Jotkut on sitä mieltä, että ihmisen pitäisi käyttää rahat itseensä, ei jättää perintöä
Niin, pitäikö asunnot, mökit ym myydä pois ja asua eläkkeellä vuokralla ettei vaan jää mitään omaisuutta jaettavaksi?
Kommentit (106)
Minun omalla rahallani maksettu asuntoni ja omaisuuteni on minun, samoin kuin säästönikin. Ne eivät mitenkään kuulu kenellekään muulle.
Lapseni, kaksi kappaletta, tytär ja poika, ovat asettuneet hyviin asemiin elämässään ja kumpikaan ei odota minulta yhtään mitään. Olen aikoinaan kumpaakin tukenut tuhansilla euroilla elämän alkuun ja se on ollut itselleni itsestään selvää.
Juuri tytär siitä mainitsi että nyt on heidän vuoronsa tukea minua mutta kun hyvin toimeen tulen eläkkeelläni niin en tarvitse keneltäkään mitään. Olen vain todella sydämeni pohjasta iloinen ja onnellinen että olen kyennyt heidät kouluttamaan ja auttamaan stabiilin elämän alkuun. Niin paljon huonommin olisi voinut olla.
Ja kumpikaan ei isältään ole pennin hyrrää saanut. Mitään elatusmaksuja tai muuta ei ole pystynyt koskaan suorittamaan, ainoa oli aikoinaan kunnan elatustuki joka oli todella pieni ja kaikille lapsille kuuluvan lapsilisä.
Ei aina olla rahassa kieritty mutta itseni ja lapset vein eteenpäin eikä heiltä puuttunut mitään.
Isältään eivät mitään tule perimään mutta sitä ei kumpikaan odotakaan. Minun jälkeeni jotain jää vaikka olenkin oppinut kyllä jo ajattelemaan itseänikin ja vähän "hemmotella" itseäni. Tässä iässä ei kuitenkaan menot niin valtavat ole, väkisinkin jotain jää.
Vierailija kirjoitti:
No sehän on ihan oma valinta miten "omaisuutesi ja rahasi" käytät. Minun mielipiteeni on se että, minä tarvitsen rahani itseeni ja elämiseen joka tänä päivänä on ihan hemmetin kallista, en säästä lapsiani varten, kun ei ole siihen varaa ja kaiken lisäksi lapseni hankkiivat paremmin kuin minä.
Sama meillä, lapsilla on nyt 30-40v sama tulotaso kuin meillä 55v:nä, jopa enemmän. Eivät ole perintöä vailla.
Muutimme ison talomme rahaksi, rakensimme pienemmän ja ostimme talon etelästä. Näin mekin pääsemme nauttimaan omista rahoistamme ja lasten perheet "perintömökistä" jo nyt
Sellaiset suvut yleensä pysyvät köyhinä.
Vierailija kirjoitti:
Eläkkeelle jäätyäni aion myydä asuntomme ja sijoittaa rahat. Sitten ostan niillä itselleni paikan mukavasta hoitokodista kun sen aika tulee. Tai sitten palkkaan hoitajan itselleni. Jos hoitopaikat maksavat alkaen 5900eur/kk, sillä rahalla luulisi saavan jonkun lähihoitajan kotiinkin passaamaan ja kokkaamaan.
Jos olisin nuorempi voisin hyvin 4000e:lla huolehtia jonkun taloudesta 8h päivässä. Laittaa ruokaa, siivota, olla seuraneitinä matkoilla, pestä pyykit.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos on itse perinyt paljon varallisuutta? Kuuluuko se pistää sileäksi vai jättää perillisille?
On todella moraalitonta pistää se menemään. Se pitää jättää perinnöksi.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos on itse perinyt paljon varallisuutta? Kuuluuko se pistää sileäksi vai jättää perillisille?
Juurihan se joku "kuuluisuus" en muista näiden nimiä, veti sen 100 miljoonan perinnön kokkelina taivaalle ja on kai nyt jo ulosotossa lehtijuttujen mukaan.
Irwinin "tippa tapa" biisissähän oli vikassa säkeessä se "joku toinen kuitenkin sen ryyppää aikanaan, juodaan kaikki nyt ja juokoot toiset omiaan".
Tuossa on yllättävän paljon valitettaavaa totuutta ja viisautta.
Vierailija kirjoitti:
Jos katsotaan niin menestyvissä naapurimaissa (ruotsi, norja, saksa, muu länsieurooppa) suvut voi kerätä ja kerryttää varallisuutta. Noissa onkin paljon rikkaita ja monia yrityksiä, perittyä ja kertynyttä varallisuutta.
Suomessa neuvostoliitto käski vasemmistoa välttämään moista joten suomi onkin maa jossa kaiken alkaa omistaa joku ulkolainen taho samaan aikaan kun vasurimme hokee edelleen joka paikassa että perintöveroja on nostettava ettei kansalle vaan kerry varallisuutta tai halua ruveta rikastumaan.
