Lue keskustelun säännöt.
Dunning-Kruger-efekti: Mitä vähemmän tiedät, sitä enemmän luulet tietäväsi
06.07.2019 |
https://www.lily.fi/blogit/onnellinen-keho/dunning-kruger-efekti-mita-v…
Muistutus internetin titaaneille.
Kommentit (17)
Tuskin kaikilla silti tuo efekti? Eikö kukaan sitten voi tietää oikeasti mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli jos sanon, että minulla on melko hyvä yleissivistys ikäisekseni, niin se on vaan omaa kuvitelmaani, vaikka kuka tahansa minut tunteva voisi vahvistaa tuon väitteeni?
Hesarissa on kirjoiteltu tästä jo moneen otteeseen, joten linkittäjä ehkä arveli nyt keksineensä pyörän uudestaan:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hesarissa on kirjoiteltu tästä jo moneen otteeseen, joten linkittäjä ehkä arveli nyt keksineensä pyörän uudestaan:
Tuskin aloittaja kuvitteli keksineensä tuon syndrooman.
Vierailija kirjoitti:
Eli jos sanon, että minulla on melko hyvä yleissivistys ikäisekseni, niin se on vaan omaa kuvitelmaani, vaikka kuka tahansa minut tunteva voisi vahvistaa tuon väitteeni?
Ehkä mäkin pärjään tietovisailuissa ihan sattumalta todella hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli jos sanon, että minulla on melko hyvä yleissivistys ikäisekseni, niin se on vaan omaa kuvitelmaani, vaikka kuka tahansa minut tunteva voisi vahvistaa tuon väitteeni?
Ajattelen efektin toisin.
Voit ajatella, että nuo sinut tuntevat vähemmän yleissivistyneet ovat väläyttäneet pimeässä luolassa kerran taskulamppua ja kertovat sinulle wow mahtavaa, ja kuvailevat sen kaiken.
Sinä olet väläytellyt taskulamppua useampaan suuntaan ja kertonut muille että wow mahtavaa. Olet tutkinut jotakin suuntaa enemmän ja jotain toista vähemmän. Tiedät siis, että et tiedä juuri mitään vaikka tiedät moninkertaisesti muihin nähden.
Efekti ei olisi mahdollinen jos tiedon määrä olisi rajallinen. Ei ole näyttöä että olisi. Ja tiedon rajat ovat jopa niin suuria että älykkäinkin ja yleissivistynein ei tiedä juuri mitään siitä mitä tavallinen keskivertopena tai -pirkko tiedämme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesarissa on kirjoiteltu tästä jo moneen otteeseen, joten linkittäjä ehkä arveli nyt keksineensä pyörän uudestaan:
Tuskin aloittaja kuvitteli keksineensä tuon syndrooman.
Dunning-Kruger -efektistä löytyy paljon tarkempia selontekoja, kuin jonkun blogistin esseistinen kirjoitus ja vlogilinkki. Siksi tulee vaikutelma, että asia on linkittäneelle uusi (ei seuraa lehtikirjoittelua) ja tuollainen "hömppälähde" kelpaa aloituslinkiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä näkyy etenkin työelämässä hyvin. Nuoret amkista valmistuneet asiantuntijat niin särmästi kertovat miten asiat ovat. Heille se on helppoa, koska tietoa ja analysointikykyä on niin vähän, ettei vaihtoehtoja ole. Helppoa!
Liittyyköhän tämä kokemus kouluajoista tuohon efektiin:
Kun kokeesta oli tulossa huono numero, minulla saattoi olla asioista sumea mutta suht "kokonaisvaltainen" kuva, niin että koin huolettomana pääseväni kokeesta ainakin läpi. En kokenut tarvetta kerrata mitään, vaan luotin yleiskuvani asiasta tuovan kelvollisen arvosanan.
Hyviä arvosanoja taas tuli silloin, kun ennen koetta panikoin asioita, joita en tiennyt/muistanut, ja saatoin jopa pelätä, etten pääse kokeesta läpi. Noissa tilanteissa saatoin vielä ennen koetta opetella/kerrata erikseen tarvittavat asiat. Eli tiesin kai kuitenkin aika paljon, koska muuten en olisi osannut eritellä mitä en tiennyt. 🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitä vanhemmaksi elää sitä vähemmän huomaa tietävänsä
Olen törmännyt elämässä usein tilanteeseen, jossa uskon (oppimani perusteella) tietäväni jotain ja joku toinen on eri mieltä - mutta vähintään yhtä varma uskomuksestaan kuin minä omastani.
Itse en väitä olevani varma asiasta, jos en oikeasti muista, että olen oppinut asian olevan niin, joten jos joku on varma päinvastaisesta, niin alan miettiä, että olisiko se toinen vieläkin perehtyneempi kuin minä. En ymmärrä, miksi joku muuten niin varmalta vaikuttaisi. Vaikka usein alan epäillä omaa uskomustani, monesti se toinen onkin ollut väärässä (esim. googlaus paljasti) ja olen turhaan epäillyt itseäni.
Minun on vaikea samaistua siihen, että luulee olevansa varma jostain, vaikkei ole perehtynyt aiheeseen kovin paljon, koska itselleni on luonnollista olla - ainakin yksityiskohdista - melko epävarma, ellen ole perehtynyt aiheeseen kunnolla. On ollut yllättävää huomata, että joillekin on luonnollista olla hyvin itsevarma tiedoistaan, vaikka tietämys olisi vähäistä. Jotkut vaikuttavat tosi uskottavilta, vaikkeivät tietäisi mitään, ja siten levittävät väärää tietoa muihinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykypäivänä on varsin yleistä nähdä ihmisiä, jotka puhuvat ilmeisellä auktoriteetilla asioista, joista he ovat perillä erittäin pintapuolisesti. Samaan aikaan todelliset asiantuntijat eivät yleensä ole yhtä ehdottomia toteamuksissaan, sillä he ovat tietoisia siitä miten suunnatonta tieto on ja miten vaikeaa on vakuuttaa jotakuta täydellä varmuudella.
Valtaosa internet-väittelyistä alkaa vaikuttaa naurettavilta, kun tulee tietoiseksi asioiden monimutkaisuudesta.
up.