Uusi parisuhde eron jälkeen 5-kymppisenä
Puolisen vuotta opeteltu uutta parisuhdetta uuden ihmisen kanssa. Kummallakin takana lapset ja pitkä laimea liitto tahollaan. Koska yhtälöön kuuluu vielä kotona asuvia lapsia, on suhde edennyt hitaasti ja seurustelupohjalta eli oma koti kummallakin ja lapset vuoroviikoin.
Ihanaa on ollut huomata, että samalla lailla sitä näköjään edelleen ihastuu ja rakastuu, kuin nuorempanakin. Järkeä on onneksi päässä enemmän ja elämänkokemusta. Vuoroviikkohommat pitävät suhteen raikkaana, koska voi hyvinkin mennä välillä parikin viikkoa tapaamisten välillä, vaikka päivittäin pidämme yhteyttä puheluin ja viestein.
Mikä taas tuntuu hassulta on se, miten vähän toista tunteekaan puolen vuoden jälkeen. Vaikka on viesteissä sovittu että käsitellään jotain asiaa ja keskustellaan asioista perin pohjin kun ollaan yhdessä, niin usein se kuitenkin jää tekemättä. Yhteistä aikaa vietetään sylikkäin, suudellen ja rakastellen, eikä silloin yleensä kaipaa mitään sanoja tai varsinkaan asiakeskustelua. On niin helppoa olla onnellinen. Hyvää ja rakkaudentäyteistä joulua kaikille!
Kommentit (73)
Täällä 60+ naisella yllättäen todella kuuma sivusuhde nuoremman miehen kanssa. Siis kaikki on näemmä mahdollista jopa 30-vuotisen, tylsän avioliton jälkeen. Nauttikaa elämästä, rakkaat kanssaihmiset!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä minulle aiheuttaa eniten kipuilua naisystäväni varautuneisuus ja tunteiden ailahtelevaisuus. Hän ei ikään kuin uskalla heittäytyä suhteeseen kunnolla vaan vuoroin tulee lähemmäs ja vuoroin pakenee. En voi miehenä ymmärtää sitä tunteiden vuoristorataa, joka naisen päässä myllertää.
Itselleni taas asiat ovat enemmän on-off tyylisiä, olen tyytyväinen asioiden nykytilaan eivätkä tunteeni vaihtele kuukautiskierron, vireys-/energiatason tai minkään muunkaan mukaan samalla tavalla. Toki minullakin on myös tunteet ja sellainen etäisyydenotto tai "tarvitsen aikaa omille ajatuksilleni ja niiden prosessointiin" -tyylinen juttu tietysti joskus harmittaa kun on ollut suuret odotukset vaikkapa viikonlopulle ja kaipaa toista kovasti niin fyysisesti kuin psyykkisestikin.
Ymmärrän yskän, tai ainakin kuvittelen ymmärtävän
Hei oikeesti, jos erosta on seitsemän vuotta ja akka draamailee sen varjolla niin jätä se sika. Kaikilla keski-iässä on paskoja juttuja historiassa, pitää vaan ymmärtää se, että uusi ihminen ei ole (välttämättä) samanlainen eikä ainakaan mitenkään vastuussa asiasta. Tollaset hoivasuhteet on hanurista.
Vierailija kirjoitti:
Samanlaisia pohdintoja täällä. Meillä yhteistä elämää takana 7 vuotta ja viikko-viikko periaattella mennään. Lapsiviikoilla kuitenkin käydään yhdessä liikkumassa, lenkillä ja tehdään satunnaisesti asioita yhdessä.
Kun lapsia ei ole, niin eletään kuin nuoret, niin hyvässä kuin pahassa. Seksiä on paljon, se on todella hyvää ja tyydyttävää. Paljon halauksia, suukkoja, kosketuksia ja on ihana illalla on ihana käpertyä kainaloon. Harrastetaan yhdessä asioita ja elämä on ihanaa.
Mutta,
Kääntöpuolena kaihertaa se, että elämässä ei ole mitään pitkän tähtäimen suunnitelmia. Lapset muuttaa lähivuosina pois, emmekä ole esim miettineet yhteen muuttamista emmekä edes juuri puhu siitä. Molemmille on ollut alusta lähtien päivän selvää että emme muuta yhteen niin kauan kun lapset asuvat kotona. Viiden teinin sovittaminen saman katon alle tuskin on kenenkään mielestä hyvä ajatus.
