Voiko huonokäytöksisen lapsen jättää ilman lahjoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä lukiessa totean, että on vissiin parempi, että nykyään lastenhankinta on vähentynyt. Melkoisen sivistymätöntä porukkaa kun odottavat lapselta aikuisen käytöstä, joka asiasta ollaan valmiita näitä, jotain kirjoittelijaa lainatakseni, vitt upäitä rankaisemaan. Lapset nähdään tuhmina ja pahoina. Itse taas olette niin lapsen tasolla, että joulukin on teidän mielestä yhtä merkittävä juhla aikuiselle kuin lapselle.. hohhoijaa.

Sivistyneiden vanhempien lapset osaavat käyttäytyä. Sitä opetellaan jo pienestä pitäen. Ja tiedoksi, että jotkut lapset ovat tuhmia ja pahoja. Voivatpa olla jopa sinun lapsia ne, jotka kiusaavat toisia, viattomia lapsia päiväkodissa ja koulussa.

Ei todellakaan ole tuhmia ja pahoja. On vain vanhempia, jotka eivät osaa kasvattaa lasta, koska kukaan ei ole kasvattanut heitä. 

"Vielä 10 vuotta sitten kukaan ei opettanut lapsia tunnistamaan tunteitaan. Tästä huolimatta sen ajan lapset olivat pääosin hyväkäytöksisempiä kuin nykyajan lapset."

Kyllä nämä ihmiset jotka tiesivät mitä tekevät opettivat lapsilleen tunnetaitoja jo silloin. Tällä palstalla kommentoivista taas selvästi löytyy tapauksia, jotka ei osaa omiakaan tunteita hallita saati opettaa näitä taitoja lapsilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi oireilee huonosta kohtelusta. Ei saa läsnäoloa tai tule kuulluksi. Ei läheisyyttä, eikä rakkautta. Vanhempien peiliin katsomisen paikka. Kaikelle käytökselle on syynsä ja aika ilmiselvää jos vielä jouluna uhkaillaan viedä lahjat. Kuka vanhempi voi tehdä sellasta? Henkistä väkivaltaa

 

Kukka jonka lehmä kesällä söi. 

Minä kuulin haistattelua, homottelua ja v sanaa teiniltä tänään jo ennen joulurauhan julistusta. Ainoa mitä häneltä pyydettiin, ettei kiroile tänään. No ei onnistunut. 

Ja sinun mielestä on vanhempien vika. Ei ne kuule lapset ja etenkään teinit jossain pussissa elä, vaan muualtakin voi se paha mieli tulla ku

 

Ei jatku jos olet opettanut, että niin kauan pidetään kiinni kun tarvii. Kovin kauaa ei tarvi edes pitää jos heti ensimmäisestä lyönnistä opettaa. Lapselle kerrotaan ja näytetään, että toista ihmistä kosketetaan lempeästi.

Toki tilanne voi olla eri jos lapsi tosiaan on päiväkodissa. Kannattaako siis laittaa lapsia päiväkotiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päivä on varmaan lapsesta äärimmäisen jännittävä. Koska tunteiden hallintataidot ovat tuon ikäisellä vielä mitä ovat, en jättäisi lahjoja antamatta. Lisäksi oletteko lahjoihin liittyen korostaneet asiaa, että lahjoja saa jos on ollut kiltti. Mikäli lapsi on kiltteydellään lahjat ansainnut ja otatte ne pois koska hän nyt käyttäytyy tuhmasti välitätte viestin, ettei hänen aikaisemmalla hyvällä käytöksellä ollutkaan merkitystä.

T: ope

Lapsi on ollut jo pidempään hankala. Ei ole lainkaan kiltti, jos ei olisi tätä joululahjoihin liittyvää kiristysvipua. 

No annoin hänelle osan lahjoista, mutta ei saanut kaikkia, mutta oli sen jälkeen paremmalla

 

Ulkoisesti kyllä. Entä miten on näiden lapsien tai nykyisten nuorten aikuisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn laita? 

