Leijonakuninkaan ja tiesin etteivät leijonat ja hyeenat oikeasti käyttäydy niin, koska olin todella kiinnostunut eläimistä lapsena ja luin faktatietoa
Minähän sanoin että EN pitänyt Muumeja maantiedon oppitunteina. En olisi silti varmaan tajunnut 13-vuotiaana että tsunami tulossa, pitää juosta karkuun.
Luin eläimistä tietoa jo ennen Leijonakuningasta, mutta en usko että olisin Leijonakuningasta minään faktatietona pitänyt ilman niitäkään. Ehkä ihan pikkulapsena.
Tuosta kommentista tulee vain sellainen olo että olisi jotenkin vastuutonta näyttää että jossain Muumeissa meri tulee leppoisasti takaisin. Eiköhän aikuinen tajua että Muumit on satua, ei Muumeja voi syyttää siitä etteivät ihmiset osanneet reagoida tsunamiin oikein. Ei siitä vaan tarpeeksi moni tiennyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahdollisesti olisin. Nykyään tsunami kuuluu yleistietoon, mutta vuonna 2004 juuri kukaan ei tiennyt asiasta yhtään mitään. En tiennyt minäkään.
Mietin kyllä jo tuolloin, että eikö siellä porukka ollenkaan haistanut mitään outoa siinä veden karkaamisessa? Kyllähän se sieltä ennemmin tai myöhemmin takaisin tulee.
Niin tulee vuorovesikin, muttei hyökyaallon kaltaisella rytinällä. Joten turhaan jälkiviisastelet.
Itse ainakin kiinnittäisin huomiota siihen, että vesi pakenee huomattavasti verrattuna esim edeltävään aamuun.
Vierailija kirjoitti:
En ole tuo aiemmin kirjoittanut, mutta minäkin seurasin tsunamia tosi tarkasti ja valitettavasti edelleenkin muistan hyvin tarkasti millaisia menetyksiä nuo perheet tqi matkaporukat kokivat. Esimerkiksi noista Virossa asuneista perheistä toisesta pelastui 2 lasta ja toisesta yksi lapsi.
En nyt viitsi alkaa enempää kirjoitella, mutta lähes jokaisen perheen asiat pystyi sen aikaisista tiedoista päättelemään. Paikallislehdet julkaisi tietoja omilla paikkakunnillaan asuneista ihmisistä. Esimerkiksi, että kyseiseltä paikkakunnalta on yksi perhe kateissa, joista yksi löytynyt jne.
Lisäksi netti oli täynnä niitä katoamisilmoituksia ja niissä mainintoja, että perheestä tämä ja tämä löytynyt.
No ei pystynyt, ellei perhe tai muuta läheiset itse tuoneet mitään julkisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole tuo aiemmin kirjoittanut, mutta minäkin seurasin tsunamia tosi tarkasti ja valitettavasti edelleenkin muistan hyvin tarkasti millaisia menetyksiä nuo perheet tqi matkaporukat kokivat. Esimerkiksi noista Virossa asuneista perheistä toisesta pelastui 2 lasta ja toisesta yksi lapsi.
En nyt viitsi alkaa enempää kirjoitella, mutta lähes jokaisen perheen asiat pystyi sen aikaisista tiedoista päättelemään. Paikallislehdet julkaisi tietoja omilla paikkakunnillaan asuneista ihmisistä. Esimerkiksi, että kyseiseltä paikkakunnalta on yksi perhe kateissa, joista yksi löytynyt jne.
Lisäksi netti oli täynnä niitä katoamisilmoituksia ja niissä mainintoja, että perheestä tämä ja tämä löytynyt.
No ei pystynyt, ellei perhe tai muuta läheiset itse tuoneet mitään julkisuuteen.
Kadonneista (henkilöistä, joiden omaiset Suomessa olivat ilmoittaneet, että eivät olleet saaneet näihin yhteyttä) oli lista ihan julkisesti. Muistan itse lukeneeni sitä teksti-TV:stä. Lista julkaistiin, jotta sillä olevat ihmiset tietäisivät tiedottaa olevansa hengissä.
Lisäksi kaksi Thaimaassa asunutta suomalaissukeltajaa piti yllä nettisivua, joilla he julkaisivat sellaisten suomalaisten henkilöiden nimiä, jotka he olivat löytäneet esim. sairaaloista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä hyökyaaltoja on koulussa opetettu, mutta ne ovat olleet vain pieni osa isompaa kokonaisuutta. Itse muistan kuvan, jossa aalto on matala avomerellä ja nousee vasta rantaa kohti. Meren vetäytymistä en muista oppikirjasta vaan näin myöhemmin asian oppineena.
Tietysti on niitä, jotka muistaa mitä yhdellä sivulla on lukenut satasivuisessa kirjassa, mutta suurin osa unohtaa tuollaiset kun ei ole arkielämässä tarvetta osata. Etenkään kun näin Suomessa ei ole aktiivista tsunamivaaraa.
Jos on maanjäristyksistä kerrottu, niin ihan varmasti on kerrottu myös tsunamista, koska se liittyy myös maanjäristyksiin. Ehkä porukat eivä vaan muista sitä. Kaikki yksityiskohdat eivät vaan jää mieleen koulusta.
Joo'o, tsunamista opetettiin 90-luvun peruskoulussa niin että merellä tapahtuvat maanjäristys voi aiheuttaa tsunamin joka on valtava rantaan iskeytyvä aalto. Siinäpä se. Ilmiönä siis mainittiin, samoin kuin vaikkapa pyörremyrskytkin, mutta ei todellakaan opetettu mitä tunnusmerkkejä pitäisi pitää silmällä ja milloin juosta henkensä edestä pakoon. Mitään ei mainittu esim. veden nopeasta vetäytymisestä.
En olisi ymmärtänyt vaaraa. Todennäköisesti jossain kohtaa lähtenyt pakoon, mutta mitä videoita olen katsonut, aalto ei näyttänyt niin valtavalta ennen kuin todella lähellä rantaa. Eli tuurista olisi ollut kiinni miten olisi käynyt. Jos paikalliset olisivat reagoineet jotenkin erikoisesti, niin siihen olisin taatusti kiinnittänyt huomiota mutta kun eivät hekään tajunneet ja tienneet.
Olisin jopa voinut olla tuolla. Isäni oli suunnitellut koko perheen, eli vaimonsa, hänen lastensa ja mun perheen reissua kun täytti tasavuosia, juuri tuohon vuodenvaihteen kohdille. Thaimaa hänelle mieluinen lomakohde, käyneet useasti ja juuri joulun tienoilla. Mutta kun asiasta aloitettiin keskustelemaan, olinkin raskaana ja en niin pienen vauvan kanssa halunnut lähteä sinne. Päätettiin siirtää reissu vuodella eteenpäin, mutta emme sitten koskaan lähteneet ja isäni kuoli muutamaa vuotta myöhemmin.