Toisen päällä puhuminen ja kesken lauseen keskeyttäminen
Minulla on tuttava, joka jatkuvasti keskeyttää ja alkaa puhua päälle.
Melkein jo lausetta aloittaessani tiedän, että tätäkään en saa sanoa loppuun, kun kohta hän jo jyrää päälle.
Ei auta sanoa esim: "saanko sanoa"(loppuun), kun hän ei ota kuuleviin korviinsakaan.
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli tuollainen työkaveri.
Meillä töissä tuohon puututaan tosi herkästi ja sanotaan, että voinko puhua asiani loppuun. Jos joku alkaa kokouksessa puhumaan muiden päälle, niin hyvin äkkiä hänet hiljennetään.
Sama meillä töissä. Ystävällisen napakasti kehoitetaan sulkemaan se suu. Tiimikaverille on joskus pakko töräyttää aika suoraan että nyt se suu suppuun ja kuuntele kun minä puhun. Tai Maija puhuu. Ei se ap tarkoita epäystävällisyyttä että ystävälle sanoo suoraan.
Jaa-a. Olen elänyt tuollaisen äidin ja siskon kanssa koko elämäni, viimeisimpänä vielä anoppi, mutta hän ei ole niin paha. Kerran aikuisiällä soitin äidilleni äitienpäiväpuhelun, ja hän aloitti: "Mitä sinä soitat, kortinkin laitoit..." ja sitten hän aloitti tunnin kestävän monologin, sopivissa kohdissa riitti vain ynähdellä. Nuorempana jouduin korottamaan ääntäni äidilleni ja siskolleni, kun minulla olisi ollut asiaa, mutta he puhuivat päälleni. Helpommalla pääsen, kun olen hiljaa, ja esitän kuuntelevaa.
Äitini puhuu myös television päälle. Kerran en edes tajunnut, vaan puolisoni huomautti jälkikäteen, että kun äitini kysyi kuulumisiani, hän vastasi siihen itse, ja minä vain jätin reagoimatta. Toki viime vuosina olen vasta tajunnut, että minä en ole oikeasti sellainen kuin olen luullut, vaan minua on tukahdutettu puhumalla päälle. Äitini ja siskoni puhuvat myös puhumaan oppivan lapseni päälle, joten aika tiukasti olen joutunut sanomaan, että antakaa puhevuoro. Pieni lapsikin hämmentyy heidän kanssaan. Usein olen lähes lyönyt luurin korvaan äidilleni, kun hän ei usko, että lapsi itkee, pakko mennä. Hän alkaa vain lässyttää, mikä hätä lapsella on. Inhoan nykyään puhelinsoittoja, viestit ovat paljon mukavampia.
Onko tuttavasi asunut ulkomailla tai muuten tekemisissä paljon muiden kuin suomalaisten kanssa? Muualla tuollainen on ihan yleistä eikä epäkohteliasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli tuollainen työkaveri.
No tämä oli kyllä tärkeä tieto!
Toisin kuin sinun kommenttisi
Vierailija kirjoitti:
Onko tuttavasi asunut ulkomailla tai muuten tekemisissä paljon muiden kuin suomalaisten kanssa? Muualla tuollainen on ihan yleistä eikä epäkohteliasta.
On itse asiassa asunut ulkomailla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluatte puhua ihmiselle, joka ei kuuntele?
Se on vähän pakko puhua kun asutaan saman katon alla.
Ei ole silti pakko puhua. Jos ei puhe mene perille, toimi.
Anoppini on just tuollainen. Jos toinen ei lopeta, hän vielä oikein korottaa ääntään ja alkaa kiekua omaa asiaansa. Ennen oli appi, joka karjahti "hiljaa" ja sai anopin suun kiinni. Inhosin appea, mutta nyt hänen kuoltuaan häntä kyllä tarvitsisi.
Tässä on myös sellainen ikävä piirre, että alkaa itse puhua nopeammin ja kovemmalla äänellä, että saisi edes jotain sanottua ,kun päällepuhuja saattaa hyökätä aggressiivisesti milloin vain.
Puhumisesta tulee kilpajuoksua.
Ottaako se toisen hahmon, kun se puhuu toisen päällä? Siis pelkän pään vai kokovartalon?