Vierailija kirjoitti:

Ja huonokäytöksisen työntekijän voi jättää ilman palkkaa.

Tässä keskustelussa on kyse LAPSISTA! Taas joku raukka ajattelee, että lapsilta ja aikuisilta voidaan odottaa samanlaista käyttäytymistä, syy-seuraus-suhteen ymmärrystä jne.

Vierailija kirjoitti:

Tunnetaidot! Joillakin eri tunteet jännitys/innostus/viha/pelko purkautuu ympäristön mielestä epäasiallisena käytöksenä, osalla ei. Varsinkin lapsen ollessa kyseessä ei voi vielä odottaa kovin kehittyneitä taitoja tunteiden käsittelyssä, nimeämisestä ja hallinnassa.

Tuohan se on, että toiset vaikuttaa aikuisten silmissä liian vilkkailta ja siten huonokäytöksisinä ja sitten toiset taas on liian hiljaisia ja totisiakin kun jännittää niin sitä joulupukkia/lahjoja kuin jo sitäkin miten vääränlainen sitä taas vanhempiensa mielestä on ja kuinka väärin reagoi. Joko on liian iloinen ja liian kierroksilla tai sitten on liian totinen eikä hymyile oikealla tavalla jotta saisi oikeanlaisia valokuvia..

Ole siinä sitten mieliksi, kun ei tiedä miten päin pitäisi olla jotta ei saisi raivoa ja läpsimistä osakseen.

Ei, mutta hyviä käytöstapoja kannattaa kyllä opettaa ja olla vanhempana se paras esimerkki.

Vierailija kirjoitti:

"Vielä 10 vuotta sitten kukaan ei opettanut lapsia tunnistamaan tunteitaan. Tästä huolimatta sen ajan lapset olivat pääosin hyväkäytöksisempiä kuin nykyajan lapset."

 

Kyllä nämä ihmiset jotka tiesivät mitä tekevät opettivat lapsilleen tunnetaitoja jo silloin. Tällä palstalla kommentoivista taas selvästi löytyy tapauksia, jotka ei osaa omiakaan tunteita hallita saati opettaa näitä taitoja lapsilleen.

10 vuotta sitten kukaan ei puhunut tunnetaidoista mitään. Sellaista käsitettä ei yksinkertaisesti ollut olemassa. Siihen aikaan lapsi laitettiin jäähylle jos se ei totellut. Ajatus siitä, että jäähyn sijasta olisi sanoitettu tunteita oli täysin vieras.

Vierailija kirjoitti:

Mahdolliset rangaistukset muulloin kuin jouluna. Joulu on lasten juhla.

Itse en vielä tänäkään päivänä tiedä mistä mua rankaistiin, mutta sain yhtenä jouluaattona sinappia suoraan tuubista päänahkaani oikein kunnon keon. Siis varmaan just niin paljon kuin täydestä tulee kun raivonvallassa siitä puristaa keskeltä. Ja sitten en edes saanut mennä pesemään sitä pois vaikka se kutitti, kirveli ja polttelikin hetken päästä vaan NYT SYÖDÄÄN SAAATANA!

Vierailija kirjoitti:

Kuka on missään vaiheessa sanonut, että iskut vaan pitäisi ottaa tyynenä vastaan? Toki tilanteeseen pitää puuttua, lapselle pitää opettaa tunteiden nimeämistä, käsittelyä ja hallintaa. Myöskin syy-seuraussuhteiden opettaminen on tärkeää. Sen sijaan puhumalla tilanteeseen liittyen "viilipyttynä" olemisesta niin juurikin aikuinen esimerkillään näyttää, miten tunteita voidaan hallita. Tämä ei tarkoita, ettei aikuinen sanottaisi lapselle, ettei hänen käytös ole sopivaa tai että se aiheuttaa aikuisenakin erilaisia tunteita, vihaa, surua tms. Tilanteessa ei kuitenkaan auta se, että aikuinen alkaa huutamaan, paiskomaan tavaroita tms. osoittaakseen turhautumistaan. Tästä se lapsikin mallia ottaa ja sitä kutsutaan oikein hienolla termillä mallioppiminen.

