Missä asioissa ADHD-ihmiset tyypillisesti ovat parempia kuin neurotyypilliset?
Kommentit (490)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole käskenyt hylkäämään tiedettä vaan kyseenalaistamaan sitä. Tajuatko, että psykiatriset diagnoosit on päätetty jonkun ammattilaisista koostuvan porukan kesken. Eikä kaikki ole olleet samaa mieltä. Tietoa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi.
Jätän tieteellisten tutkimusten kyseenalaistamisen tutkijoille! Oman koulutukseni ja asiantuntemukseni myötä voin ottaa kantaa korkeintaan estetiikan filosofiaan liittyvään tutkimukseen. Ei tulisi mieleenkään kyseenalaistaa Lääkärikirja Duodecimin kuvauksia neuropsykiatrisista häiriöistä.
Se, että kaikkea ei voi kerralla tietää, emmekä voi nopeuttaa tutkimusta, ei tarkoita sitä, että kaikki pitää TAVANTALLAAJIEN toimesta kyseenalaistaa.
Tieteen kyseenalaistaminen, joka kuuluu aina osana tieteeseen ja joka tarkoittaa sitä, että kaikkea moneen kertaan tutkittuakin tutkitaan ja kyseenalaistetaan ja asete
Minä en ole puhunut mistään itse keksimistäni kriteereistä tai oireiden syistä. Muistaakseni se pitkiä tekstejä kirjoittavakaan ei sellaisista maininnut.
Minä olen ainoastaan sanonut etteivät monet psykiatriset diagnoosit oikeasti ole tieteellisiä kun niitä tarkastelee kriittisesti. En minä tiedä millaisia diagnooseja pitäisi löytyä ja mistä ne johtuisivat.
Voiko olla, että läpimurtoja ei tehdä siksi, että monet nykyiset diagnoosit eivät ole oikeita häiriöitä vaan muka-tieteellisiä oirekokonaisuuksia? Kun monesti tutkitaan juuri diagnooseja.
Itse asiassa nämä psykiatriset diagnoosit ja niiden kriteerit todella on päätetty APA:ssa äänestämällä. Tästä diagnostiikan epävarmuudesta ja epätieteellisyydestä on mm. tuore Mia Pohtolan väitöskirja ja hän on puhunut siitä useassa podcastissa.
Vierailija kirjoitti:
Tyypillisesti parempi? Eikö se ole melko lailla yksilöstä kiinni, missä hän on parempi kuin joku toinen. Varmaankin niissä asioissa, missä hän on hyvä ja osaava.
Minulla on ollut ADHD aina, vaikka se diagnosoitiin vasta aikuisena. Olen nainen, eikä minulla ole ylivilkkautta. En myöskään riitele helposti. Olen jonkin verran impulsiivinen. Saatan tehdä päätöksiä mielijohteesta, mutta niinhän moni neurotyypillinenkin tekee. Olen kehittynyt hyväksi piirtäjäksi, koska kouluaikaan piirtelin oppitunneilla. Kaikki käsillä tekeminen myös rauhoittaa ja olen niissä hyvä. Enpä osaa sanoa, olenko parempi kuin joku jolla ei ole adhd. Varmasti olen parempi kuin enemmistö ihmisistä.
Yleisesti opin helposti asioita katsomalla ja kokeilemalla sekä lukemalla, mutta en kuuntelemalla. Siinä olen kyllä hyvä, että minulla on muistilappuja ja työjärjestyksiö. En oikeastaan koskaan unohtele mitään tärkeää. Tämä johtuu siitä, etten muis
Mitä, kirjoitinko minä tämän? : ) Omalta kohdalta lisäisin vielä kyllästymisen ja odottamisen vaikeuden. Kyllästyminen tuntuu joskus ihan fyysiseltä kivulta. Odottaminen saattaa myös olla niin vaikeaa, että sen välttämiseksi keksin jotain tyhmää.
Vierailija kirjoitti:
Taas samaa jauhantaa. Olen itse 55-vuotias, ja ADHD-diagnoosikin ollut jo kauan. Enpä mainitse koskaan asiasta kenellekään, oleta saavani erivapauksia, ja teen enemmän toitä pysyäkseni mukana kaikessa. Moni saman diagnoosin omaava on samanlainen.
Erittäin lapsellista vetää noita samoja "lumihiutale"argumentteja vuodesta toiseen. Vaihtakaa levyä.
Samanikäinen toinen täällä. Enkä myöskään kerro muille. Työt teen murto-osassa siitä ajasta, minkä muut tarvitsevat ja käytän luppoajan chillailuun, kuten yksi aikaisempi kirjoittaja. Toisaalta kärvistelen sitten esim. asioiden loppuun saattamisessa huomattavasti enemmän henk. koht elämässä. En käy terapiassa, koska en koe olevani viallinen. En ole saanut mitään erityisapuja yhteiskunnalta, enkä edes oleta saavani. Itse ajattelen, että adhd:llä on biologiset perusteet ja että se on ominaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän tuon ns. jankkaamisen. Onhan se todella raivostuttavaa mitä asioita väitetään tieteen nimissä. Ja aivopestään ihmiset uskomaan niitä.
