Missä asioissa ADHD-ihmiset tyypillisesti ovat parempia kuin neurotyypilliset?

Minä en ollut aiemmin kuullut Allen Francesista, ja minusta oli kiinnostavaa kuulla hänestä. Kaikki me emme ole olleet joka keskustelussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä 432

olet hyvin ilkeä ihminen. Aika monella nepsyllä muuten on juuri sellainen elämä jota sinä juuri haukuit.

 

Lue koko ketju niin ymmärrät paremmin. On totta, että esimerkiksi monella Aspergerilla on sosiaalista kömpelyyttä, mutta eivät he ole ilkeitä ja käytä elämäänsä muiden haukkumiseen. Eli siinä mielessä oikeastaan sinä itse olet aika ilkeä, kun kehtaat väittää noin. 

Tarkoitin ilman sitä ilkeyttä. Laitoit monta muuta sellaista ominaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole käskenyt hylkäämään tiedettä vaan kyseenalaistamaan sitä. Tajuatko, että psykiatriset diagnoosit on päätetty jonkun ammattilaisista koostuvan porukan kesken. Eikä kaikki ole olleet samaa mieltä. Tietoa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi.

Psykiatrisia diagnooseja ei ole päätetty "jonkun ammattilaisista koostuvan porukan" kesken. Tuo väitteesi kyllä kertoo aika paljon. Olet selvästi tooosi pihalla ja kouluttamaton ja tutkimus on sinulle selvästi täydellisen vieras asia jo pelkästään käsitteenä. Selvitä ensin asioita. Ihan vaikka, että mitä tieteellinen tutkimus tarkoittaa. Siitä pääset vähän edes alkuun. 

 

Juurihan mielenterveyden professori Hesarin artikkelissa Mielenterveyden rajat ovat keinotekoisia, että kuinka matkusta

En ole se jolle vastasit, mutta.. Tuo on eri mieltä kanssasi ja kyseenalaistaa psykiatriset diagnoosit. Ja sinä menet henkilökohtaisuuteen ja meinaat antaa jo diagnoosinkin?

ADHD ei ole sairaus. Aivot toimivat normaaliväestöstä poiketen. Usein mukana on mm luki ongelmaa ja keskittymisvaikeutta, mikä haittaa koulunkäyntiä. ADHD ongelman haittapuolet hälvenevät iän myötä  ja hyvät puolet, joista kirjoitettu edellä, pääsevät esiin vahvemmin. Luulen, että monilla, joiden koulu on mennyt huonosti, mutta  aikuisena opiskelevat nopeasti ja hyvin on ollut ADHD. Olen itse ADHD lääkäri ja hyvä päivystämään. Pystyn tekemään intensiivisesti pitkiä työrupeamia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkä ketju. En jaksa lukea. Varmaan monikaan adhd ei jaksa.

t. adhd

Adhd ei ole lukihäiriö. 

Ei olekaan, vaan tarkkaavaisuuden häiriö. Jos tarkkaavaisuus ei pysy yllä, ei pysty lukemaan.

Vierailija kirjoitti:

Kaljanjuonnissa.

En ole koskaan onnistunut siinä, koska kalja on makuuni hirveän pahaa. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

390 lisää, että monilla adhd-ihmisillä on liitännäisongelmia, joista osa on hyvinkin vakavia. Ne myönteiset puolet mitä adhd voi aiheuttaa ovat hyvin mitättömiä haittoihin nähden. Ja isolla osalla siihen liittyviä myönteisiä puolia ei edes ole.

Riippuu täysin tapauksesta, mutta ADHD:hen liittyy riski addiktioille. Se miten pärjää elämässä riippuu paljon omista elämäntaidoista ja itsetuntemuksesta. Monille esim. Himoliikunta voi korvata haitallisia tapoja. Kysehän on siis dopamiininiksien hakemisesta.

Sen, että se johtuu nimenomaan ADHD:sta, tietää siitä, että lääke poistaa oireet. Kun olen ottanut lääkkeen, ei tee mieli sokeria eikä shoppailla mitään. Kun olen ilman lääkitystä, olen jatkuvasti altis jäämään koukkuun noihin kahteen asiaan. Joillain muilla riippuvuutta aiheuttaa jokin muu asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä add innostun ja riemastun lapsenomaisesti. Ilman tätä olisin tosi tylsä ja tasainen. Normiaikuiselta sellainen reagoiminen ei ole kovinkaan tyypillistä.

Moni pitää tasaisista persoonista eikä miellä heitä tylsiksi.

Tasainen sopii hyvin impulsiivisen pariksi.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että osalla on lievempiä oireita ja osalla vaikeita, mutta yhtä asiaa en oikein ymmärrä näissä "kympin tyttöjen" selityksissä. Eikö teillä ole ollut motorista levottomuutta? Miten olette pystyneet istumaan paikallanne koulussa? 

