Lue keskustelun säännöt.
Jatkaisitko pitkää suhdetta, jos saisit tietää että miehelläsi on alkuaikoinanne ollut salaisia ystäviä ja sinulta salattuja tapaamisia?
27.12.2024 |
Ajatellaan hypoteettinen tilanne, jossa olet vähintään viisi vuotta (tai yli) kestäneessä suhteessa. Kaikki on tällä hetkellä hyvin ja kumppanisi on sinuun silmin nähden sitoutunut, haluaa olla kanssasi vakavasti. Saisit kuitenkin tietää, että ensimmäisen vuoden tai pari mies olisi kärsinyt pahasta sitoutumiskammosta ja hänellä oli kestänyt tajuamaasi paljon pidempään sitoutua sinuun emotionaalisesti. Saisit tietää, että miehesi olisi salaillut sinulta esim. hänestä kiinnostuneita ihmisiä tai sellaisia naispuolisia kavereita, jotka olivat olleet ihastuneita kumppaniisi samoihin aikoihin kun aloititte suhteen. Hän ei olisi siis varsinaisesti pettänyt sinua, mutta saisit tietää että hän olisi salaa nauttinut heiltä saamastaan ihailusta ja jättänyt tarkoituksella kertomatta liikaa sinusta ja suhteestanne näille ihastuneille ns. kavereille. Naisten kanssa yhteydenpito olisi kuihtunut vasta siihen, kun nämä olisivat kuulleet yhteenmuutostanne ja tajunneet, että mies hakeekin heiltä vain huomiota eikä ole oikeasti kiinnostunut edes seksistä. Hän olisi käynyt selkäsi takana esim. kävelyillä, kahveilla tai lounailla näiden naisten kanssa ja pitänyt yllä ystävyyttä viestittelyllä ja puheluilla. Tämä ei siis olisi ollut avointa, vaan saisit vuosien jälkeen vihdoin vastauksen sille miksi mies olisi ollut ensimmäiset vuodet suojelevainen esim. puhelintaan kohtaan ja mennyt vaikeaksi kysyttäessä kavereistaan. Olettaen, että lähtökohtaisesti hyväksyisit vastakkaista sukupuolta olevat ystävät silloin, kun kaikki tapahtuu avoimesti eikä ystävyyksissä ole mitään salamyhkäistä.
Pystyisitkö enää luottamaan mieheen, vaikka hän olisi muuttanut tapansa? Vaikuttaisiko luottamukseen se, onko näiden kavereiden kanssa tapahtunut mitään fyysistä tai ovatko tunteet olleet edes molemminpuoleisia, vai eniten se salailu itsessään? Aiheuttaisiko tällainen sinussa riittämättömyyden tunteita tai vaikuttaisiko siihen, miten kauniit muistot sinulla on ihanista alkuhuuman ajoistanne? Olisiko tällaisessa tilanteessa mielestänne ylireagointia lopettaa suhde, jos mies ei ole pettänyt näistä kenenkään kanssa ja jos hän ei pidä enää heistä keneenkään yhteyttä? Vai uskotko, että tällaiseen taipuvainen mies tulisi varmasti aina jollain tapaa hakemaan vastaavaa jännitystä, vaikka olisitte naimisissa ja onnellisia?
