Haluan erota, mutta en voi tehdä sitä lasten vuoksi

Minkä takia pariudutte sellaisen kans, jonka kans eroatte?

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia pariudutte sellaisen kans, jonka kans eroatte?

Etkö ymmärrä, että voit joutua tahtomattasi jätetyksi. Eli joku pariutuu sellaisen kanssa, jonka kanssa haluaa olla loppuelämän. Mutta minkäs sille voi, jos se toinen ei sitten olekaan samaa mieltä ja joudutkin jätetyksi.

Huom. myös miehet jättävät vaimojaan. Se ei ole mikään vaimon yksinoikeus.

Jos lapset pyytävät eroamaan, eroa. Toisen vanhemman pettäminen tulee tietysti lapsille puskista, mutta ymmärtävät kyllä kun se heille selitetään.

Vierailija kirjoitti:

Samassa veneessä ollaan. Meillä yksi 4v lapsi ja yhteinen asuntolaina. 

Mies on helposti hermonsa menettävä ja kun hän tiuskii ja äyskii niin häntä ei siinä tilassa kiinnosta se kun lapsi kuulee. Ja kun mies laantuu, hän pyytää aina anteeksi ja pahoittelee. Mutta tiedättekö, kun tätä tapahtuu viikoittain niin se anteeksipyyntö kärsii inflaation. Kotona on kireä tunnelma. Töissä on mukavampi olla. 

Mietin eroa ja mies tietää tämän ja myöntää möhlineensä tässä viimeiset 1,5 pahasti tuolla käytöksellään. Tiedän tämän juurisyyn ja se on yksi miehen piinaava (narsistinen ja kontrolloiva) lähisukulainen joka joskus väijyy meidän talon pihalla kun minä tule kotiin lapsen kanssa... Aina kun miehellä on vapaapäivä ja tulen kotiin ja miehellä on hermot kireällä, tiedän tämän sukulaisen häiriköineen häntä.

Tämä kireä ilmapiiri vaikuttaa lapseemme ja en tiedä mitä teen. Sukulaisen suhteen olen h

Onko narkki-sisarus, joka kerjää rahaa?

Lapsille ei kuulu vanhempien petokset, etenkään jos kyseessä pienet lapset. Eron syyn voi selittää niin paljon fiksumminkin lapsille. Lasten ei kuulu eikä tarvitse ottaa vastuuta vanhempien pettämisistä.

Voithan erota. Nyt keksit itsellesi vain tekosyitä. Ei ne lapset tule sua myöhemmin kiittelemään siitä että heidän takiaan sinnittelit suhteessa jossa et halunnut olla. Eivätkä he tule voimaan sen takia paremmin tai tule saamaan hyvää mallia parisuhteista tai omista oikeuksistaan vanhempana.

Omilla vanhemmilla oli kriisejä, kun olin lapsi ja nuori. Välillä riitelivät kovinkin, ja kyllä se silloin ahdisti. Isä joskus turvautui riidoissa pulloon. Silti koen, että lapsuuten oli hyvä enkä koskaan toivonut, että vanhemmat oikeasti eroaisi. Mietin lapsena, että olisi aivan kamalaa, jos vanhemmilla olisi vaikka uudet puolisot. Eikä vanhempien riitely minuun mitään traumoja jättänyt.  Tärkeintä, ettei lapset joudu väkivaltaa katselemaan, se on liikaa ja syy eroon. Nykyään kun me lapset ollaan jo nelikymppisiä, vanhempien suhde on voinut kauan jo hyvin ja ovat onnellisia. 

Löysivät toisensa uudelleen, kun lapset muuttivat pois kotoa. Nyt vanhempana tuntuu todella ihanalta, että vanhemmat ei aikoinaan eronneet. Lapsenlapsilla on ehjä mummola, minne mennä ja kokoonnumme kaikki lapset ja lapsenlapset taas jouluna sinne. Usein sitä miettii, että juhlapyhätkin olisi niin erilaisia, jos vanhemmat olisivat eronneet. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi haluat erota? Ja mitä sellaista ero toisi elämääsi, että pienten lasten perhe kannattaa rikkoa? Jos puoliso ei ole väkivaltainen ja pystytte pitämään hyvän ilmapiirin kotona, niin kannattaa ehkä odottaa muutama vuosi että lapset hieman kasvavat ja arvioida tilanne sitten uudelleen. Älä ainakaan altista lapsiasi uusperhekuvioille jos päätättekin erota.

Kun lapset ovat pieniä he eivät tule muistamaan. Kun vetkutellaan, jotta lapset olisivat isompia he sen sijaan tulevat muistamaan, vertailemaan ja potemaan eroa enemmän kuin pienempinä. Mitä pienempi on, sitä helpommin tottuu ja omaksuu eri asioita helpommin. Järkevyyden rajoissa tietenkin eli ei pikkuvauvaa pidä tietenkään altistaa millekään viikkovanhemmuuskuviolle.

