Omakotitaloasuminen on kallista ja raskasta?

Kaupungin ahtaus, hälinä, vieri viereen rakennetut talot. Ei kiitos! Opiskeluaikana nähty ja koettu, aikansa kutakin, mutta ei enää. Onneksi työn puolesta joutuu käymään tässä ahtaudessa vain kerran viikossa. Nautin omakotitalossa omasta rauhasta ja isosta pihasta istutuksineen.

Toisen ihmisen kokemusta ei voi vääräksi muuttaa, vaikka itse ei kokisi niin. Kaikille omakotitalossa asuminen ei vain sovi. 

Itse sain lapsuudessa ja nuoruudessa traumoja omakotitalossa asumisesta maaseudulla kaikkine töineen, joita minut pakotettiin tekemään. Niinpä nykyisin asun kerrostalossa isossa kaupungissa ja olen onnellinen.

Tämä sopii minulle, ei tietenkään kaikille.  

Vierailija kirjoitti:

Kaupungin ahtaus, hälinä, vieri viereen rakennetut talot. Ei kiitos! Opiskeluaikana nähty ja koettu, aikansa kutakin, mutta ei enää. Onneksi työn puolesta joutuu käymään tässä ahtaudessa vain kerran viikossa. Nautin omakotitalossa omasta rauhasta ja isosta pihasta istutuksineen.

Mä asun kaupungissa ja ikkunastani näkyy iso puistoalue josta on suora yhteys patikkapoluille jopa kansallispuistoon saakka. Mihin asti vaan jaksaa lähteä kävelemään. Olisi ikävää lenkkeillä jossain maantien laidassa kuten maalla.

Voihan se olla raskasta, jos ei ole luonteeltaan vastuuntuntoinen ja aktiivinen - niinä hetkinä kun vaikka lunta tulee.

Vuositasolla hommaa on vähän. Toki uudehko talo ja helppohoitoinen piha ja järkevästi suunniteltu sisäänajo (= pakollista aurattavaa vähän) ovat perusjuttuja.

Vanhassa talossa toki korjailtavaa saattaa ollakin jatkuvasti.

Oma kokemus on vain pienistä rivareista, mutta käytännössä niissäkin tehtiin kaikki ulkotyöt itse. Ainoastaan parkkipaikan auraus oli ostopalveluna, mutta ei se todellakaan heti auttanut kun lunta tuli. Siksi aurasin usein oman auton ympäristönkin ihan itse.

Jutun rouvalle suosittelisin kerrostaloa.

Kumpi tahansa voi olla kaamea paikka, sillä naapureitaan ei voi valita. Minulle riitti yksi kerta rivitalossa, toivottavasti ei enää ikinä sellaista elämää. Jatkuva valitus kaikesta mitä piti tehdä, mutta kukaan ei koskaan voinut itse osallistua, mikään ei saanut maksaa mitään ja kun sitten yritti edes jotain tehdä itse niin se oli väärin, väärää aikaa ja kyllä ne lumityötkin pitäisi omilla välineillä hoitaa, ei voi yhtiön rahaa kolaan käyttää. Bonuksena sitten nämä valittajat pitivät kamalaa meteliä ja maksoivat vastikkeet milloin huvitti, jos maksoivat.

Omakotitalossa on ihanaa kun tekee töitä vain itselleen, eikä ole aina joku nillittäjä valittamassa että väärin sekin taas meni, mutta minähän en itse mitään tee eikä maksaa saa. Katto ei jää korjaamatta koska naapuri käytti rahansa vastikkeiden sijaan uuteen autoon. Ja on hiljaista.

Vierailija kirjoitti:

Voihan se olla raskasta, jos ei ole luonteeltaan vastuuntuntoinen ja aktiivinen - niinä hetkinä kun vaikka lunta tulee.

Vuositasolla hommaa on vähän. Toki uudehko talo ja helppohoitoinen piha ja järkevästi suunniteltu sisäänajo (= pakollista aurattavaa vähän) ovat perusjuttuja.

Vanhassa talossa toki korjailtavaa saattaa ollakin jatkuvasti.

Oma kokemus on vain pienistä rivareista, mutta käytännössä niissäkin tehtiin kaikki ulkotyöt itse. Ainoastaan parkkipaikan auraus oli ostopalveluna, mutta ei se todellakaan heti auttanut kun lunta tuli. Siksi aurasin usein oman auton ympäristönkin ihan itse.

Jutun rouvalle suosittelisin kerrostaloa.

Mitä vastuuntuntoa se on että jättää remonttipommin perikunnalle? Ei itse tee yhtä ainoatakaan remonttia? Juuri tällaisista kirjoitin edellisellä sivulla ja tönön hintapyyntö kuitenkin 150k vaikka myydään tyydyttävänä. 