"Ulkolainen" sanaa eivät käytä kuin boomerit ja sitä vanhemmat sukupolvet.
Ja kokeilepa lisäksi avata joskus kirja ja ottaa asioista paremmin selvää.
Aion säästää ettei sukulaiset jää lehdellä soittelemaan.
Itse olen sanonut omille vanhemmilleni, että käyttäisivät kaikki rahansa itseensä niin kauan kuin henki pihisee. Voisivat myydä asuntonsa ja muuttaa yksityiseen palvelutaloon. Minä en tarvitse mitään.
Kun en ole lapsia tehnyt niin ei tarvitse olla huolissaan perinnöstäkään. Kenenkään ei tarvitse tapella rahoista ja saan itse matkustella vanhuuspäiviin asti.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua harmittaa nuukat vanhukset, jotka kituuttavat elämänsä loppuun, vaikka voisivat ostaa rahoillaan palveluita tai muuta helpotusta itselleen. Sen sijaan makuuttavat rahoja tilillään ja sitten niistä tapellaan.
Vähemmän likvidit omaisuuserät tietysti hankalampia, mutta niitäkin on, joilta jää turhan paljon ihan käteistä.
Sul taitaa olla rahat kiinni vanhusbisneksessä.
Oikeastaan voisin ottaa tavoitteeksi sen, että minulta jäisi mahdollisimman vähän perittävää. Rahalle on varmasti aina ottajia ja halukkaita saajia. Mutta muun varallisuuden jaosta voi olla edessä vain enwnmän ja vähemmän työtä ja vaivaa. Olen aina kannonnut sjatusta, että olisin toisellw tai muille vaivaksi. Ja eikö se ynpäristönkin kannalta parempi, jos jättää jälkeensä mahdollisimman vähän. Vaikka toki tiesän, että tämänhetkinen varallisuuteni lukee/ näjyy vain arvo-osuustileillä ja vastaavilla.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen jo 70 vuotias, kaikki rahani ja omaisuuteni laitan sileäksi, senttiäkään en jätä perinnöksi koska omia lapsia ei ole.
Hautajaisiksi käy jos mun ruho tungetaan lihamyllystä läpi ja jauhelihat syötetään minkeille tai ketuille, tai susille jos eivät muuta tapaa keksi mun ruhon hävittämiselle.
Sinulle varmaan sopii jos tuo hautajaistilaisuus on samalla teloitus?
t. Teurastaja
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi jättää perintöä? Ymmärrän jos lapset nuoria niin on hyvä turvata heidän talous jos vanhemmista aika jättää, mutta mikäli heität lusikan nurkkaan vanhalla iällä ja lapsesi ovat keski-ikäisiä, niin mikä pointti? He ovat olleet jo hyvän aikaa työelämässä, kerryttäneet mahdollisesti omaakin omaisuutta ja elämänsä ovat vakiintuneet. Eivätköhän pärjää ilman mamin tai papan almujakin.
No esimerkiksi heillä voi olla vaatimaton eläkekertymä ja kohtuuttoman korkea eläkeikä. Perinnön turvin pystyvät elämään hyvän loppuelämän, ei lopu ruokarahat kesken tai muuta ikävää. On sekin semmoinen asua, minkä mielelläni suon rakkaille lapsilleni.
Nykyeläkeläiset eivät taida ihan ymmärtää, miten vaatimatonta on tulevaisuuden eläkeläisten elämä ilman omaa pääomaa.
Jos jokainen sukupolvi vähän kartuttaa sukuomaisuutta, ja sopivasti tukee lapsiaan elämän alussa sekä jättää jälkeensä tuottavaa omaisuutta, jolla lapset rahoittavat eläkeikäänsä, niin ollaan hyvin onnellinen kansa. Ei ole isoja velkoja nuorena aikuisena eikä kurjuutta vanhuksena. En ymmärrä, miksi kukan vastustaa tällaista.
Hedonistit kävelköön itse hautaan
Yritän käyttää omat rahani itseeni.
Jokainen tehkööt kuten lystää. Meillä on nyt kaksi pientä lasta, joille säästetään osakesäästötilille. Todennäköisesti tullaan avustamaan opintojen aikana paljonkin. Annetaan kunnollinen rahakasvatus, että ei tarvitse epävakaan työelämän oravanpyörässä väkisin pyöriä, vaan että pohjalla pyörii "perustulona" sijoitusten luoma pääomatulovirta. Ja sitten kun aika jättää, saavat (toivottavasti jo pitkälle aikuiset) lapset loputkin.
Itse en ole tällaista saanut vaan olen kivisen tien kasvatti. Se ei ole tuonut elämääni mitään hyvää. Koulukaverit, joilla vanhemmat tukivat henkisesti ja taloudellisesti, on mennyt kaikilla rintamilla paremmin kuin meikäläisillä surkimuksilla, joten todellakin tarjoan lapsilleni parempaa kun nyt kaiken räpistelyn jälkeen kerran voin.