 

Näinhän se teoriassa menee, mutta.

Kuulin itse sivusta, kun eskarilaiset naureskeli ja ihmetteli, kun heitä oli jostain väärästä toruttu, mutta aikuinen ei ollut näyttänyt vihaiselta, niin he eivät uskoneet että jotain väärää olisi tapahtunut. He pitivät sitä aikuista epäuskottavana, huvittavana, eikä sellaisena jota nyt ainakaan toteltaisiin.

Se rauhallisena sanoittaminen lapselle, ilman että oikeasti aidosti näyttää vaikka sitten suuttuneelta jos on suuttunut - se on lapsen mielestä hämmentävää, epäaitoa. 

Jos lapselle sanoittaa että teit mulle pahan mielen, ja ilme on ihan neutraali, niin mitä se lapsi siitä ajattelee?  "eihän tuolla ole oikeasti paha mieli, mitä se oikein selittää?" Kyllä ilmeiden pitää mätsätä puheeseen, sekin on tunnetaitoa, että tunnistaa ilmeitä. 

Eli yritän tässä sanoa, että aikuisella on ihan täysi oikeus ja lupa suuttua ja olla vihainen. Lapselle sen voi kertoa mistä suuttumus johtuu. ...Ei kaikki Sinkkosta pidä guruna, mutta laitan silti että hänkin sanoo, että saa suuttua, kunhan myös palataan takaisin normaalin ja puhutaan asiat halki, palautetaan yhteys. On ihan kohtuutonta että aikuisia syyllistetään mm tässäkin ketjussa, että on "henkisesti heikko" jos suuttuu lapsen tekemisistä tai sanoista, tai ei auta että aikuinen huutaa turhautumistaan. Ihan kohtuutonta. Ei kukaan voi toimia aina kuin robotti. Jokaisella on rajansa. Ja lapsen on hyvä ymmärtää sekin. 

Ja tässä ketjussa puhutaan sikin sokin pikkulapsista ja teineistä, ehkä jopa lukioikäisistä. Minulla on teinejä, ja pidän koomisena ajatusta että kaikki mitä sieltä tulee, pitäisi vain tunnetaitojen opettamisen nimissä selittää rauhallisesti, eikä sovi itse suuttua. Voi hyvän tähden. Teinit tekee joskus asioita, jotka ovat yksiselitteisesti väärin, jopa rikoslain mukaan. Ja he tietävät sen itsekin. Ja he tietävät tasan tarkkaan "oikeutensa". Mutta eivät vastuutaan. Esim kaverista nolon kuvamateriaalin julkaisu nettiin. Teinien soosaamista kun seuraa, tuntuu siltä että jossain on menty pieleen kun niitä tunnetaitoja ei oikein ole teininäkään vielä sisäistetty. Ajattelu tuntuu olevan, että muilla ihmisillä on vähemmän arvoa ja oikeuksia, kuin teinillä itsellään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä lukiessa totean, että on vissiin parempi, että nykyään lastenhankinta on vähentynyt. Melkoisen sivistymätöntä porukkaa kun odottavat lapselta aikuisen käytöstä, joka asiasta ollaan valmiita näitä, jotain kirjoittelijaa lainatakseni, vitt upäitä rankaisemaan. Lapset nähdään tuhmina ja pahoina. Itse taas olette niin lapsen tasolla, että joulukin on teidän mielestä yhtä merkittävä juhla aikuiselle kuin lapselle.. hohhoijaa.

Sivistyneiden vanhempien lapset osaavat käyttäytyä. Sitä opetellaan jo pienestä pitäen. Ja tiedoksi, että jotkut lapset ovat tuhmia ja pahoja. Voivatpa olla jopa sinun lapsia ne, jotka kiusaavat toisia, viattomia lapsia päiväkodissa ja koulussa.