Kaikilla ADHD-ihmisillä ei ole motorista levottomuutta. Osalla jatkuva kaaos pysyy pään sisällä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä add innostun ja riemastun lapsenomaisesti. Ilman tätä olisin tosi tylsä ja tasainen. Normiaikuiselta sellainen reagoiminen ei ole kovinkaan tyypillistä.

Moni pitää tasaisista persoonista eikä miellä heitä tylsiksi.

 

Mutta hyvin moni taas mieltää heidät tylsiksi ja sitähän he yleensä ovatkin. Ja siinä ei sinänsä ole mitään vikaa, että on tylsä. 

Mun mielestä tasapainoiset ihmiset on maailman kiehtovimpia. Miten he pystyvät siihen? Tarkkailen heitä mielenkiinnolla ja toivon että itsekin olisin sellainen. 

Varsinkin sellaiset lehmänhermoiset, jotka eivät hermostu mistään. Itseäni saattaa ärsyttää jo väärän sanan käyttö, tai kielioppivirhe, tai mikä vain muu täysin merkityksetön sivuseikka. Tuo tosin on temperamentista kiinni, eikä liity tarkkaavaisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ihmettelen miten koulussa hyvin pärjänneet ihmiset voivat saada ADHD diagnoosin aikuisena. Koulussa oppiminen edellyttää hyvää huomiokykyä ja tarkkaavaisuutta."

LoLz. Peruskoulusta pääsee läpi ihan jokainen tolvana. Edes mun peruskouluaikana ei tarvinnut paljoa nähä vaivaa, että saa numeroksi 8. Lukiossa oli jo vaikeampaa, mutta senkin suoritin 7 keskiarvolla ja M:n papereilla. Koulussa loistin nimenomaan aineissa, jotka kiinnostivat ja niistä jotka eivät kiinnostaneet, sain säälivitosia. Yliopiston ns. "vaativuustaso" oli ihan vitsi, kun opiskelin kiinnostavaa alaa johon pystyin "ylikeskittymään". Ei ollut montaa tylsää kurssia ja oli oikeastaan pettymys, kuinka helppoa yliopisto-opiskelu mulle oli.

Työelämässä olosta ei sitten meinannut tulla enää mitään. En jaksanut multitaskausta ja ihmissuhdedraamoja. Oon nyt viimeise

Miten niin ei päde sinuun? Oliko sinulla, äärimmäisiä vaikeuksia keskittyä tunnilla? Keskittyä läksyjen tekoon? Miten ihmeessä sinä muka opit, jos et keskittynyt mihinkään? Minä vähän epäilen, että opit nopeasti koska kiinnitit opittuihin asioihin huomiota ja omaksuit asioita vaivattomasti. Et joutunut kertaamaan etkä pinnistelemään. ADHD voidaan lätkäistä kenelle tahansa, se ei kerro mitään oikeista keskittymisongelmista. Alleviivaa vain diagnostiikan heikkoa tasoa. Olen ollut sitä sen verran seuraamassa, että sen saa jos ei huitsita käydä koulua ja äiti ei laittanut pienenä pelirajoja. Stimulantit auttavat lukuisia aivan tavallisia ihmisiä. Senhän takia niitä käytettiin jo 1900-luvun alussa keskittymiseen, työvireyden ylläpitoon ja alakuloon. Niiden vaste ei kerro oikeastaan yhtään mitään sinun synnynnäisistä ongelmistasi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ihmettelen miten koulussa hyvin pärjänneet ihmiset voivat saada ADHD diagnoosin aikuisena. Koulussa oppiminen edellyttää hyvää huomiokykyä ja tarkkaavaisuutta."

LoLz. Peruskoulusta pääsee läpi ihan jokainen tolvana. Edes mun peruskouluaikana ei tarvinnut paljoa nähä vaivaa, että saa numeroksi 8. Lukiossa oli jo vaikeampaa, mutta senkin suoritin 7 keskiarvolla ja M:n papereilla. Koulussa loistin nimenomaan aineissa, jotka kiinnostivat ja niistä jotka eivät kiinnostaneet, sain säälivitosia. Yliopiston ns. "vaativuustaso" oli ihan vitsi, kun opiskelin kiinnostavaa alaa johon pystyin "ylikeskittymään". Ei ollut montaa tylsää kurssia ja oli oikeastaan pettymys, kuinka helppoa yliopisto-opiskelu mulle oli.

Työelämässä olosta ei sitten meinannut tulla enää mitään. En jaksanut mu

Oletko sairaanhoitaja vaiko psykiatri, jos olet ollut seuraamassa tutkimusten tekemistä? Miksi et kyseenalaistanut tutkimuksissa noita asioita?

Adhd-ihmisistä moni on nuorena ja varhaisaikuisuudessa ihan omalla tasollaan impulsiivisessa päätöksenteossa ja hetken mielijohteesta toimimisessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä add innostun ja riemastun lapsenomaisesti. Ilman tätä olisin tosi tylsä ja tasainen. Normiaikuiselta sellainen reagoiminen ei ole kovinkaan tyypillistä.