Kommentit (109)
Minulle ehkä suurin juttu on tuo, mitä mainitsit viimeisimmässä pitkässä viestissäsi. Eli jo alussa harkitsitte eroa monta kertaa. Alussa, kun pitäisi olla rakastunut, tuollaiset sitoutumiskammot ja eronharkinnat ovat kyllä isoja varoitus merkkejä. Samoin tuo sinun oma epäilysi asiasta
Minä olen jo yli 40 vuotias. Mutta en koskaan ole ollut hyvässä, terveessä suhteessa, vaan sellaisissa, joissa ja alkuvuosina menee jokin vikaan, mutta sitä jatkaa vain, koska haluaa uskoa toisesta hyvää ja antaa mahdollisuuden. Koskaan se ei ole kannattanut,vaan se totuus ja miehen oikea luonne on tullut selville jo alussa, kuten nyt sinullekin selvisi. Jos jo alussa on ongelmia, ei ne siitä vähene (olitte eroa harkinneet monet kerrat, miehen valehtelu, paremman etsiminen jne)
Sanoit itsekin, että ennemmin olet yksin, kuin itket suhteessa
Jälkiviisaana voin sanoa, että minunkin olisi pitänyt olla jyrkempi ja erota paljon aiemmin. Oma luonne kuitenkin vaikuttaa myös, olen hyvin kiltti ja haluan uskoa ihmisistä hyvää. Tämä ketju on täynnä kommentteja, joissa naiset eroaisivat heti. Olisin voinut kirjoittaa AP.n kaltaisen aloituksen, ja silti päättää jäädä, koska elämässä nyt tapahtuu kaikenlaista, kaikki tekee virheitä, sitoutuminen on sitä ettei eka ongelmasta lyödä hanskoja tiskiin jne jne.
Se on ollut minun virheeni, että olen ajatellut niin. Olen päätynyt suhteisiin, joissa on mm. Henkistä väkivaltaa, johon kyllä jo AP.kin jossain viestissä viittasi.
Toivottavasti tämä viesti auttaa sinua AP.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä ikäisiä olette, ap? Onko teillä ajatuksena vielä mennä naimisiin ja saada lapsia?
🇺🇦🇮🇱
Kaffebulla kirjoitti:
Minkä ikäisiä olette, ap? Onko teillä ajatuksena vielä mennä naimisiin ja saada lapsia?
Kolmekymppisiä. Itsellä on aiemmin ollut avioliitosta haaveita, mutta ne ovat tässä kyllä karisseet ja koko paperilla sitoutumisen merkitys kai jotenkin vähentynyt kun huomaa miten vähän sellaiset asiat lopulta tunteita suojelee. Eikä mieskään ole kosinut, vaikka väittää että muka haluaa naimisiin. Eli on pelkkää puhetta siinäkin, koska muuten varmaan olisimme jo kihlautuneet aikoja sitten. Enää en odota koko kosintaa, mutta se ei johdu pelkästään miehestä vaan olen kyynistynyt vuosien mittaan ihan yleisesti kun on elämä opettanut. Mies ei tosiaan ole koskaan minua ennen sitoutunut eikä luonnollisesti siksi haaveillut tuollaisista kenenkään muunkaan kanssa, vaan tarkoitus oli kuulemma olla yksin ja harrasti pelkkiä kevyitä tapailuja koska se oli hänen mukavuusalueensa. Sitten rakastui minuun ja vaikutti pitkään siltä, että se ei tosiaan ollut mikään tarkoitus, mikä sitten ajoi hänet jonkinlaiseen kriisiin ja selittää miksi suhteemme kulku kuulostaa niin oudolta. Olimme siis ystäviä ennen suhdetta ja mies olisi silloin kyllä saattanut kertoa, jos olisi jo silloin ollut seksisuhteita näihin nykyisiin kavereihin, koska kertoi sen aikaisista tapailuistaan ja sellaisista existä ihan avoimesti jotka eivät sen koommin ole olleet kuvioissa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Joku kysyi, odotanko saman jatkuvan tulevaisuudessa. Tähän täytyy kuitenkin todeta se, että miehen käytös on kyllä parantunut ja kypsynyt noista ajoista muutenkin. Eli silloin kun oli alussa näitä säätöjä tai kavereita, oli muutenkin etäinen, outo ja epäjohdonmukainen käytöksessään. Ajoittain todella epäkunnioittava ja välttelevä, ehkä syyllisyys kalvoi? Luulin silloin että vika on minussa ja käytin kamalasti aikaa parisuhdekirjallisuuden lukemiseen ja itsetuntoni vahvistamiseen. Mies itse selittää tuon juuri sitoutumiskammolla, että hänellä oli muka alussa vain niin vaikeaa luottaa ja antautua suhteeseen ja harkitsimme eroa monta kertaa. Tällä hetkellä on johdonmukaistunut ja panostaa suhteeseen kaikilla osa-alueilla enemmän, mutta en vieläkään tiedä mikä se todellinen syy miehen ryhtiliikkeeseen on ollut. Mies väittää kiven kovaa, että hän on vain aikuistunut ja tajunnut kantapään eli minun menettämisen riskin kautta sen, kuinka tärk
Ihan jo viestin alun lukemalla, eli sinä olet panostanut suhteeseen heti, ja toinen tapaillut siinä samalla muita tyttöystäviään?