Ei todellakaan ole tuhmia ja pahoja. On vain vanhempia, jotka eivät osaa kasvattaa lasta, koska kukaan ei ole kasvattanut heitä.&

Kyllä tietyssä iässä on se ympäristö jo isompi vaikutin kuin vanhempien tekemä kasvatustyö. Toiset on immuunimpia ympäristölle, mutta osa menee kaveriporukan mukana vaikka mihin typeryyksiin. Vaikka vanhemmat olisi kasvattajana ammattilaisia. On näitä nähty. 

Tämä hissuttelu ja hyssyttely ettei lapsukaisia voi sanoa tuhmiksi tai pahoiksi. Miksi ei? Kyllä jokainen yli 8-vuotias tietää että kiusaaminen on väärin ja niin ei saa tehdä. Silti ne samat lapset vaikkapa 10-vuotiaana tai 14-vuotiaana kiusaavat luokkakaveria ja järkyttävän rankasti. Jopa lyövät, varastavat tavaraa jne. Mitä se on, jos ei tuhmuutta? Empatiakyvyttömyyttä? Narsismia? Oman itsen nostamista muiden yläpuolelle? Mitä se on jos ei "tuhmuutta tai pahuutta"? Nämä lapset osaavat tarvittaessa käyttäytyä just kuten kuuluu, niin että vanhemmatkaan eivät osaa epäillä mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Vielä 10 vuotta sitten kukaan ei opettanut lapsia tunnistamaan tunteitaan. Tästä huolimatta sen ajan lapset olivat pääosin hyväkäytöksisempiä kuin nykyajan lapset."

 

Kyllä nämä ihmiset jotka tiesivät mitä tekevät opettivat lapsilleen tunnetaitoja jo silloin. Tällä palstalla kommentoivista taas selvästi löytyy tapauksia, jotka ei osaa omiakaan tunteita hallita saati opettaa näitä taitoja lapsilleen.

10 vuotta sitten kukaan ei puhunut tunnetaidoista mitään. Sellaista käsitettä ei yksinkertaisesti ollut olemassa. Siihen aikaan lapsi laitettiin jäähylle jos se ei totellut. Ajatus siitä, että jäähyn sijasta olisi sanoitettu tunteita oli täysin vieras.

Tunnetaidot on varmasti terminä monelle vieras, erityisesti jos ei itsellä ei ole taitoja toimia omien tunteidensa kanssa ja on vain niiden vietävänä. Kautta aikojen on ollut ihmisiä, myös kymmenen vuotta sitten, joilla on tunnetaitoja. Ilman tunnetaitoja ihminen käyttäytyisi kuin eläin. Tunnetaidoilla tarkoitetaan yksinkertaisuudessaan sitä, että jos on surullinen olo toimitaan tilanteen positiiviseksi muuttumisen puolesta. Mennään kävelylle, jutellaan perheenjäsenelle, syödään terveellistä ruokaa, ehkä luetaan Raamattua, muutetaan tunteeseen liittyvä tilanne jne. Eli ei mennä sängynpohjalle makaamaan tuojottamaan ruutua, ohittaen tunteet. Ei aleta juomaan. Ei aleta haukkumaan ihmisiä. Ei työnnetä tunteita sivuun ja reipastella esittäen positiivista.

Lasten laittaminen jäähylle on lapselle mahdollisesti hyvin traumatisoivaa. Lapsi ei opi tilanteesta mitään. Hän turruttaa tunteensa ja traumatisoituu, kokee tulleensa hylätyksi. Lapsi oppii rauhoittumaan yhdessä aikuisen kanssa, aikuisen näyttäessä mallia. Mutta olet oikeassa, Suomessa aivan tavallinen tunteista puhuminen on harvinaista. Siksi suomalaiset ovatkin yksinäisiä, itsetuhoisia ja kylmiä. Monessa maassa tilanne ei onneksi ole yhtä paha ja varmaan Suomestakin löytyy poikkeuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Vielä 10 vuotta sitten kukaan ei opettanut lapsia tunnistamaan tunteitaan. Tästä huolimatta sen ajan lapset olivat pääosin hyväkäytöksisempiä kuin nykyajan lapset."

