Toisen päällä puhuminen ja kesken lauseen keskeyttäminen
Minulla on tuttava, joka jatkuvasti keskeyttää ja alkaa puhua päälle.
Melkein jo lausetta aloittaessani tiedän, että tätäkään en saa sanoa loppuun, kun kohta hän jo jyrää päälle.
Ei auta sanoa esim: "saanko sanoa"(loppuun), kun hän ei ota kuuleviin korviinsakaan.
Kommentit (116)
Mitä tällaisen kanssa pitäisi tehdä?
En haluaisi loukatakaan, kun on toisaalta ihan mukava ihminen.
On vaan niin pirun kova puhumaan. Mutta eihän tuo kovin paljon kunnioitusta puhekumppania kohtaan osoita?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä tällaisen kanssa pitäisi tehdä?
En haluaisi loukatakaan, kun on toisaalta ihan mukava ihminen.
On vaan niin pirun kova puhumaan. Mutta eihän tuo kovin paljon kunnioitusta puhekumppania kohtaan osoita?
Ap
Et halua loukata, mutta sinua hän kyllä sää loukata puhumalla päälle?
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli tuollainen työkaveri.
Meillä töissä tuohon puututaan tosi herkästi ja sanotaan, että voinko puhua asiani loppuun. Jos joku alkaa kokouksessa puhumaan muiden päälle, niin hyvin äkkiä hänet hiljennetään.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli tuollainen työkaveri.
Minulla on sellainen terapeutti, toistaiseksi
Ihan sama onko he hiljaa ei he kuuntele yrittävät vain muistaa sen ajan mitä ovat ITSE sanomassa. Aina alkaa minä....
Äitini on juurikin tuollainen. Puhuu pälle ja aloittaa jokaisen lauseen haukkumisella kuinka tyhmä, huono sekä ahne ja ajattelematon olen - keskustele siinä sitten...
Mullakin on paljon tuttavia, jotka huomauttelevat, että älä puhu päälle. Mutta kun ne ei tajua olla vähän aikaa hiljaa ja antaa toiselle puheenvuoroa kommentoida asiaa. Mitä järkeä on pitkän yksinpuhelun jälkeen kommentoida jotain, jonka jälkeen on tullut jo monta muuta asiaa. Pakko keskeyttää tai ei saisi suunvuoroa koskaan.
Eniten ärsyttää ne, jotka alkavat kertoa omista asioistaan ja sitten, kun saat suunvuoron ja kerrot jotain itsestäsi, niin eipä seura enää kiinnosta vaan pitää jo lopettaa, kun on niin kiire.
Joskus se on ainoa tapa katkaista loputon rönsyilevä monologi, joka sekin on epäkohteliasta kuulijaa kohtaan. Jotkut vain on "minäminä"-ihmisiä, jotka rakastaa omaa ääntään.
Toiset ei edes huomaa yksinpuheluansa, kun kyseessä pitäisi olla keskustelu (dialogi tai sitten useamman osanottajan).
"Moottoriturvan" joutuu keskeyttämään esim. silloin, jos ei haluaa uusintaa samasta monologista. Jonka jo kuullut aiemmin, mutta puhuja ei itse edes muista, koska alistaa monologeilleen niin monia ihmisiä. Joskus voisi kuunnella uusintojakin vaikka muutaman kerran, jos niissä olisi uusia informaation osia ja kertojan sen mukaan adaptoimia nyansseja, ja jos aihe olisi mielenkiintoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli tuollainen työkaveri.
Minulla on sellainen terapeutti, toistaiseksi
Mun terapeutti huomautti, kun puhuin hänen päälleen. Sen jälkeen en ole puhunut enää kenenkään päälle.