Tarvitseeko edes kysyä, että jatkaisinko suhdetta. Se "kypsyminen" voi olla ihan sitäkin, että osaa nykyään vaan peittää nuo salasuhteilut paremmin. Ja vaikka olisikin "muuttunut", niin ei, en todellakaan jatkaisi. Mieluummin yksin ja yrittäisi löytää ihmisen, joka panostaa suhteeseen yhtä paljon.
Jos olette varta kolmekymppisiä niin kannattaa kyllä erota. Ehdit ap vielä tavata paremman miehen. Mutta pidä kiirettä, jos haluat lapsia! Tee uuden vuoden päätös. Anna mahdollisuus unelmien toteutumiselle ja lähde. Jos jäät, ne eivät ainakaan toteudu.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Minkä ikäisiä olette, ap? Onko teillä ajatuksena vielä mennä naimisiin ja saada lapsia?
Kolmekymppisiä. Itsellä on aiemmin ollut avioliitosta haaveita, mutta ne ovat tässä kyllä karisseet ja koko paperilla sitoutumisen merkitys kai jotenkin vähentynyt kun huomaa miten vähän sellaiset asiat lopulta tunteita suojelee. Eikä mieskään ole kosinut, vaikka väittää että muka haluaa naimisiin. Eli on pelkkää puhetta siinäkin, koska muuten varmaan olisimme jo kihlautuneet aikoja sitten. Enää en odota koko kosintaa, mutta se ei johdu pelkästään miehestä vaan olen kyynistynyt vuosien mittaan ihan yleisesti kun on elämä opettanut. Mies ei tosiaan ole koskaan minua ennen sitoutunut eikä luonnollisesti siksi haaveillut tuollaisista kenenkään muunkaan kanssa, vaan tarkoitus oli kuulemma olla yksin ja harrasti pelkkiä kevyitä tapailuja koska se oli hänen mukavuusalueensa. Sitten rakastui minuun ja vaikutti pitkään siltä, että se ei tosiaan ollut mikään tarkoitus, mikä sitten ajoi hänet jonkinlaiseen kriisiin ja selittää miksi suhteemme kulku kuulostaa niin oudolta. Olimme siis ystäviä ennen suhdetta ja mies olisi silloin kyllä saattanut kertoa, jos olisi jo silloin ollut seksisuhteita näihin nykyisiin kavereihin, koska kertoi sen aikaisista tapailuistaan ja sellaisista existä ihan avoimesti jotka eivät sen koommin ole olleet kuvioissa. Ap
Ei helvetti, pärskähtäisi kahvit jos minulle tuollaista seliteltäisiin :D että ihan kriisiin ajautunut rakkaudesta, nauraisin pakatessa laukkujani.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuisi jollain tasolla petetyltä ainakin jos olisin itse ollut korviani myöten rakastunut. Jäisi sellainen olo, että mies on pitänyt muita varalla ja kokeillut, toimiiko juttu kanssani ja onko se varmasti muista säädöistä luopumisen arvoista ennen kuin on valmis kertomaan siitä kellekään. Ehkä odotellut, tuleeko parempia tarjouksia ja samaan aikaan kyennyt valehtelemaan. kotona. Eli ehkä vasta sitten on sitoutunut, kun on huomannut että ei löydäkään parempaakaan, mikä ei kuulosta rakastuneen miehen käytökseltä... Tulisi myös epäilys, onko miehellä miten huono itsetunto ja miten sitoutumiskammo näkyy muuten suhteessa. Vaikuttaisi myös se, miten tuo kaikki on tullut ilmi eli onko edes kertonut näistä itse. Jos ei ole kertonut oma-aloitteisesit, jäisi vaivaamaan puhuukohan edelleenkään totta. Olisin varovainen.
