Te, jotka olette eronneet muuten hyvästä suhteesta toimimattoman seksielämän vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Kokeilkaa pitkän parisuhteen kariuduttua olla ilman mitään suhteita. Saatatte yllättyä, että täysin yhtä hyvin pärjää yksinkin, eikä seksi ole mikään välttämättömyys, eikä siitä tule ongelmaa, kun on yksin.

Itse voin loistavasti olla sinkkuna ilman seksiä, vaikka vuosia. En silti halua seksitöntä suhdetta.

Toivottavasti, ja olen kohta eronnut siitä. Suhde on muutoin joka kannalta täysin tyydyttävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on mahdollista että kaikki muu on kunnossa mutta seksi vain ei toimi?

Ei se olekaan. Mutta kun seksi loppuu, niin paljon haluavan osalta suhteesta tulee tuskaa ja se alkaa heijastumaan kaikkeen muuhunkin.

Mun kokemuksen mukaan päinvastoin. Ensin tulee suhteeseen kaikkea muuta ja se heijastuu seksiin.

Itse koen asian päinvastoin. Kun se seksi loppui, niin alkoi kaikki muukin hiipua. Hiljalleen läheisyys hävisi ja liiton lopussa olimme ennemmin kämppiksiä kuin aviopari.

Miksi se seksi loppuisi muuten hyvästä suhteesta?

Tosi usein loppuu synnytyksen aiheuttamiin alapäävaivoihin tai miehen impotenssiin.

Yli kolmekymppiset ei harrasta enää seksiä joten ketjun voi lukottaa.

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on mahdollista että kaikki muu on kunnossa mutta seksi vain ei toimi?

Ei se olekaan. Mutta kun seksi loppuu, niin paljon haluavan osalta suhteesta tulee tuskaa ja se alkaa heijastumaan kaikkeen muuhunkin.

Mun kokemuksen mukaan päinvastoin. Ensin tulee suhteeseen kaikkea muuta ja se heijastuu seksiin.

Itse koen asian päinvastoin. Kun se seksi loppui, niin alkoi kaikki muukin hiipua. Hiljalleen läheisyys hävisi ja liiton lopussa olimme ennemmin kämppiksiä kuin aviopari.

Miksi se seksi loppuisi muuten hyvästä suhteesta?

Tosi usein loppuu synnytyksen aiheuttamiin alapäävaivoihin tai miehen im

Mun lapset on täysi-ikäisiä ja välillä on ollut myös sitä impitenssia mutta seksi ei edelleenkään ole loppunut. Suhdettakin takana yli 30 vuotta joten sitä odotellessa että seksi loppuu noiden syiden takia.

>> En tarkoittanut että sen pitäisi loukata sinua. Tarkoitin sitä, että suhtauduit aika alentuvasti muiden ihmisten inhimillisiin tunteisiin ja tarpeisiin. Ikäänkuin olisi jotenkin keskenkasvuista kokea surua siitä, että toinen ei halua.>>

Aivan, ilmaisin asian tosiaan aika kärkkäästi. Silti minusta ihmisten olisi hyvä ennen parisuhteesta lähtemistä miettiä, voisivatko he ensisijaisesti kehittää omaa itsetuntoaan. Jos oma arvo määräytyy sen mukaan, haluaako joku toinen sinua seksuaalisesti vai ei, ovat samat tai samanlaiset ongelmat pian mukana uudessakin parisuhteessa. Ehkä seuraavassa suhteessa on seksiä, mutta sitten alkaakin miettiä, että jos mies pitääkin työkaveriaan minua haluttavampana tai entä jos mies kuitenkin pitää minua epäseksikkäänä ja olenko vain ihan kauhea, kun mies taisi kaupassa katsoa kassaa ihaillen jne. Elämä on aivan äärettömästi helpompaa ilman tällaisia minusta epäterveellisiä ajatuskuvioita, joten niistä vapautuminen lisäisi varmasti tyytyväisyyttä ja onnellisuutta oli sitten parisuhteessa tai ei. 

Olen niin kateellinen kommentin 172 kirjoittajalle.

Haluttomuudesta ja sen seurauksena seksittömäksi muuttuneesta liitosta voi tulla hyvä ilmeisesti vain, jos se haluton on mies. Nainen osaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Mies ei pysty ajattelemaan munaansa pidemmälle.

Puolison kuuluu olla niin paljon muutakin kuin pelkkä panokaveri. Minäkin luulin, että olemme puolisoni kanssa tiimi hautaan asti. Että tukisimme jatkossakin toisiamme kaikissa elämän vastoinkäymisissä. Lasten nyt kasvaessa aikuisiksi reissaisimme yhdessä ja kokisimme myöhemmin isovanhemmuuden yhdessä. Väärinpä luulin.