Siinä on puolensa ja puolensa. Joku saattaa puhua pitkät monologit aiheesta aiheeseen hyppien ja kukaan ei saa suunvuoroa ellei sano siihen väliin tai siis päälle jotain. Ja esim. työelämässä joudun pakosti keskeyttämään työkavereiden työhön liittymättömien asioiden jaarittelun, kun hoidan puheluita ja joudun vastaamaan reaaliajassa soittajien kysymyksiin ja itse asiassa työkaverit saisivat vastata näihin puheluihin, koska heillä päätäntävalta asioissa, mutta minä sihteerinä joudun vastaamaan puheluihin, jotka eivät minulle oikeastaan edes kuuluisi. Tottakai siitä saa naamanvääntelyä kun keskeyttää heidän pyhät juoruilunsa. Sitten ne persreiät eivät edes itse tule puhelimeen, vaan saan kuunnelle puhelimessa kysymykset, kuunnella kollegan vastauksen ja kertoa sen soittajalle, jolta taas tulee lisäkysymyksiä ja taas kysymään. Kyllä ottaa pattiin tuo ja pomon mielipide on, että sihteeri vastaa ja häiritsee sitten arvon muita työntekijöistä.
Suomalaiset ovat maailmassa poikkeus siinä mielessä, että täällä on ihan oikeasti ihmisiä, joiden mielestä keskusteluun saa osallistua vasta kun kaikki ovat olleet muutaman sekunnin hiljaa. Aika paljon olen minäkin maailmaa nähnyt eikä missään muualla oletus ole, että kaikki hiljenevät, jotta yksi saa sanottua painavat sanansa. Yhtä aikaakin voi puhua, ja käydä jopa keskustelua. Se on täysin valetta, etteikö ihminen voi yhtä aikaa puhua ja kuunnella.
Adhd
Anteeksi, olen se joka puhuu päälle.. oon yrittänyt parantaa tapani, kun sen huomasin. En vaan malta olla hiljaa vaikka kuinka yritän:( enaina huomaa
Vierailija kirjoitti:
Joskus se on ainoa tapa katkaista loputon rönsyilevä monologi, joka sekin on epäkohteliasta kuulijaa kohtaan. Jotkut vain on "minäminä"-ihmisiä, jotka rakastaa omaa ääntään.
Toiset ei edes huomaa yksinpuheluansa, kun kyseessä pitäisi olla keskustelu (dialogi tai sitten useamman osanottajan).
"Moottoriturvan" joutuu keskeyttämään esim. silloin, jos ei haluaa uusintaa samasta monologista. Jonka jo kuullut aiemmin, mutta puhuja ei itse edes muista, koska alistaa monologeilleen niin monia ihmisiä. Joskus voisi kuunnella uusintojakin vaikka muutaman kerran, jos niissä olisi uusia informaation osia ja kertojan sen mukaan adaptoimia nyansseja, ja jos aihe olisi mielenkiintoinen.
Just tämä. Täällä ei osata keskustella vaan paasataan sitä omaa kyseessä olevaan asiaan mitenkään liittymätöntä loputonta ajatuksenvirtaa. Pakko pistää poikki että edes jostain tulee jotakin.
Ihmiset jotka ikänsä puhuneet toisten päälle eivät siitä tavasta ihan heti pääse eroon. Toiset ei ikinä. Siitä pitäisi sanoa ihan suoraan. Kohteliaasti mutta suoraan. Todennäköisesti se ihminen aluksi loukkaantuu mutta epäkohteliasta se päälle puhuminenkin on. Vihjailut sun muut kiertelyt ei toimi.
Syitäkin on varmasti monia. Jotkut eivät kuuntele ollenkaan mitä toiset puhuvat. Joillakin hirveä kiire (en tiedä miksi) päästä sanomaan oma mielipide/juttu.
Jos joku puhuu päälle ja keskeytyy, voi olla sanomassa muuta kuin toinen ajatteli.
No sano painokkaammin. Minä sanoin yhdelle kaverille, että ÄLÄ PUHU PÄÄLLE, tuo on todella epäkohteliasta. On se nyt oppinut tavoille.