Hmm. Mä sitouduin mieheeni vasta kun olin varma että haluan olla juuri hänen kanssaan. Mutta aloitimme seurustelun vasta sitten, joten ei ihan sama asia. Tapailuvaiheessa mulla oli muitakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tunnen muutaman tuon kaltaisen miehen. Oli kaikenlaista meneillään, kun jo seurustelivat tulevan puolisonsa kanssa. He ovat kyllä ryhdistäytyneet ja sitoutuneet, kun on muutettu yhteen ja perustettu perhe. Sun miestä en tietenkään tunne. Ja jos luulet, että asia jää kuitenkin hiertämään, on ehkä parempi erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei helvetti, pärskähtäisi kahvit jos minulle tuollaista seliteltäisiin :D että ihan kriisiin ajautunut rakkaudesta, nauraisin pakatessa laukkujani.
No tuo oli siis ihan omaa tulkintaani ja analyysiäni, ei mies ole käyttänyt mitään kriisi-sanaa. Vaan siltä se vaikutti näin jälkikäteen ajatellen, että haki minusta ensin vain kevyempää juttua ja olisi esim. halunnut nopeasti sänkyyn ensi tapaamisesta. Minä en suostunut, kunnes tutustuttiin ja ystävystyttiin ihan muissa merkeissä ja miehellä meni lopulta sen myötä ihan sekaisin se mihin lokeroon hän oli alunperin minut mielessään sijoittanut. Tämä on siis se oma kokemus, ja hän saattaisi kuvailla eri tavalla ja väittää varmaan että näki minussa heti potentiaalia muuhunkin. Mutta käytös ja teot todistaa, että syvempi kunnioitus tuli miehellä vasta paljon kiinnostuksen jälkeen ja rakkaudeksi syveni vasta vuosien kuluessa. Itsellä taas homma meni juuri siinä järjestyksessä, kuin seurustelu paperilla eteni ja olin jo omat pelini pelaillut. Eli en aloittanut suhdetta ennen kuin olin tunteistani varma, mutta heti unohtui muut kun päätettiin että ollaan pari. Mies on selvästi ollut ihan sekaisin kun on samaan aikaan välillä ollut ystävää, sitten ihastunut, sitten taas katsellut muualle jne. En tiedä millä muulla sanalla tuota sitten kuvailisi, kun on kuitenkin lopulta halunnut muuttaa yhteen ja kertoa näille ns. ystävilleen mikä on totuus. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei helvetti, pärskähtäisi kahvit jos minulle tuollaista seliteltäisiin :D että ihan kriisiin ajautunut rakkaudesta, nauraisin pakatessa laukkujani.