T: se, joka sairastui ja jonka mies nyt seksin vuoksi jättää.

Vierailija kirjoitti:

Niin ja se ikivanha argumentti... "en tuntenut itseäni naiseksi ollenkaan". Eikö teillä hyvät naiset ole itsetuntoa ilman että joku mies kuolaa teidän peräänne?

 

En, seksittömyydessä on ehkä pahinta nimenomaan se, että se on romuttanut naiseutensa ja itsetuntoni. Miten kukaan haluaisi kokea olevansa niin vastenmielinen, ettei edes oma mies jähalua seksiä vuosiin hänen kanssaan? Sinkkuna voi helposti olla ilman seksiä vaikka vuosia, eikä se johda itsetunto-ongelmiin. Se on normaalia. Sen sijaan se, että oma mies ei halua, on musertavaa.

N50+

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ja se ikivanha argumentti... "en tuntenut itseäni naiseksi ollenkaan". Eikö teillä hyvät naiset ole itsetuntoa ilman että joku mies kuolaa teidän peräänne?

Tämä just. Naisena en voi käsittää. Olen ihan tavallisen näköinen nainen, ja minulla on hyvä itsetunto. Ei tarvita avonaisia kaula-aukkoja, lyhyitä mekkoja, irtoripsiä tms halpaa miehiä miellyttämään. Olen oma itseni ja hyvä näin.

Eli haluaako miehesi seksiä kanssasi nyt? Voitko kuvitella tilanteen, että mitä tahansa yritätkin ja miten ikinä laittaudutkin, niin miehesi ei halua sinua? Voin kertoa, että sinulla ei olisi silloin hyvä niin.

Vierailija kirjoitti:

>> En tarkoittanut että sen pitäisi loukata sinua. Tarkoitin sitä, että suhtauduit aika alentuvasti muiden ihmisten inhimillisiin tunteisiin ja tarpeisiin. Ikäänkuin olisi jotenkin keskenkasvuista kokea surua siitä, että toinen ei halua.>>

Aivan, ilmaisin asian tosiaan aika kärkkäästi. Silti minusta ihmisten olisi hyvä ennen parisuhteesta lähtemistä miettiä, voisivatko he ensisijaisesti kehittää omaa itsetuntoaan. Jos oma arvo määräytyy sen mukaan, haluaako joku toinen sinua seksuaalisesti vai ei, ovat samat tai samanlaiset ongelmat pian mukana uudessakin parisuhteessa. Ehkä seuraavassa suhteessa on seksiä, mutta sitten alkaakin miettiä, että jos mies pitääkin työkaveriaan minua haluttavampana tai entä jos mies kuitenkin pitää minua epäseksikkäänä ja olenko vain ihan kauhea, kun mies taisi kaupassa katsoa kassaa ihaillen jne. Elämä on aivan äärettömästi helpompaa ilman tällaisia minusta epäterveellisiä ajatuskuvio

Tästä kaikesta olen hyvin samaa mieltä. Kuitenkin, tuo prosessi voi joillekin esimerkiksi lapsuuden taustoista johtuen olla hyvinkin vaikea. Itse en ole sitä omanarvontuntoa saanut terapiallakaan eheytettyä sille tasolle, jolla sen kuuluisi olla ja jolla kuvittelen sen turvallisemman lapsuuden eläneillä ehkä luonnostaan olevan. Siinä mielessä karsastan ajatusta, että inhimillinen tarve hyväksyntään parisuhteessa olisi keskenkasvuisuutta. Jotkut ovat jo valmiiksi siellä terveen omanarvontunnon ja perusturvallisuuden alueella, jotkut pääsevät sinne itsetutkiskelun avulla, toisilla taas ei vuosienkaan terapia meinaa riittää. Ei se tarkoita, ettei ihminen olisi ollenkaan kasvanut. Kaikkien haasteet ei vaan ole samanlaisia luonteeltaan tai vaikeustasoltaan.

Seuraus valheesta. Puhumattomuudesta. Asiain selvittelyistä. Elämä on joka päivä lahja. Toinen ei anna itseään. Etääntyminen alkaa siitä.

Seksi ei - rakasteleminen jess

-NAISELTA

Vierailija kirjoitti:

Olen niin kateellinen kommentin 172 kirjoittajalle.

Haluttomuudesta ja sen seurauksena seksittömäksi muuttuneesta liitosta voi tulla hyvä ilmeisesti vain, jos se haluton on mies. Nainen osaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Mies ei pysty ajattelemaan munaansa pidemmälle.