 

Kyllä nämä ihmiset jotka tiesivät mitä tekevät opettivat lapsilleen tunnetaitoja jo silloin. Tällä palstalla kommentoivista taas selvästi löytyy tapauksia, jotka ei osaa omiakaan tunteita hallita saati opettaa näitä taitoja lapsilleen.

10 vuotta sitten kukaan ei puhunut tunnetaidoista mitään. Sellaista käsitettä ei yksinkertaisesti ollut olemassa. Siihen aikaan lapsi laitettiin jäähylle jos se ei totellut. Ajatus siitä, että jäähyn sijasta olisi sanoitettu tunteita oli täysin vieras.

Tunnetaidot on varmasti terminä monelle vieras, erityisesti jos ei itsellä ei ole taitoja toimia omien tunteidensa kanssa ja on vain niiden vietävänä. Kautta aikojen on ollut ihmisiä, myös kymmenen vuotta sitten, joilla on tunnetaitoja. Ilman tunnetaitoja ihminen käyttäytyisi kuin eläin. Tunnetaidoilla tarkoitetaan yksinkertaisuudessaan sitä, että jos on surullinen olo toimitaan tilanteen positiiviseksi muuttumisen puolesta. Mennään kävelylle, jutellaan perheenjäsenelle, syödään terveellistä ruokaa, ehkä luetaan Raamattua, muutetaan tunteeseen liittyvä tilanne jne. Eli ei mennä sängynpohjalle makaamaan tuojottamaan ruutua, ohittaen tunteet. Ei aleta juomaan. Ei aleta haukkumaan ihmisiä. Ei työnnetä tunteita sivuun ja reipastella esittäen positiivista.

Lasten laittaminen jäähylle on lapselle mahdollisesti hyvin traumatisoivaa. Lapsi ei opi tilanteesta mitään. Hän turruttaa tunteensa ja traumatisoituu, kokee tulleensa hylätyksi. Lapsi oppii rauhoittumaan yhdessä aikuisen kanssa, aikuisen näyttäessä mallia. Mutta olet oikeassa, Suomessa aivan tavallinen tunteista puhuminen on harvinaista. Siksi suomalaiset ovatkin yksinäisiä, itsetuhoisia ja kylmiä. Monessa maassa tilanne ei onneksi ole yhtä paha ja varmaan Suomestakin löytyy poikkeuksia.

Tulkitset maailmaa aatteesi eli tunnekasvatuksen kontekstista. Et siitä käsin, että mitä todellisuudessa tapahtuu. Tuollainen ajattelutapa on valitettavan yleistä varsinkin niiden keskuudessa jotka pitävät itseään kasvatusalan asiantuntijoina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä lukiessa totean, että on vissiin parempi, että nykyään lastenhankinta on vähentynyt. Melkoisen sivistymätöntä porukkaa kun odottavat lapselta aikuisen käytöstä, joka asiasta ollaan valmiita näitä, jotain kirjoittelijaa lainatakseni, vitt upäitä rankaisemaan. Lapset nähdään tuhmina ja pahoina. Itse taas olette niin lapsen tasolla, että joulukin on teidän mielestä yhtä merkittävä juhla aikuiselle kuin lapselle.. hohhoijaa.

Sivistyneiden vanhempien lapset osaavat käyttäytyä. Sitä opetellaan jo pienestä pitäen. Ja tiedoksi, että jotkut lapset ovat tuhmia ja pahoja. Voivatpa olla jopa sinun lapsia ne, jotka kiusaavat toisia, viattomia lapsia päiväkodissa ja koulussa.

Ei todellakaan ole tuhmia ja pahoja. On vain vanhempia, jotka eivät osaa kasva

 

Olet oikeassa, ympäristöllä on valtava vaikutus. Jos haluat varmistaa mitä lapsi näkee ja kuulee, minkälainen hänestä tulee, silloin kannattaa valita omien arvojen mukaan se mitä ja ketä lapsi näkee päivittäisessä elämässään.

Ihmisen aivot kehittyvät yli 20-vuotiaaksi. Lapsi tarvitsee ohjausta pitkään. 

