WSOY kertoo, että kirjoja myydään nykyään kirjailijan persoonalla eli pärstäkertoimella, sama juttu duunitorin artikkelissa

Persoona myy, on WSOY:n mukaan nykyajan resepti hittikirjan kirjoittamiseen. Kirjailijan pitäisi jaksaa olla kuin Satu Rämö, joka jaksaa somettaa ja kiertää markkinoimassa teoksiaan ihmisten parissa. 

Sama ilmiö korostuu nykyään työelämässä ja oman osaamisen markkinoinnissa, jonka pitäisi tapahtua reippaasti naamaa näyttämällä ja omaa persoonaa esille tuomalla. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan ole ekstrovertteja, saatika hyviä ja luontevia esiintymään. Mitä on tapahtunut, kun sosiaalisesta mediasta puhutaan jo työkaluna, jonka käyttö on pakollista menestyäkseen työelämässä? Entä ihmiset, jotka eivät haluaa jakaa itseään ja elämäänsä koko maailman kanssa?

"Kirjailija Laura Honkasalo kiteytti tämän somejulkaisussaan erinomaisesti:

"Ennen kirjailija sai olla rauhassa ihmisarka mörökölli, nykyään pitäisi tuoda itseään aktiivisesti esiin. Reippaan ekstrovertin on luontevampaa markkinoida itseään ja teoksiaan. Itse olen perusluonteeltani tällainen, mutta jotkut kirjailijat ovat hitaita haaveilijoita. Haaveilija saattaa olla loistava kirjailija."

Henkilöbrändi suosii äänekkäimpiä

https://duunitori.fi/tyoelama/henkilobrandi-emilia-kujala-kolumni