Ihan hirveä tunne, saada autismidiagnoosi 35-vuotiaana naisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saatko nyt sitten jotain apua? Lääkitystä, kotihoitoa?

Kaikki autistit saa Kelalta rahaa. 

Ei tietenkään saa. Miksi ihmeessä väität tuollaista? 

Saa ihan ton diagnoosin perusteella, jos oikeutesi tunnet.

Ei saa. Tässä autismiliiton sivuilta:

"Vammaistuella tuetaan pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen henkilön elämää. Vammaistukea ei myönnetä diagnoosin perusteella, vaan toimintakyvyn ja tuen tarpeen mukaan. Vammaistukea hakiessa suuri painoarvo on lääkärin kirjoittamalla lausunnolla ja sillä, tuleeko lausunnossa esiin päivittäinen tuen tarve ja arjen haasteet"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saatko nyt sitten jotain apua? Lääkitystä, kotihoitoa?

Kaikki autistit saa Kelalta rahaa. 

Ei tietenkään saa. Miksi ihmeessä väität tuollaista? 

Saa ihan ton diagnoosin perusteella, jos oikeutesi tunnet.

Ei vammaistukea myönnetä diagnoosin perusteella, vaan haasteiden ja tuentarpeen. 

Autisti nainen saa seksiä mutta autisti mies ei saa epäreilua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaaleja ihmisiä autistitkin ovat.

On ihan turha alkaa hämärtää vammaisten ja normaalien ihmisten rajaa. 

Ei autisti ole mikään vammainen. Sitä paitsi se raja kuka diagnosoidaan ja kuka ei, on aika häilyvä. Oma sukulaiseni sai lapsena dysfasia diagnoosin. Lääkäri sanoi, ettei lapsi opi ikinä puhumaan eikä lukemaan. Ihan tavallinen lapsi on nykyisin. Puhuu hyvin ja oppi lukemaan esikoulussa ennen kuin moni muu ikäisensä.

Ennen muinoin autisti-diagnoosia pelättiin ja kammottiin, se annettiin vain lapsille jotka ei ottaneet katsekontaktia tai muuta kontaktia vanhempiin, eivät puhuneet, eivät kyenneet kouluttautumaan jne.

Nykyään joka toinen on autisti, vaikka olisi hyvä koulutus, työ, perhe, paljon ystäviä ym. En tie

Tämä. Minusta useimmat diagnoosit ovat aika lailla huuhaata, paitsi ehkä ihan ääritapauksissa. Elämänhallinnan ongelmia voi hoitaa ilman diagnoosiakin.

Vierailija kirjoitti:

Autisti nainen saa seksiä mutta autisti mies ei saa epäreilua

Kyllä mä oon ainakin harrastanut seksiä monen autismin kirjolla olevan miehen kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Eihän sinä siinä mihinkään muuttunut, vain tietoisuutesi siitä. Muista, vaikka nyt tuntuukin hurjalta. Mitään uusia rajoituksia se ei ole sinulle tuonut, nyt sinulla vaan on diagnoosi ja selkeä syypää koko elämääsi vaivanneelle asialle. Sinä itse et ole miksikään muuttunut. 

Nyt kun olet asiasta tietoinen, voit lakata vaatimasta itseltäsi täydellistä suoritusta. Et ole nentti ja siihen samaan kaavaan on turha pyrkiä. Diagnoosi antaa sinulle avaimet ja työkaluja alkaa rakentaa elämästäsi sellaista, jossa sinä voit toimia parhaimmillasi. Nyt sinulla on nimi tälle kaikelle. Älä ota sitä leimana tai tuomiona, vaan tiekarttana, joka auttaa sinua hahmottamaan elämäsi mahdollisuuksia ja parhaita reittejä

Kenenkään tuskin kannattaa vaatia itseltään täydellistä suoristusta.

Mitä samaan kaavaan pyrkimiseen tulee, niin en ihan tajua, mihin siinäkään diagnoosia tarvitaan. Esim. jos vaikka kokee, että omaan elämään ei sovi vaikka lapsi, lemmikki, omistusasunto, yhteiskunnallisesti arvostetun uran tekeminen, laaja ja aktiivinen sosiaalinen elämä tai parisuhde, tai jos vaikka kokee että tekee mieluiten valvoo yöt ja nukkuu päivät, niin kyllä nämä kannattaa elämänvalinnoissaan huomioida ihan diagnooseista riippumatta. Eikä ajatella niin, että no jos saisin diagnoosin, niin sitten voisin elää omannäköistä elämää, mutta kun en ole saanut, niin nyt pitää pyrkiä tekemään niin kuin "kaikki" muutkin.

Sitten taas jos ei tiedä, mitä elämältään haluaa ja mistä itselle tulee hyvä olo ja mielekkään elämän kokemus, niin vaikea uskoa, että se diagnoosilla ratkeaa. Tietysti jos siihen liittyy mahdollisuus johonkin tukeen tai terapiaan niin sitten ehkä?

Mitä oireita sulla oli?

"Tämä. Minusta useimmat diagnoosit ovat aika lailla huuhaata, paitsi ehkä ihan ääritapauksissa. Elämänhallinnan ongelmia voi hoitaa ilman diagnoosiakin."

Ei autistin elämänhallinnan ongelmia voi hoitaa ilman tietoa siitä autismista. 