Niin, ihan kauheeta, et jotkut uskoo jotain tieteellistä tutkimusta, kun voisivat vaan selvittää VAUVA-palstan älyköiltä, että miten asiat ihan oikeesti on!
Tieteellisiä tutkimuksia pitäisi osata tulkita kriittisesti. Se pitkiä viestejä kommentoinut selittikin hyvin.
Juu, juu ja VAUVApalstalaiset ovat ilman muuta parempia siinä kriittisessä tulkitsemisessa, kuin tutkijoista muodostetut tutkimusryhmät itse, vai mitä?
Tiede toimii noin kuten kuvasit, mutta psykiatria ei. Siksi sitä ei tulisikaan pitää tieteenä.
Vierailija kirjoitti:
Jännä että jotkut ihmiset suorastaan vihaa Adhd:sta kärsiviä. Mikä teitä vaivaa? Mielummin olen Adhd, kun noin tunne vammainen.
En vihaa, ärsyttää vaan se, että diagnoosien varjolla aletaan haukkumaan normaaleja "neurotyypilliseksi" tai muuta keinotekoista. En ole mikään "neurotyypillinen", olen ihan tavallinen ja normaali ihminen.
Yhtä rasittavaa kuin haukutaan normaaleja ihmisiä "cis-ihmisiksi". Ihan kuin kaikki muut olisivat jotain transeja ja normaalien pitäisi alkaa heistä erottautumaan.
Ei. Sinä olet se poikkeava, joten hyväksy asia. Ei syöpäpotilaatkaan hauku terveitä "kasvaimettomiksi".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valehtelemisessa.
Päinvastoin. Adhdt on yleensä erittäin rehellisiä ja oikeudentuntoisia
Sekoitat autismiin. Adhd on aktiivisuuden ja tarkkavuuden häiriö. Vankilassa on muuta väestöä paljon suurempi prosenttimäärä ADHD-ihmisiä.
Joo, ja vankilassa kaikki omasta mielestään syyttömiä ja väärin kohdeltuja omalaatuisia neroja, joita neurotyypilliset sortaa. Hyvin kuvaavaa itse asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen aihe, mutta tämäkin ketju pilattu "normaaleiden, hyvin käyttäytyvien ja fiksujen" nenttien toimesta. Turha siis edes vastata mitään.
Joskus huvitun, kun kuulen nenttien puhuvan siitä miten adhd:t on hirveitä ja sitä ja tätä ja että kyllä se on sairaus ja voi harmi, että sitä ja tätä. Viimeksi uuden asuinpaikkani pari naista siis tällaista puhui minulle, kun naapurissani asuu kuulemma ilmiselvä adhd ja sitten puheensa päätteksi sanoivat olevansa helpottuneita siitä, että minä sentään olen ilmiselvästi täysjärkinen ja normaali ja asiat ja elämä hallussa. Piti hillitä vähän itseäni etten olisi paljastanut heille olevani addi.
nentit niin usein luulee tietävänsä, mutta sitten kun vähän kuopaisee pntaa, niin heidän tietonsa sitten perustuu johonkin vuonna kivi ja kirves olleeseen parisuhteeseen, joka meni mönkään ja koska sitten sillä kumppanilla oli adhd, niin tottakai kaikki syy oli siinä adhd:ssa ja sitä myötä tietenkin kaikki adhd:t on vältettäviä.
Yksi hyvä keino näyttää k-päältä on esiintyä ylimielisenä kaikkitietäjänä ja haukkua muita "nentiksi". Varmaan tulee sellainen kiva ylemmyydentuntoinen olo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei missään. ADHD on vamma. Se on häiriö, joka aiheuttaa kärsimystä. Sitä potevat ihmiset voivat keskimäärin huonommin kuin muut. Heillä on kohonnut riski mielenterveyden häiriöön, univaikeuksiin ja sosiaalisiin ongelmiin.
Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö ADHD-ihmisillä olisi lahjoja ja osaamista. Ne eivät kuitenkaan johdu heidän häiriöstään. Ihminen on muutakin kuin diagnoosinsa ja jokainen on yksilö. Monilla onneksi on vahvuuksia, joilla voi kompensoida heikkouksia.
Mitä vahvuuksia ADHD-ihmisillä yleensä on? kiinnostaisi tietää, epäilen miehelläni adhdta.
Missasit edelleen pointin. ADHD:sta ei seuraa mitään lahjakkuuksia. Ei mitään. Mutta ihan kuten kaikki muutkin, ADHD-ihminen voi olla älykäs, musikaaline
Mitä valitettavaa on autismissa? Aika ableistinen näkemys sinulla.