No tuo oli siis ihan omaa tulkintaani ja analyysiäni, ei mies ole käyttänyt mitään kriisi-sanaa. Vaan siltä se vaikutti näin jälkikäteen ajatellen, että haki minusta ensin vain kevyempää juttua ja olisi esim. halunnut nopeasti sänkyyn ensi tapaamisesta. Minä en suostunut, kunnes tutustuttiin ja ystävystyttiin ihan muissa merkeissä ja miehellä meni lopulta sen myötä ihan sekaisin se mihin lokeroon hän oli alunperin minut mielessään sijoittanut. Tämä on siis se oma kokemus, ja hän saattaisi kuvailla eri tavalla ja väittää varmaan että näki minussa heti potentiaalia muuhunkin. Mutta käytös ja teot todistaa, että syvempi kunnioitus tuli miehellä vasta paljon kiinnostuksen jälkeen ja rakkaudeksi syveni vasta vuosien kuluessa. Itsellä taas homma meni juuri siinä järjestyksessä, kuin seurustelu paperilla eteni ja olin jo omat pelini pelaillut. Eli en aloittanut suhdetta ennen kuin olin tunteistani varma, mutta heti unohtui muut kun päätettiin että ollaan pari. Mies on selvästi ollut ihan sekaisin kun on samaan aikaan välillä ollut ystävää, sitten ihastunut, sitten taas katsellut muualle jne. En tiedä millä muulla sanalla tuota sitten kuvailisi, kun on kuitenkin lopulta halunnut muuttaa yhteen ja kertoa näille ns. ystävilleen mikä on totuus. Ap
No, hienosti olet selittänyt itsellesi jo parhain päin nuo sekoilut.
Ja syvempi kunnioitus näkyi niin, ettei ihan niin tiuhaan enää vastannut muiden tyttöystävien viesteihin?
Hankkikaa lapsi, niin sinulla on seuraa, kun hyvin puhuva, ajatuksia sekoittava mies on ihan vai kaverinaisia tapaamassa. Saakaa poika ja siinäpä vasta miehenmalli. Saakaa tyttö, hän alkaa isänsä kaltaisen miehen kanssa ja sinä olet, että kyllä äitikin kesti valehtelevaa tuuliviiriä. Circle of life.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä tunnen muutaman tuon kaltaisen miehen. Oli kaikenlaista meneillään, kun jo seurustelivat tulevan puolisonsa kanssa. He ovat kyllä ryhdistäytyneet ja sitoutuneet, kun on muutettu yhteen ja perustettu perhe. Sun miestä en tietenkään tunne. Ja jos luulet, että asia jää kuitenkin hiertämään, on ehkä parempi erota.
Ja mistä tiedät, etteivät jatka näitä liiton ulkopuolisia säätöjä nyt vaan vähän paremmin salassa?
Kuulostaa ihan mitä sain mun miehestä tietää about 5 vuoden jälkeen. Noh, siinä samassa rytäkässä kyllä paljastui ihan todellinen salasuhde, eli salailua ei todellakaan ollut vaan alussa. Se oli vaan jäävuoren huippu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin varmaan itse kuten se mies (ainaski nuorempana), en pystyisi sitoutumaan nopeasti, haluaisin olla avoimin mielin ja tavata muitakin, kunnes sovittu seurustelusta.
Kavereita saa olla todellakin, seksi ei kuulu kaveruuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei helvetti, pärskähtäisi kahvit jos minulle tuollaista seliteltäisiin :D että ihan kriisiin ajautunut rakkaudesta, nauraisin pakatessa laukkujani.
No tuo oli siis ihan omaa tulkintaani ja analyysiäni, ei mies ole käyttänyt mitään kriisi-sanaa. Vaan siltä se vaikutti näin jälkikäteen ajatellen, että haki minusta ensin vain kevyempää juttua ja olisi esim. halunnut nopeasti sänkyyn ensi tapaamisesta. Minä en suostunut, kunnes tutustuttiin ja ystävystyttiin ihan muissa merkeissä ja miehellä meni lopulta sen myötä ihan sekaisin se mihin lokeroon hän oli alunperin minut mielessään sijoittanut. Tämä on siis se oma kokemus, ja hän saattaisi kuvailla eri tavalla ja väittää varmaan että näki minussa heti potentiaalia muuhunk
No, hienosti olet selittänyt itsellesi jo parhain päin nuo sekoilut.
Ja syvempi kunnioitus näkyi niin, ettei ihan niin tiuhaan enää vastannut muiden tyttöystävien viesteihin?
Pakko jatkaa kommenttiani. Ap, tuo itsellesi selittämään "ajautui kriisiin rakkaudesta" on korviini samaa luokkaa kuin selitettäisiin äkillistä ghostausta, että toinen "säikähti tunteitaan".