Tällaisten kysymysten pohtiminen vie isompien kysymysten ääreen. Omalla kohdallani olen päätynyt siihen, että lapsen hyvinvoinnin ja terveen kehityksen varmistamiseksi päiväkoti ei ole lapselle turvallinen paikka. Peruskoulun kanssa sama juttu. Vertaiset eli toiset lapset sekä aikuiset voivat olla ihan mitä tahansa. Siispä otan kumppanin valinnassa huomioon sen, että voin olla lasten kanssa kotona ja tavata muita lapsia sekä aikuisia yhdessä lapsen kanssa. Tämä on ainoa keino varmistaa, että tiedon minkälaisessa ympäristössä lapsi kasvaa ja oppii.

Eli ei; vaikka 14-vuotias käyttäytyy huonosti niin se ei ole yksin hänen vikansa. Hän vasta opettelee ja ympäristöllä on suuri vaikutus. Jos et halua lapsesta varasta, älä laita häntä varkaiden joukkoon. Kovin paljon liikaa ja mahdottomia ihmiset odottavat lapsilta ja teineiltä.

Voi luoja mitä hyssyttelyä! Kun lasta ei koskaan rangaista eli hän ei koe että esim. huono käytös aiheuttaa hänelle etuuksien menetystä, hän tekee mitä huvittaa. Perseilee niin äiti ottaa syliin ja sanoittaa tunteita. Ihan oikeasti, miten olisi teillä itsellänne toiminut??

Huutaa/kiroilee = esim. tunniksi istumaan omaan huoneeseen ja sen jälkeen pyytää anteeksi. Jos ei pysy usko, lähtee pleikkari päiväksi. Jos ei vieläkään, lähtee kahdeksi päiväksi ja se myös toteutetaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä lukiessa totean, että on vissiin parempi, että nykyään lastenhankinta on vähentynyt. Melkoisen sivistymätöntä porukkaa kun odottavat lapselta aikuisen käytöstä, joka asiasta ollaan valmiita näitä, jotain kirjoittelijaa lainatakseni, vitt upäitä rankaisemaan. Lapset nähdään tuhmina ja pahoina. Itse taas olette niin lapsen tasolla, että joulukin on teidän mielestä yhtä merkittävä juhla aikuiselle kuin lapselle.. hohhoijaa.

Sivistyneiden vanhempien lapset osaavat käyttäytyä. Sitä opetellaan jo pienestä pitäen. Ja tiedoksi, että jotkut lapset ovat tuhmia ja pahoja. Voivatpa olla jopa sinun lapsia ne, jotka kiusaavat toisia, viattomia lapsia päiväkodissa ja koulussa.

Ei todellakaan ole tuhmia j

Olet oikeassa, ympäristöllä on valtava vaikutus. Jos haluat varmistaa mitä lapsi näkee ja kuulee, minkälainen hänestä tulee, silloin kannattaa valita omien arvojen mukaan se mitä ja ketä lapsi näkee päivittäisessä elämässään.

Ihmisen aivot kehittyvät yli 20-vuotiaaksi. Lapsi tarvitsee ohjausta pitkään. 

Tällaisten kysymysten pohtiminen vie isompien kysymysten ääreen. Omalla kohdallani olen päätynyt siihen, että lapsen hyvinvoinnin ja terveen kehityksen varmistamiseksi päiväkoti ei ole lapselle turvallinen paikka. Peruskoulun kanssa sama juttu. Vertaiset eli toiset lapset sekä aikuiset voivat olla ihan mitä tahansa. Siispä otan kumppanin valinnassa huomioon sen, että voin olla lasten kanssa kotona ja tavata muita lapsia sekä aikuisia yhdessä lapsen kanssa. Tämä on ainoa keino varmistaa, että tiedon minkälaisessa ympäristössä lapsi kasvaa ja oppii.

Eli ei; vaikka 14-vuotias käyttäytyy huonosti niin se ei ole yksin hänen vikansa. Hän vasta opettelee ja ympäristöllä on suuri vaikutus. Jos et halua lapsesta varasta, älä laita häntä varkaiden joukkoon. Kovin paljon liikaa ja mahdottomia ihmiset odottavat lapsilta ja teineiltä.