Miten se osaa muuttaa muotoa, onko se jokin demoni?
Mä olen se joka puhuu päälle. Innostun vaan niin kun joku sanoo jotain kiinnostavaa. Yritän kyllä hillitä itseäni, mutta ei se aina onnistu.
Mulla on tuttavia, jotka vain puhuu ja puhuu ja puhuu ja puhuu. Jos haluat itsekin sanoa joskus jotain, on pakko puhua päälle. Yksi on sellainen, että korottaa vain ääntään, kun yrität sanoa sekaan. Jos ei huvita lähteä kilpahuutoon, niin ei auta kuin kuunnella hiljaa ja unohtaa omat kommentit.
Vierailija kirjoitti:
Onko tuttavasi asunut ulkomailla tai muuten tekemisissä paljon muiden kuin suomalaisten kanssa? Muualla tuollainen on ihan yleistä eikä epäkohteliasta.
Olen asunut ulkomailla ja kyllä oli epäkohteliasta puhua toisen päälle
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli tuollainen työkaveri.
Meillä on myös töissä pari tuollaista päällepuhujaa. Lopetan sitten oman juttuni ja jos kysyvät siitä, niin sanon, ettei ollut mitään tärkeää.
Ei voi sanoa onko oikeaa tai väärää tapaa käydä keskusteluja
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tuttavia, jotka vain puhuu ja puhuu ja puhuu ja puhuu. Jos haluat itsekin sanoa joskus jotain, on pakko puhua päälle. Yksi on sellainen, että korottaa vain ääntään, kun yrität sanoa sekaan. Jos ei huvita lähteä kilpahuutoon, niin ei auta kuin kuunnella hiljaa ja unohtaa omat kommentit.
Parasta on se, että joskus nämä vielä lopuksi toteaa, että kuinka kiva oli nähdä ja vaihtaa kuulumisia ja jutella. Täh?!? Tällä kertaa sain sanottua kaksi sanaa, ehkä seuraavalla kerralla kolme ja viiden vuoden päästä olen saanut kerrottu koko asiani. Nähdään! Ihanaa!
Voi olla että puhuu liikaa koska diagnosoimaton ADHD. Ennen ei epäilty tarkkaavaisuushäiriöstä, oli vain rasittavia ihmisiä
Jankkajat, asioiden toistajat ja lisäksi hyvin hitaat ihmiset joutuvat tähän tilanteeseen. Varsinkin ne hitaat, jotka pitävät pitkiä taukoja puhuessaan. Ei koskaan tiedä, jatkaako puhumistaan ja siinä välissä nopea ihminen ehtii aloittaa vastauksen tai oman kommenttinsa.
Itse joudun usein puhumaan erään henkilön puheen päälle, kun ei anna muille puheenvuoroa. Hän jopa vastaa itse esittämiinsä kysymyksiin toisten puolesta.
Tuo tapa on ikävän yleinen, eikä sille ole mielestäni mitään yhtä yhteistä selittäjää.
ADHD-ihmisillä tämä on tosi yleistä, eivätkä aidosti voi sille oikein mitään. Joillekin se on perheessä/suvussa opittu tapa. Sittenkin joillekin muille se on täysin tietoinen vallankäytön keino.
Ei ole minusta mitenkään sidoksissa älykkyyteen tai koulutukseen. Olen ollut tekemisissä yksinkertaisten ja kouluttamattomien tai toisaalta jopa tohtoritason suuhunhuutajien kanssa. Ehkä jonkun pienen trendin voisi havaita siihen suuntaan, että paremmin koulutetut käyttävät päälle puhumista tietoisesti vallan välineenä, eivätkä niinkään tahattomasti.
Yksi tällainen (jälkeenpäin ajatellen aivan täysin oppikirjaesimerkki psykopaatista) väitti kirkkain silmin, että tämä tapa liittyy savolaisuuteen ja siinä kulttuurissa täysin yleistä. Tunnen monia savolaisia ja tämä kyseinen henkilö on ainoa aggressiivinen päällepuhuja. Hän kyllä valehteli jatkuvalla syötöllä kaikkea muutakin.
Mutta kun ei kuulla, siinähän se pointti just on.