Onko mies itse yrittänyt edes selitellä tekemisiään, vai onko se jäänyt sinun tehtäväksesi selitellä itse itsellesi, miehen todetessa ettei hänen kanssaan ole pakko olla jos et kerran luota? Itselleni siis yksi tyyppi teki noin aina kun jäi jostain kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...Ja mistä tiedät, että se on loppunut siihen pariin ekaan vuoteen? Ja kun arki astuu suhteeseen, etteikö se jatkuisi silloin vaikka olisikin loppunut. Minulla on tuollainen tapailumies, mutta en kuvittele edes että tästä mitään parisuhdetta saa rakennettua.
No, luin miehen viestit kun tuli tilaisuus ja viestittelyt ovat loppuneet noihin aikoihin. Ja senkus kivitätte, tiedän ettei toisen puhelimeen saisi ikinä kajota, mutta ilman tuota en olisi ikinä saanut tietää tästä ja olisin ikuisesti valehtelijan kanssa yhdessä kuvitellen että häneen voi luottaa. Joten siksi ei nyt kaduta se että luin viestit, vaan ennemminkin se miksi en tehnyt niin jo paljon aiemmin kun tuo pelailu oli ajankohtaista... Mies on ollut siis sen verran hölmö, ettei ole edes poistanut tai tyhjentänyt ketjuja vaan whatsapp on vuosien ajalta täynnä näitä ihme puolituttuja joita en ole kos
No höh, olit haaste narsistille. Kunnon nainen piti saada ihastumaan häneen, siksi jahtasi. Olit saalis, et rakastettu. Mies voi nykyisin käyttää muuta viestialustaa kuin wa;ta.
Vierailija kirjoitti:
Hankkikaa lapsi, niin sinulla on seuraa, kun hyvin puhuva, ajatuksia sekoittava mies on ihan vai kaverinaisia tapaamassa. Saakaa poika ja siinäpä vasta miehenmalli. Saakaa tyttö, hän alkaa isänsä kaltaisen miehen kanssa ja sinä olet, että kyllä äitikin kesti valehtelevaa tuuliviiriä. Circle of life.
No niin hölmö en onneksi ole. Olen itse katsonut vanhempieni huonoa suhdetta ja väkivaltaakin, minkä takia kai ajaudun pitämään aina jollain tapaa vähän vinksahtaneita suhteita normaaleina. En ajatellut laittaa tätä taipumusta enää kiertoon, vaan haen tukea siihen että oppisin näkemään mistä kohtaa oma sokeuteni alkaa. Aidon rakkauden määritelmä kun ei oikeasti ole mikään itsestäänselvyys niille, jotka eivät ole siitä lapsena tervettä mallia tai esimerkkiä saaneet. Kuvittelin ihan oikeasti että mies rakastaa minua ja osa minusta haluaisi edelleen siihen uskoa kun mies niin väittää ja haluaisi kanssani pysyä, niin hölmöltä ja naurettavalta kun se tässä nyt kuulostaakin. Olen haukkunut jo itse itseäni täällä ihan tarpeeksi ja tiedostan miten toksinen ja itsekäs kuvio tämä olisi perheen perustamisen kannalta, mutta siitä ei ole huolta. Ap
En pidä tuota pettämisenä, mutta suhtautuisin hyvin kriittisesti siihen haluanko seurustella ihmisen kanssa, joka voi tuolla tavalla käyttää ihmisiä leikkikaluinaan. Ei kyse ole siitä, kenet mies valitsee nostettavaksi muiden lelujensa yläpuolelle parisuhteeseen, vaan siitä, että ihminen jollaista minä haen ei kohtele ketään noin. Mutta meitä on moneen junaan ja jokaisella on omat parinvalintakriteerinsä. Ystävällinen, välittävä ja muita kunnioittava luonne on minulle niitä asioita joista en jousta. Miehen käytös noita salaisia ystäviään kohtaan ei kuulosta sellaiselta.
En.