Puhu suomea, eiköhän siitäkin löydy hölmöjä muotisanoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valehtelemisessa.
Päinvastoin. Adhdt on yleensä erittäin rehellisiä ja oikeudentuntoisia
Sekoitat autismiin. Adhd on aktiivisuuden ja tarkkavuuden häiriö. Vankilassa on muuta väestöä paljon suurempi prosenttimäärä ADHD-ihmisiä.
ADHD ja autismi esiintyvät erittäin usein yhdessä.
ADHD on merkittävästi yleisempi, joten vaikka yhdessä esiintymistä on, niin ei näitä kannata kovin tiiviisti yhteen liittää. Olen töissä nuorisopsykalla ja on huomattavas
Tätähän se on. Ableistinen yhteiskunta tekee neurovähemmistöjen edustajista sairaita kieltämällä koko neurologisen monimuotoisuuden olemassaolon. Lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköt ovat ihan kärjessä tässä eriarvoisuutta edistämässä kohtaamalla lapset ja nuoret psyykkisen oireilun näkökulmasta ja ohittamalla neurologisen taustan.
Sanojen "ableistinen" ja "neurovähemmistö" käyttäminen saa käyttäjänsä kuulostamaan itseään täynnä olevalta taukilta.
Kaikilla luovimmilla ja visionäärisimmillä ihmisillä jotka tunnen, on myös adhd tai ainakin paljon adhd-piirteitä.
Kusipäisyyden listalle voidaan lisätä vielä sen oman ylivertaisen älyn korostaminen. Miten kaikki työtehtävät sujuvat aina niin paljon nopeammin kuin toisilla. Joo, voisihan niitä muillakin mittareilla mitata kuin nopeudella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä että jotkut ihmiset suorastaan vihaa Adhd:sta kärsiviä. Mikä teitä vaivaa? Mielummin olen Adhd, kun noin tunne vammainen.
En vihaa, ärsyttää vaan se, että diagnoosien varjolla aletaan haukkumaan normaaleja "neurotyypilliseksi" tai muuta keinotekoista. En ole mikään "neurotyypillinen", olen ihan tavallinen ja normaali ihminen.
Yhtä rasittavaa kuin haukutaan normaaleja ihmisiä "cis-ihmisiksi". Ihan kuin kaikki muut olisivat jotain transeja ja normaalien pitäisi alkaa heistä erottautumaan.
Ei. Sinä olet se poikkeava, joten hyväksy asia. Ei syöpäpotilaatkaan hauku terveitä "kasvaimettomiksi".
Haukkumaan? Eikö tuolla logiikalla sitten myös neuroepätyypillinen ole haukkumasana? Jos mielestäsi olet normaali ja tavallinen niin pitäisi sinusta neuroepätyypillistä kutsua epänormaaliksi tai epätavalliseksi? Ja olisiko se ok, ei haukkumista?
Neuroepätyypillinen on naurettava sana. Ei aivovaurio tai dementiakaan ole mitään neuroepätyypillisyyttä vaan vamma/sairaus.
Vierailija kirjoitti:
Kusipäisyyden listalle voidaan lisätä vielä sen oman ylivertaisen älyn korostaminen. Miten kaikki työtehtävät sujuvat aina niin paljon nopeammin kuin toisilla. Joo, voisihan niitä muillakin mittareilla mitata kuin nopeudella.
Tässä ketjussa keskustellaan nimenomaan niistä hyvistä puolista. Me neuroepätyypilliset (eiku tätä ei saa sanoa) ollaan kyllä kuultu koko elämämme miten paskoja me ollaan. Epäonnistuminen on kyllä tuttua niin on todella tervettä ihan mielenterveyden kannalta löytää myös niitä positiivisia puolia. Itse teen lääkittynä työni erittäin hyvin, nopeasti ja tarkasti. Tämän vuoksi tienaan hyvin ja olen edennyt työssäni korkealle. Jos se sinua vituttaa niin voi voi. Kai sinustakin joku vahvuus löytyy?
Vierailija kirjoitti:
Neuroepätyypillinen on naurettava sana. Ei aivovaurio tai dementiakaan ole mitään neuroepätyypillisyyttä vaan vamma/sairaus.
ADHD esimerkiksi ei ole vamma. Eikä sairaus. Mikä sitten mielestäsi olisi oikea termi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neuroepätyypillinen on naurettava sana. Ei aivovaurio tai dementiakaan ole mitään neuroepätyypillisyyttä vaan vamma/sairaus.
ADHD esimerkiksi ei ole vamma. Eikä sairaus. Mikä sitten mielestäsi olisi oikea termi?
Häiriö.
Niin, perustuen tietysti tutkimuksiin joissa kuitenkaan ei ole tehty mitään läpimurtoja. Todella vaillinaisella tiedolla ne diagnoosit on päätetty.