Vierailija kirjoitti:

Lapsille ei kuulu vanhempien petokset, etenkään jos kyseessä pienet lapset. Eron syyn voi selittää niin paljon fiksumminkin lapsille. Lasten ei kuulu eikä tarvitse ottaa vastuuta vanhempien pettämisistä.

Missä on sanottu että lasten pitäisi ottaa vastuusta? Eiköhän se ole yksinomaa pettäjän velvollisuus ottaa se vastuu. Vai pakeneeko sitäkin ja näyttelee kulissia lapsille. Sairas vanhemmuuden malli.

Vierailija kirjoitti:

Viisaat sanovat, että avioero on yhtä paha lapsen kannalta kuin äidin tai isän kuolema. Se aiheuttaa lapselle valtavan stressin. Sitä ei paraskaan vanhempi voi pyyhkiä pois.

Jos puoliso on väkivaltainen, päihteitä käyttävä, peliriippuvainen tai pettäjä, niin asiaa täytyy arvioida uudelleen. Puoliso on saatava hoitoon tai erottava, jos ei suostu.

Puhut täyttä puppua. Saa ja voi erota. Kun sen hoitaa fiksusti ja varmistaa muun arjen pysyvyyden lapsikin sen kestää. Kun ikää tulee lisää hän myös ymmärtää miksi ja miksi se on tärkeää voida ja saada erota parisuhteesta jos siltä todella tuntuu. Ei todellakaan ole verrannollinen vanhemman kuolemaan. Sinä vain olet näitä eroa pelkääviä hysteerikkoja, jotka eivät kestä jos joku muu eroaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voithan erota. Nyt keksit itsellesi vain tekosyitä. Ei ne lapset tule sua myöhemmin kiittelemään siitä että heidän takiaan sinnittelit suhteessa jossa et halunnut olla. Eivätkä he tule voimaan sen takia paremmin tai tule saamaan hyvää mallia parisuhteista tai omista oikeuksistaan vanhempana.

Päinvastoin. Tulevat samaan epävakaan mallin parisuhteista kun ap tuosta vaan nostaa kytkintä.

Sitten seuraava vaihe on nopeaan tahtiin vaihtuvat kumppanit jotka voivat olla monesti vaaraksi lapsille. Mutta harvoin se tuollaisia eroilevia vanhempia kiinnostelee. 

Näin voi olla sinun maailmassasi, mutta suurin osa fiksuista aikuisista osaa toimia eron tullessa eri tavalla. Missään ei myöskään lukenut kukinka pitkään Ap on pohtinut eroa. Suhteesta lapsien toiseen vanhempaan saa erota mistä syystä tahansa. Yleensä ihmisten syyt ovat hyvät ja etukäteen ajan kanssa pohdittu. Kurjaa että sinä olet jossain äkkipikaisten ja epävakaiden wt-piireissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samassa veneessä ollaan. Meillä yksi 4v lapsi ja yhteinen asuntolaina. 

Mies on helposti hermonsa menettävä ja kun hän tiuskii ja äyskii niin häntä ei siinä tilassa kiinnosta se kun lapsi kuulee. Ja kun mies laantuu, hän pyytää aina anteeksi ja pahoittelee. Mutta tiedättekö, kun tätä tapahtuu viikoittain niin se anteeksipyyntö kärsii inflaation. Kotona on kireä tunnelma. Töissä on mukavampi olla. 

Mietin eroa ja mies tietää tämän ja myöntää möhlineensä tässä viimeiset 1,5 pahasti tuolla käytöksellään. Tiedän tämän juurisyyn ja se on yksi miehen piinaava (narsistinen ja kontrolloiva) lähisukulainen joka joskus väijyy meidän talon pihalla kun minä tule kotiin lapsen kanssa... Aina kun miehellä on vapaapäivä ja tulen kotiin ja miehellä on hermot kireällä, tiedän tämän sukulaisen häiriköineen häntä.

Tämä kireä ilmapiiri vaikuttaa lapseemm

Ei ole sisarusta. Mieheni isoveli kuoli syöpään 28v ikäisenä 2003.

Ilkeä/kontrolloiva sukulainen on appiukkoni. Mieheni isä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voithan erota. Nyt keksit itsellesi vain tekosyitä. Ei ne lapset tule sua myöhemmin kiittelemään siitä että heidän takiaan sinnittelit suhteessa jossa et halunnut olla. Eivätkä he tule voimaan sen takia paremmin tai tule saamaan hyvää mallia parisuhteista tai omista oikeuksistaan vanhempana.

Päinvastoin. Tulevat samaan epävakaan mallin parisuhteista kun ap tuosta vaan nostaa kytkintä.

Sitten seuraava vaihe on nopeaan tahtiin vaihtuvat kumppanit jotka voivat olla monesti vaaraksi lapsille. Mutta harvoin se tuollaisia eroilevia vanhempia kiinnostelee. 

Näin voi olla sinun maailmassasi, mutta suurin osa fiksuista aikuisista osaa toimia eron tullessa eri tavalla. Missään ei myöskään lukenut kukinka pitkään Ap on pohtinut eroa. Suhteesta lapsien toiseen vanhempaan saa erota mistä syystä tahansa. Yl

Olen pohtinut eroa vuoden. Ap

Vierailija kirjoitti:

Yleensä syynä eivät ole lapset vaan pelko oman elintason romahtamisesta.