Jopa yli 20-vuotiaita on alettu pitää syyntakeettomina lapsina koska heidän aivonsa eivät vielä ole täysin kehittyneitä. Sitten nämä aikuiset pyörivät jossain nuorisojutuissa sen sijasta että tekisivät omia lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Vielä 10 vuotta sitten kukaan ei opettanut lapsia tunnistamaan tunteitaan. Tästä huolimatta sen ajan lapset olivat pääosin hyväkäytöksisempiä kuin nykyajan lapset."

 

Kyllä nämä ihmiset jotka tiesivät mitä tekevät opettivat lapsilleen tunnetaitoja jo silloin. Tällä palstalla kommentoivista taas selvästi löytyy tapauksia, jotka ei osaa omiakaan tunteita hallita saati opettaa näitä taitoja lapsilleen.

10 vuotta sitten kukaan ei puhunut tunnetaidoista mitään. Sellaista käsitettä ei yksinkertaisesti ollut olemassa. Siihen aikaan lapsi laitettiin jäähylle jos se ei totellut. Ajatus siitä, että jäähyn sijasta olisi sanoitettu tunteita oli täysin vieras.

Tunnetaidot on varmasti terminä monelle vieras, erityisesti jos ei itsellä

 

Tunnetaidot eivät tosiaankaan ole viitekehykseni enkä ole kasvatusalan ammattilainen. En tulkitse maailmaa, vaan otan sen sellaisena kuin se on. Tunnetaitoja (en tykkää termistä, mutta kuvaa kuitenkin asiaa hyvin) on toki vaikea käsittää jos ei ole konkreettisesti asiasta kokemusta omalta ja muiden kohdalta. Itselläni yksi avartavista kokemuksista oli ulkomaille muutto ja toisenlaisten kulttuurien näkeminen. Suomi todella näyttäytyy karmeassa valossa mitä tulee tunne- ja ihmissuhdetaitoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Vielä 10 vuotta sitten kukaan ei opettanut lapsia tunnistamaan tunteitaan. Tästä huolimatta sen ajan lapset olivat pääosin hyväkäytöksisempiä kuin nykyajan lapset."

 

Kyllä nämä ihmiset jotka tiesivät mitä tekevät opettivat lapsilleen tunnetaitoja jo silloin. Tällä palstalla kommentoivista taas selvästi löytyy tapauksia, jotka ei osaa omiakaan tunteita hallita saati opettaa näitä taitoja lapsilleen.

10 vuotta sitten kukaan ei puhunut tunnetaidoista mitään. Sellaista käsitettä ei yksinkertaisesti ollut olemassa. Siihen aikaan lapsi laitettiin jäähylle jos se ei totellut. Ajatus siitä, että jäähyn sijasta olisi sanoitettu tunteita oli täysin vieras.

Tunnetaidot on varmasti terminä monelle vieras, erityisesti jos ei itsellä ei ole taitoja toimia omien tunteidensa kanssa ja on

Lasten laittaminen jäähylle on lapselle mahdollisesti hyvin traumatisoivaa. Lapsi ei opi tilanteesta mitään. Hän turruttaa tunteensa ja traumatisoituu, kokee tulleensa hylätyksi. Lapsi oppii rauhoittumaan yhdessä aikuisen kanssa, aikuisen näyttäessä mallia. Mutta olet oikeassa, Suomessa aivan tavallinen tunteista puhuminen on harvinaista. Siksi suomalaiset ovatkin yksinäisiä, itsetuhoisia ja kylmiä. Monessa maassa tilanne ei onneksi ole yhtä paha ja varmaan Suomestakin löytyy poikkeuksia.

"Lasten laittaminen jäähylle on lapselle mahdollisesti hyvin traumatisoivaa. Lapsi ei opi tilanteesta mitään. Hän turruttaa tunteensa ja traumatisoituu, "

Joo, me jätimme jäähypenkin pois kun ne kiellettiin, tässä viimeisen 8-10 vuoden sisälläkö se tapahtui. Sittemmin olen miettinyt, teinköhän oikein siinäkään. 