Diagnoosi se vaan on, ei sun koko persoona. 🙄

Vierailija kirjoitti:

Autisti nainen saa seksiä mutta autisti mies ei saa epäreilua

Autistimiehet ovat seksikkäitä, kunhan eivät ole kaltaisiasi uli-uli-yhyy-en-saa-koskaan-ketään miehiä.

Kukaanhan sitä diagnoosia ei sinulle pakota, jos et ihan itse hakeudu typeränä sitä etsimään. Ja kusipäitä sekä typeryksiä on ollut aina, se ei ole sairaus vaan ihmisyhteisöjen ominaisuus: jotkut ovat edellä, toiset tulevat jäljessä

Meidän nykyinen työelämä on vammainen, ei autisminkirjolaiset. Ennen kirjolla olevat pärjäsi työelämässä ihan hyvin kun yhden ihmisen ei oletettu tekevän kolmen työt. Autisminkirjolaisen aivot työskentelee yli 40% tehokkaammin kuin neurotyypillisen joten tietysti ne kuormittuu nopeammin kun kiinnittävät huomiota asioihin mitä neurotyypillinen ei rekisteröi. 

Vierailija kirjoitti:

Diagnoosi se vaan on, ei sun koko persoona. 🙄

Mutta se on osa persoonaa ihan joka sekunti ja vaikuttaa ihan kaikkeen koko ajan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Diagnoosi se vaan on, ei sun koko persoona. 🙄

Mutta se on osa persoonaa ihan joka sekunti ja vaikuttaa ihan kaikkeen koko ajan. 

Bruh

Vierailija kirjoitti:

Normaaleja ihmisiä autistitkin ovat.

Niinpä. Ihmisiä on monenlaisia ja se on täysin normaalia. Nykyään jostain syystä kaikki pitää vain diagnosoida ja sen jälkeen lääkitä luonne "normaaliksi".

Vierailija kirjoitti:

Minä haluaisin tutkimuksiin. Moni asia selittyisi diagnoosin myötä. Nettitestin mukaan 24/30 pistettä ja viittaa autismiin.

Autismi itsessään ei ole sairaus, joten pelkillä autismipiirteillä ei saa diagnoosia, vaan pitää pystyä osoittamaan, että nimenomaan ne autistiset piirteet ovat syy ongelmiisi. Silloin tarvitset ja voit saada diagnoosin.

Eikö ole hyvä, että olet saanut diagnoosin eli selityksen joillekin ongelmillesi?

Ei normaaliudessa mitään väärää ole. Tosiasia vain on, että ihmisen, joka on ikänsä elänyt kaltaistensa seurassa, on vaikea uskoa ja ymmärtää, että kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia kuin hän ja hänen läheisensä ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaaleja ihmisiä autistitkin ovat.

En minä ainakaan asperger-ihmisenä ole normaali ja ongelmia siitä tulisi, jos yrittäisin itselleni tällaista valehdella ja väkisin elää "niin kuin muut". Omien jaksamisen rajojen ja muiden heikkouksien realistinen tiedostaminen on aika tärkeää, ettei polta itseään loppuun vääränlaisissa hommissa ja ympäristöissä. Elämä on oikein hyvää, kunhan siitä tekee itsensä näköistä. 

Luuletko, ettei muilla ihmisillä ole heikkouksia ja vaikeuksia? 

Mulla on asperger-diagnosoitu ystävä ja meidän ero on se ettei hän osaa kaunistella ja valehdella. Monasti yhteiskunnassa sellainen pieni esittäminen on hyvä piirre mm. viranomaisten kanssa toimiessa ja varsinkin tässä Suomen holhousyhteiskunnassa.

Täällä pitää sanoa mitä viranomainen haluaa kuulla ja viranomainen vastaa asiakkaalle sen sapluunan mukaan mitä tulee asiakkaalle sanoa. Sama periaate pätee myös työelämään ja pinnallisempiin ihmissuhteisiin yms. Jos ei osaa riittävästi valehdella elämä on raskasta. Kun kaikki muut valehtelevat ja yksi on rehellinen vaikuttaa se rehellinen hirviöltä.

Vierailija kirjoitti:

"Tämä. Minusta useimmat diagnoosit ovat aika lailla huuhaata, paitsi ehkä ihan ääritapauksissa. Elämänhallinnan ongelmia voi hoitaa ilman diagnoosiakin."

Ei autistin elämänhallinnan ongelmia voi hoitaa ilman tietoa siitä autismista. 

Eikä monesti sitä tukea saa tai virallisissa yhteyksissä ymmärrystä näille erilaisille haasteille ilman sitä virallista diagnoosia. En minäkään varsinaisesti diagnoosia tarvitse, vaikka asian minulle selvittyä moni asia on auennut ja ymmärrys haasteista/niiden syistä parantunut ja tieto autistisuudesta on kirjaimellisesti elämäni pelastaja, mutta virallisissa yhteyksissä ja yhteiskunnan odotusten osalta ei oteta tosissaan ilman diagnoosia. Ei minua ainakaan kiinnostaisi käydä mahdollisesti vuosien pituista rankkaa prosessia, johon ei olisi oikein jaksamistakaan, saadakseni tietää jotain minkä tiedän jo nyt. Tämä siis huuhaaksi kommentoineelle.