Olen huomannut saman. Lapsia käytetään aina tekosyynä, mutta totuus monilla on se että ovat tylsän ukkonsa kanssa, koska ei ole varaa pitää kivaa taloa, hienoa autoa eikä matkustella. Kauhea valitus siitä tylsästä ukosta jatkuvasti, mutta "lasten takia" tässä nyt pitää kestää... hohhoh.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä syynä eivät ole lapset vaan pelko oman elintason romahtamisesta.

Tämähän se on monilla. En itsekään pärjäisi ilman miehen tuloja.

Olet siis sellainen vapaamatkustaja. Miehiähän haukuttiin joulun vapaamatkustajaksi, mutta monellla naisella se on rahan osalta ihan ympärivuotista.

Moni mieskään ei pärjää ilman vaimon tuloja. Hassu ajatus, että kaikki miehet on niin hyvätuloisia, että he palkallaan voisivat elättää koko perheen kaikkine kuluineen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viisaat sanovat, että avioero on yhtä paha lapsen kannalta kuin äidin tai isän kuolema. Se aiheuttaa lapselle valtavan stressin. Sitä ei paraskaan vanhempi voi pyyhkiä pois.

Jos puoliso on väkivaltainen, päihteitä käyttävä, peliriippuvainen tai pettäjä, niin asiaa täytyy arvioida uudelleen. Puoliso on saatava hoitoon tai erottava, jos ei suostu.

Puhut täyttä puppua. Saa ja voi erota. Kun sen hoitaa fiksusti ja varmistaa muun arjen pysyvyyden lapsikin sen kestää. Kun ikää tulee lisää hän myös ymmärtää miksi ja miksi se on tärkeää voida ja saada erota parisuhteesta jos siltä todella tuntuu. Ei todellakaan ole verrannollinen vanhemman kuolemaan. Sinä vain olet näitä eroa pelkääviä hysteerikkoja, jotka eivät kestä jos joku muu eroaa.

Ei ole täytyä puppua. Kuolemaan verrattava stressireaktio. Lapsen ainut todellisuus hajoaa. Täällä avioeron ottaneet puolustelevat erojaan. Liian kipeää kuulla, mitä ovat mahdollisesti aiheuttaneet lapsilleen? 

 

Alla olevassa linkissä jotain tutkimustietoa:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/25/lapsi-ei-unohda-vanhempiensa-e…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saahan sitä haluta kaikenlaista.

Mutta et voi taata, että saat paremman puolison.

Uutta miestä ei kannata hankkia.

Uutta miestä ei välttämättä saa. Kaikki loput sinkut jotka ei kelpaa kenellekään, on usein päävammasia. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi haluat erota? Ja mitä sellaista ero toisi elämääsi, että pienten lasten perhe kannattaa rikkoa? Jos puoliso ei ole väkivaltainen ja pystytte pitämään hyvän ilmapiirin kotona, niin kannattaa ehkä odottaa muutama vuosi että lapset hieman kasvavat ja arvioida tilanne sitten uudelleen. Älä ainakaan altista lapsiasi uusperhekuvioille jos päätättekin erota.

Kaikki uusperheet eivät ole helvetistä, näin nyt sellaisessa itse kasvaneena. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samassa veneessä ollaan. Meillä yksi 4v lapsi ja yhteinen asuntolaina. 

Mies on helposti hermonsa menettävä ja kun hän tiuskii ja äyskii niin häntä ei siinä tilassa kiinnosta se kun lapsi kuulee. Ja kun mies laantuu, hän pyytää aina anteeksi ja pahoittelee. Mutta tiedättekö, kun tätä tapahtuu viikoittain niin se anteeksipyyntö kärsii inflaation. Kotona on kireä tunnelma. Töissä on mukavampi olla. 

Mietin eroa ja mies tietää tämän ja myöntää möhlineensä tässä viimeiset 1,5 pahasti tuolla käytöksellään. Tiedän tämän juurisyyn ja se on yksi miehen piinaava (narsistinen ja kontrolloiva) lähisukulainen joka joskus väijyy meidän talon pihalla kun minä tule kotiin lapsen kanssa... Aina kun miehellä on vapaapäivä ja tulen kotiin ja miehellä on hermot kireällä, tiedän tämän sukulaisen häiriköineen häntä.

Tämä kireä ilmapiiri vaikuttaa lapseemm

Tämä. Miten joku voi edes saada asuntolainan, jos ei ole kykyä järjestellä raha-asioitaan niin että osaisi päästä siitä myös eroon? 

Vierailija kirjoitti:

Saahan sitä haluta kaikenlaista.

Mutta et voi taata, että saat paremman puolison.

Kukaan mitään uutta puolisoa enää halua kun entisestä eroon pääsee. Ehkä joku mlkun tarpeessa oleva läheisriippuvainen.