Moni pitää tasaisista persoonista eikä miellä heitä tylsiksi.

Add jatkaa: niin en mä tarkoittanut, että tasaiset ihmiset olisivat ylipäätään tylsiä, vaan näin add:nä nämä mitenkään reagoijat tuntuvat jotenkin estyneilt. Itselläni kun tunteet ja fiilikset menee helposti äärilaidasta toiseen.

Aviomieheni on maailman tasaisin ja rauhallisin ihminen. Hänestä ei saa innostusta irti millään. No, tämä piirre pelastaa meidän suhteen. Jos minä äkkipikaistuksissani hermostun, niin hän ei lataa takaisin samalla mitalla, vaan katsoo rauhallisesti ja herättelee mut normilevelille. Sitten palaan maan pinnalle. Jos vastassani olisi henkilö, joka tunteilisi samalla lailla kuin minä, niin riitahan siitä kehkeytyisi nopeasti.

Joskus kun intoilen ja ihastelen jotain, niin toivoisin mieheltäni myös innostusta, eikä vaan kommentointia rauhallisesti naama peruslukemilla.

Mieheni on maailman ihanin ja rakkain ja hän rakastaa minua tällaisena kuin olen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se helppoa, kun nykyään voi itsearviointilomakkeilla ja haastattelulla tunnistaa neurologisen erityispiirteen. Tuo kuulostaa enemmän personalllisuuden tai piirteen kuvaukselta, kuin häiriön tai varsinkaan neurobiologisen ominaisuuden. Tutkimusnäyttö ei massiivisista panostuksista huolimatta ole löytänyt ADHDlle neurobiologista pohjaa, koska diagnoosin saaneet ovat sekä oirekuvaltaan, toimintakyvyltään että biologialtaan valtavan heerogeeninen joukko ihmisiä. Heillä on valtava komorbiditeetti oppimimis- kä

Onko sinulla itselläsi oikeasti mitään muuta tekemistä kuin obsessiivisesti kytätä Vauva-palstalla anonyymeja kommentoijia ja loukkaantua jokaisesta mielipiteestä, joka menee yli ymmärryksesi ja joka ei mahdu pieneen nepsyerityiseen tapaasi hahmottaa todellisuutta? Minä en alun perin väittänyt mitään ihmeellistä. Kommentissani asiallisesti totesin ilmeiset tosiasiat viitaten laajoihin asiantuntijkatsauksiin arvostetuissa tiedelehdissä siitä, että ADHD:n ja muidenkin psykiatristen häiriöiden biologiset poikkeamat ovat ryhmätason poikkeamia, joita ei voi käyttää biomarkkereina. Mikä kommentissani loukkasi sinua noin pahasti? Tämän tosiasian voisit lukea jo ADHD:n käypä hoito -suosituksesta, jossa itse asiassa todetaan aivan sama asia, mutta ei käydä läpi tutkimuksiin liittyviä metodologisia puutteita ja sitä, miksi biomarkkereita ei massiivisesta tutkimuspanostuksesta huolimatta ole löydetty. Ei niitä aivokuvantamistutkimuksia tehdä turhaan, vaan eksplisiittisenä tarkoituksena on kehittää hoitoa ja diagnostiikkaa.

Ryhmätason erot eivät oikeasti kerro mitään sinun aivojesi erityislaatuisuudesta etenkään, kun tutkimukset tehdään epäedustavilla otoksilla, eikä kaikkia sekoittavia tekijöitä kyetä kontrolloimaan. Aivot ovat dynaaminen, plastinen elin, joka muuttuu rajusti etenkin nuoruudessa ja lapsuudessa ihan jo biologisen kypsymisen johdosta. Ryhmätason erot eivät välttämättä kerro mistään staattisista ominaisuuksista, jotka pysyvät samoina koko elämän. Yksilöillä on eroja biologisessa kehitysvaiheissa eli millä tahdilla aivot kehittyvät, minkä lisäksi aivot ja niiden toiminta muovautuvat stressin, stimulanttilääkkeiden, muiden psyykelääkkeiden sekä elämänkokemusten vaikutuksesta. Minä luen työkseni tutkimuksia ja minulla on paha tapa, että se jää välillä päälle, kun yritän joskus nollata aivojani heikkolahjaisille suunnatuilla keskustelupalstoilla. En aina hahmota, miten hirvittävän tyhmiä ihmiset ovat keskimäärin ja he eivät ymmärrä edes alkeellisia itsestäänselviä argumentteja.  

Luovuus

Vierailija kirjoitti:

Luovuus

Vastauksena ap:n kysymykseen. 

Piriä vetävät enemmän ja paremmin, kuin normot. Muuten se on aivovamma.

Mun veli muistaa kaiken. Hyvässä ja pahassa. 

Fyysinen jaksaminen kun energiaa riittää. Nämä ongelmat eivöt ennen näkyneet miehillä kun jo penskana aloitettiin fyysinen työ.