Mun lapsista yksi on käynyt psykoterapiassa (nepsyyteen liittyvien käytösongelmien vuoksi) ja terapeutti kertoi mm, että alakouluikäiselle voi ihan hyvin kertoa, että jos ei yhteiskunnan sääntöjä noudata, siitä voi seurata aikuisena mm vankilaa.

Nämä on faktoja. Lapsi ei siitä traumatisoidu, että hänelle kerrotaan miten maailma toimii. Alakouluikäisen viimeistän tulee jo ymmärtää että muita ei lyödä, ja mitä siitä seuraa. 

Se kun täällä maallikot pätee ja käärii lapsia pumpuliin, ei oikeasti johda välttämättä toivottuun lopputulokseen. Vaikea ajatella että lapsi pysyvästi traumatisoituu jäähyllä istumisesta, jos sen aiheellisesti on saanut. Käytetään jäähyä junnukiekossakin jos lyö kentällä toista? Traumatisoiko sekin? 

Lapsen ON OPITTAVA että muita ei lyödä. Se on ihan silkka fakta. Ja on myös fakta että vihainen lapsi on käytännössä vietävä sivummalle joka tapauksessa. Miten jäähy tekisi asian pahemmaksi? Eikö siinä konkreettisesti opi, että joutuu pois leikeistä jos lyö?

Vierailija kirjoitti:

Voi luoja mitä hyssyttelyä! Kun lasta ei koskaan rangaista eli hän ei koe että esim. huono käytös aiheuttaa hänelle etuuksien menetystä, hän tekee mitä huvittaa. Perseilee niin äiti ottaa syliin ja sanoittaa tunteita. Ihan oikeasti, miten olisi teillä itsellänne toiminut??

Huutaa/kiroilee = esim. tunniksi istumaan omaan huoneeseen ja sen jälkeen pyytää anteeksi. Jos ei pysy usko, lähtee pleikkari päiväksi. Jos ei vieläkään, lähtee kahdeksi päiväksi ja se myös toteutetaan. 

 

Tässä oiva esimerkki perinteisestä suomalaisesta kasvatustyylistä, jolla saadaan aikaan miellyttämisenhaluinen, masentunut ja itsemurha-altis ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä lukiessa totean, että on vissiin parempi, että nykyään lastenhankinta on vähentynyt. Melkoisen sivistymätöntä porukkaa kun odottavat lapselta aikuisen käytöstä, joka asiasta ollaan valmiita näitä, jotain kirjoittelijaa lainatakseni, vitt upäitä rankaisemaan. Lapset nähdään tuhmina ja pahoina. Itse taas olette niin lapsen tasolla, että joulukin on teidän mielestä yhtä merkittävä juhla aikuiselle kuin lapselle.. hohhoijaa.

Sivistyneiden vanhempien lapset osaavat käyttäytyä. Sitä opetellaan jo pienestä pitäen. Ja tiedoksi, että jotkut lapset ovat tuhmia ja pahoja. Voivatpa olla jopa sinun lapsia ne, jotka kiusaavat toisia, viattomia lapsia päiväkodissa ja koulussa.

Ei todellakaan ole tuhmia j

Olet oikeassa, ympäristöllä on valtava vaikutus. Jos haluat varmistaa mitä lapsi näkee ja kuulee, minkälainen hänestä tulee, silloin kannattaa valita omien arvojen mukaan se mitä ja ketä lapsi näkee päivittäisessä elämässään.

"Olet oikeassa, ympäristöllä on valtava vaikutus. Jos haluat varmistaa mitä lapsi näkee ja kuulee, minkälainen hänestä tulee, silloin kannattaa valita omien arvojen mukaan se mitä ja ketä lapsi näkee päivittäisessä elämässään."

Niinpä, mutta koulua tai koululuokkaa ei voi valita. Huonot vaikutteet ja huono porukka huomataan vasta, kun pskat on jo housussa.