Puolison kuuluu olla niin paljon muutakin kuin pelkkä panokaveri. Minäkin luulin, että olemme puolisoni kanssa tiimi hautaan asti. Että tukisimme jatkossakin toisiamme kaikissa elämän vastoinkäymisissä. Lasten nyt kasvaessa aikuisiksi reissaisimme yhdessä ja kokisimme myöhemmin isovanhemmuuden yhdessä. Väärinpä luulin.

T: se, joka sairastui ja jonka mies nyt seksin vuoksi jättää.

Siis oletko se, jonka mies on alkoholisti ja jonka kommenteista paistoi halveksunta puolisoa kohtaan? En usko että teidän eronne johtuu seksittömyydestä tai sinun sairastumisestasi. Suoraan sanottuna kommenttejasi lukiessani en tajua, miksi itsekään haluat pysyä tuollaisessa suhteessa. Mies on vastenmielinen alkoholisti, mutta ei saisi halua lopettaa suhdetta, jossa kumppani näkee hänet vastenmielisenä alkoholistina..?

Vierailija kirjoitti:

Olen niin kateellinen kommentin 172 kirjoittajalle.

Haluttomuudesta ja sen seurauksena seksittömäksi muuttuneesta liitosta voi tulla hyvä ilmeisesti vain, jos se haluton on mies. Nainen osaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Mies ei pysty ajattelemaan munaansa pidemmälle.

Puolison kuuluu olla niin paljon muutakin kuin pelkkä panokaveri. Minäkin luulin, että olemme puolisoni kanssa tiimi hautaan asti. Että tukisimme jatkossakin toisiamme kaikissa elämän vastoinkäymisissä. Lasten nyt kasvaessa aikuisiksi reissaisimme yhdessä ja kokisimme myöhemmin isovanhemmuuden yhdessä. Väärinpä luulin.

T: se, joka sairastui ja jonka mies nyt seksin vuoksi jättää.

Minä olen nainen, enkä suostuisi elämään seksittömässä liitossa. Yksilökohtaista enemmänkin kuin sukupuolisidonnaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ja se ikivanha argumentti... "en tuntenut itseäni naiseksi ollenkaan". Eikö teillä hyvät naiset ole itsetuntoa ilman että joku mies kuolaa teidän peräänne?

 

En, seksittömyydessä on ehkä pahinta nimenomaan se, että se on romuttanut naiseutensa ja itsetuntoni. Miten kukaan haluaisi kokea olevansa niin vastenmielinen, ettei edes oma mies jähalua seksiä vuosiin hänen kanssaan? Sinkkuna voi helposti olla ilman seksiä vaikka vuosia, eikä se johda itsetunto-ongelmiin. Se on normaalia. Sen sijaan se, että oma mies ei halua, on musertavaa.

N50+

Onko mies sanonut, että se on haluttomuuden syy vai miksi niin ajattelet? Jos sinulla ei ole nälkä niin eihän sekään välttämättä tarkoita, että miehesi laittama ruoka on vastenmielistä. Ehkä sinulla ei vain ole nälkä etkä haluaisi edes mitään viiden tähden ravintolailllallista. Haluttomuudessa on ihan sama. Iso osa johtuu vaan siitä, että ei vain halua, ei ketään ei mitään. 

Seurusteluaikana puhuimme seksistä avoimesti miehen kanssa ja kumpikin oli sitä mieltä, että seksi on suhteen tärkein elementti ja jos seksi loppuu, suhde loppuu. Puhuimme asiasta jo ensitreffeillä, samoin ennen naimisiinmenoa.

Nyt mies on pari vuotta sitten lopettanut seksin. Ei vaan enää tunne halua. Koen että olen tullut petetyksi ja sen lisäksi koen tuon haluttomuuden syvänä loukkauksena minua kohtaan naisena. Että niin seksuaalinen ja seksiä suhteen tärkeimpänä asiana pitävä mies ei suostu seksiin oman vaimonsa kanssa. Väkisinkin tulee tunne, että vika on minussa ja itsetuntoni on todellakin romuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on mahdollista että kaikki muu on kunnossa mutta seksi vain ei toimi?

Ei se olekaan. Mutta kun seksi loppuu, niin paljon haluavan osalta suhteesta tulee tuskaa ja se alkaa heijastumaan kaikkeen muuhunkin.

Mun kokemuksen mukaan päinvastoin. Ensin tulee suhteeseen kaikkea muuta ja se heijastuu seksiin.

Just. Itselle on sattunut pari raivotarta jotka saattoivat yhtäkkiä räjähtää ja huutaa ja raivota jopa toista tuntia ihan mitättömästä asiasta. Kun esim. kerroin rehellisen mielipiteeni jostain. Veihän se halut. Minulta. Eikä kiinnostanut enää jutellakaan juuri mistään. Huomasin että toinen ihmetteli että missä vika. Kun selitin niin ei ymmärtäneet. Nyt minulla on hyvä kumppani ja kaikki ok. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ja se ikivanha argumentti... "en tuntenut itseäni naiseksi ollenkaan". Eikö teillä hyvät naiset ole itsetuntoa ilman että joku mies kuolaa teidän peräänne?

