Oletko ikinä joutunut soittamaan hätänumeroon?

Suurin hätä oli silloin, kun lapseni katosi naapurin pihalta. Toki iso hätä oli silloinkin, kun olin itse joutunut väkivallan uhriksi kauan sitten. Loput soitot ovat sitten ajalta, jolloin asuin kerrostalossa ja kun milloin mikäkin öykkäri nukahti oven taakse tai itsensä paljastelija soitti ovikelloa.

Sitä ennen muutaman kerran lapsen rytmihäiriöiden takia.

(teki muuten uskomattoman toipumisen sittemmin teholla ja voi vieläkin oikein hyvin, 89-vuotiaana :) ja kerran 2-vuotiaalle pojalleni, joka pahan kurkunpääntulehduksen vuoksi ei saanut henkeä vaikka vein ulos kylmään ilmaan, ja alkoi jo muuttua kasvoista siniseksi.

Eli erään yliopistollisen keskussairaalan osastolla kun potilasta piti ruveta elvyttämään. Itse olen sairaanhoitaja ja lääkärikin oli paikalla. Ja ainakin tuolloin (muutama vuosi sitten) kyseessä oli normaali käytäntö että ambulanssimiehet soitetaan elvytystilanteessa paikalle.

Muutaman sammuneen juopon vuoksi, kun jouduin itse pahoinpidellyksi ja kun kimppuuni hyökättiin. (Raiskausyritys?)

Ekalla kerralla ambulanssin omalle 5v tyttärelleni, jolla oli niin paha kurkunpääntulehdus, että hengitys lähes salpautui. Sitä pihinää oli tuskallista kuunnella :-( Ambulanssi tuli onneksi nopeasti ja päästiin sairaalaan.



Toisella kerralla tuntemattomalle miehelle, joka oli kaatunut kadulla eikä kyennyt nousemaan. Lasten kanssa sitten odoteltiin ja juteltiin miehen kanssa.

Mut auttaako kylmä ilma, mulla ainakin hengitys salpautuu kun oikein kylmä...