En osaa si
Miksei voi olla tyytyväinen siihen että on kivaa jonkin aikaa? Olisiko suhde vakavampi, jos sen eteen pitää työskennellä hampaat irvessä ja kaikilla on kurjaa?
Elämä on mielestäni liian lyhyt kaatuneen maidon itkemiseen. Jos joku suhde kusee, niin sitten vain uutta matoa koukkuun. Mikään ei poista sydänsuruja yhtä tehokkaasti kuin rakkaus ja onni uudessa suhteessa.
@64 Tämä. Vaikka en koskaan ole ollut ns. päivä kerrallaan- tyyppinen, hetkessä elävä ihminen, niin nyt viidenkympin rajapyykin ohitettuani tiedostan jo eläväni elämän ehtoopuolta. Ja että enää ei kannata haaskata aikaa olemattomien asioiden tai mahdollisesti tulevien murheiden murehtimiseen. Ihmiset, tarttukaa hetkeen. Ja takokaa silloin, kun rauta on kuumaa.
Kertokaa nyt ihmiset rohkaisevia esimerkkejä ja kauniita tarinoita, miten sokeakin kana on löytänyt jyvän.
Vierailija kirjoitti:
@64 Tämä. Vaikka en koskaan ole ollut ns. päivä kerrallaan- tyyppinen, hetkessä elävä ihminen, niin nyt viidenkympin rajapyykin ohitettuani tiedostan jo eläväni elämän ehtoopuolta. Ja että enää ei kannata haaskata aikaa olemattomien asioiden tai mahdollisesti tulevien murheiden murehtimiseen. Ihmiset, tarttukaa hetkeen. Ja takokaa silloin, kun rauta on kuumaa.
Juuri tästä syystä alapeukutan suhteita, joissa pitäisi ryhtyä toisen mielenterveystukihenkilöksi ja tukea siinä että 10 v sitten erossa ex-puoliso oli mulkku. Se oli epäsuosittu mielipide.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
@64 Tämä. Vaikka en koskaan ole ollut ns. päivä kerrallaan- tyyppinen, hetkessä elävä ihminen, niin nyt viidenkympin rajapyykin ohitettuani tiedostan jo eläväni elämän ehtoopuolta. Ja että enää ei kannata haaskata aikaa olemattomien asioiden tai mahdollisesti tulevien murheiden murehtimiseen. Ihmiset, tarttukaa hetkeen. Ja takokaa silloin, kun rauta on kuumaa.
Juuri tästä syystä alapeukutan suhteita, joissa pitäisi ryhtyä toisen mielenterveystukihenkilöksi ja tukea siinä että 10 v sitten erossa ex-puoliso oli mulkku. Se oli epäsuosittu mielipide.
Jotkut ihmiset kaipaavat haasteita. Kumppani, joka on helppo tai jopa varma, ei kiinnosta.
Te, joille parisuhteet ovat vaikeita: Selvittäkää, onko kiintymyssuhdemallinne mahdollisesti ristiriitainen tai välttelevä.
Ap:n naisella mahdollisesti on välttelevä kiintymyssuhdemalli ja pelko itsenäisyyden menetyksestä parisuhteen myötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei enää yhtään suhdetta saman katon alla. Omat asunnot, niin kiinnostaa.
M51
Itse tsjusin, että miestä alkoi tällaisessa tilanteessa kiinnostaa myös muut naiset. Oli turhankin siis vapaata elämää. Kaikki ei osaa elää kun vapautta on mielinmäärin.
n.53
Juuri kaltaistasi äitihahmo kontrolliemäntää en enää elämääni tarvitse.
Joo, mutta tällaisessa tilanteessa sun ei sitten myöskään kannata olla parisuhteessa. Ole sinkku ja tapaile vaikka joka viikko uutta naista, nai vaikka ristiin mielin määrin. Mutta älä anna naisen, kenenkään, olettaa että on suhteessa sun kanssa. Mikään ei ole miehessä vastenmielisempää, kuin vieraisiin pöytiin vilkuilu/vieraissa käynti. Jos et pysty olemaan lojaali, niin ole sitten ilman.
-eri N 53
Puoliso(kandidaatti) ei ole terapeutti.