 

En, seksittömyydessä on ehkä pahinta nimenomaan se, että se on romuttanut naiseutensa ja itsetuntoni. Miten kukaan haluaisi kokea olevansa niin vastenmielinen, ettei edes oma mies jähalua seksiä vuosiin hänen kanssaan? Sinkkuna voi helposti olla ilman seksiä vaikka vuosia, eikä se johda itsetunto-ongelmiin. Se on normaalia. Sen sijaan se, että oma mies ei halua, on musertavaa.

N50+

Onko mies sanonut, että se on haluttomuuden syy vai miksi niin ajattelet? Jos sinulla ei ole nälkä niin eihän sekään välttämättä tarkoita, että miehesi laittama ruoka on vastenmielistä. Ehkä sinulla ei vain ole nälkä etkä haluaisi edes

Jos minulla ei olisi nälkä, mutta ruoka ei olisi oksettavaa, niin voisin syödä sitä vaikka kerran viikossa, jos tietäisin sen olevan ratkaisevan tärkeää rakkaalle puolisolleni. Jos en söisi, niin siitä voisi vetää johtopäätöksiä siitä, miten näen puolisoni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on mahdollista että kaikki muu on kunnossa mutta seksi vain ei toimi?

Ei se olekaan. Mutta kun seksi loppuu, niin paljon haluavan osalta suhteesta tulee tuskaa ja se alkaa heijastumaan kaikkeen muuhunkin.

Mun kokemuksen mukaan päinvastoin. Ensin tulee suhteeseen kaikkea muuta ja se heijastuu seksiin.

Just. Itselle on sattunut pari raivotarta jotka saattoivat yhtäkkiä räjähtää ja huutaa ja raivota jopa toista tuntia ihan mitättömästä asiasta. Kun esim. kerroin rehellisen mielipiteeni jostain. Veihän se halut. Minulta. Eikä kiinnostanut enää jutellakaan juuri mistään. Huomasin että toinen ihmetteli että missä vika. Kun selitin niin ei ymmärtäneet. Nyt minulla on hyvä kumppani ja kaikki ok. 

Tuo on ihan ok, kunhan kertoo syyn puolisolle rehellisesti. Se ei ole ok lopettaa seksiä vuosiksi ja valehdella puolisolle, että on vaan väsynyt ja on stressiä,  eikä seksin lopettaminen johdu suhteen ongelmista. Valehtelemalla estät puolisoasi ottamasta eroa sinusta, minkä hän tekisi heti, jos saisi tietää oikeat tunteesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ja se ikivanha argumentti... "en tuntenut itseäni naiseksi ollenkaan". Eikö teillä hyvät naiset ole itsetuntoa ilman että joku mies kuolaa teidän peräänne?

 

En, seksittömyydessä on ehkä pahinta nimenomaan se, että se on romuttanut naiseutensa ja itsetuntoni. Miten kukaan haluaisi kokea olevansa niin vastenmielinen, ettei edes oma mies jähalua seksiä vuosiin hänen kanssaan? Sinkkuna voi helposti olla ilman seksiä vaikka vuosia, eikä se johda itsetunto-ongelmiin. Se on normaalia. Sen sijaan se, että oma mies ei halua, on musertavaa.

N50+

Onko mies sanonut, että se on haluttomuuden syy vai miksi niin ajattelet? Jos sinulla ei ole nälkä niin eihän sekään välttämättä tarkoita, että miehesi laittama ruoka on vastenmielistä. 

No mies ei oikein voi seksiä harrastaa jos ei halua sitä. Eli toisin sanoen miehesi ei ole sanonut, että olisit inhottava tms vaan se on vain oma johtopäätöksesi. Mitä mies on sanonut sitten syyksi? Tuossa iässä syy voi hyvin olla sekin, että hormonotasot laskevat eikä vain tee mieli, täysin riippumatta puolisosta. Niin monella naisellakin käy. 

Puolison haluttomuudessa en koe ongelmaksi itsetuntoa, koska luotan hänen sanaansa, että minussa ei ole vikaa. Minua surettaa se, että pidän seksistä. Nautin siitä, miltä se parhaimmillaan tuntuu ja kuinka ihanaa se on. Siihen liittyy niin paljon muutakin, kuten hyvin intiimi läheisyys toisen kanssa. Hieman surullista on näin kolmekymppisenä, kun tietää, että se oli lopullisesti siinä. Arvoasioitahan nämä ja valintojen kanssa on opittava elämään.