Olen asunut kerrostalossa ja rivitalossa, mutta olivat niin tylsiä asuinpaikkoja kun ei ollut mitään tekemistä. Omakotitalossa on aina jotain tekemistä ja tykkään. Ei tule lainkaan kalliiksi kun itse tekee. Toki sellaiset remontit, mitkä vaativat ammattiosaamista teetän ulkopuolisella. Samoin kyseiset remontit olisi teetettävä rivi- ja kerrostalossakin. Omakotitalo ei sovi laiskalle ihmiselle. 50 cm lunta tullut ja lumitöitä riittää tälle päivälle. Hyvää liikuntaa, tykkään. Mukavaa kun tulee valkea joulu.

Mun vanhemmat asuu omakotitalossa ja just nyt heille tuli huleveteen liittymismaksu ja hulevesityöt niin se maksoi 3000e. On pakko liittyä huleveteen eli sadevesi pitää ohjata putkistoihin ja siitä alkaa tulemaan jokavuosi nyt hulevesimaksu. 

Tämä koko hulevesimaksu tuntuu olevan keksitty lisäkuluerä koska hulevesi on sadevettä. 

Muuttotappioalueella vanhaan omakotitaloon saa tuupata rahaa minkä pystyy ja silti arvo laskee. Työtä on, jos haluaa pitää paikat siistinä ja talon jonkinlaisessa kunnossa tulevaa myyntiä ajatellen. Muuttaisin heti kerrostaloon, jos olisi mahdollista, mutta lapset tykkäävät naapurustossa ja pihasta. Asumiskulut itsessään eivät ole erityisen kalliita. Jännittää, että saako asuntoa tulevaisuudessa myytyä ja jos saa, niin tuleeko vielä jotain sanomista perään ja siitä sitten maksellaan vielä lisää. Ei enää ikinä!

Jotain noin 120€/kk menee meillä ok-talossa asumiseen. Velat jo maksettu. Siitäpä koeta löytää halvempi.

Vierailija kirjoitti:

Jotain noin 120€/kk menee meillä ok-talossa asumiseen. Velat jo maksettu. Siitäpä koeta löytää halvempi.

Menee kyllä todella vähän, teillä on halvat vesilaskut ja sähkölaskut. Jätemaksut ja kiinteistöverot on myös pienet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan se olla raskasta, jos ei ole luonteeltaan vastuuntuntoinen ja aktiivinen - niinä hetkinä kun vaikka lunta tulee.

Vuositasolla hommaa on vähän. Toki uudehko talo ja helppohoitoinen piha ja järkevästi suunniteltu sisäänajo (= pakollista aurattavaa vähän) ovat perusjuttuja.

Vanhassa talossa toki korjailtavaa saattaa ollakin jatkuvasti.

Oma kokemus on vain pienistä rivareista, mutta käytännössä niissäkin tehtiin kaikki ulkotyöt itse. Ainoastaan parkkipaikan auraus oli ostopalveluna, mutta ei se todellakaan heti auttanut kun lunta tuli. Siksi aurasin usein oman auton ympäristönkin ihan itse.

Jutun rouvalle suosittelisin kerrostaloa.

Mitä vastuuntuntoa se on että jättää remonttipommin perikunnalle? Ei itse tee yhtä ainoatakaan remonttia? Juuri tällaisista kirjoitin edellisellä sivulla ja tönön hintapyyntö kuitenkin 150k vaikka myydään

Ikävä juttu sinulle, ja voimia, mutta miten tämä vuodatuksesi liittyy yo lainaukseen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1980-luvulla duunaritki asu komeissa omakotitaloissa ja oli kesämökitki

panee todella ajattelemaan

Silloin ihmiset tekivät töitä, osasivat säästää ja elivät muutenkin säästeliäämmin ja vaatimattomasti.

Meillä talo valmistui 80 ja olimme köyhiä, saimme silloisen aravalainan, korko aluksin 4% , muutaman vuoden päästä 8%. Iso pankkilaina korko n 12%.

Mies keskituloinen, minä osaksi opiskelin ja tein yövuoroja, joten lapset hoidin enimmäkseen koton kolmen vanhaksi. Kukaan ei harrastanut mitään maksullista, mitään turhaa ei ostettu. Laina-ajat paljon lyhkäisempiä kuin nykyään. Autona oli pikku Fiat😂.

Kaupat n300m ja koulut 300-500m, junaseisake 500 m. Lapset viihtyivät hyvin samoin itsekin. Nyt asumiskulut, kaikki huomioiden n 350 e/kk. Meille pieneläkeläisille halvin asumismuoto.

Talo pidetty kunnossa ja piha on kallioinen ja vain havukasveja, joten eipä ole paljon töitä. 5 m oma ajotietä julkiselle tielle. Jos emme jaksa sitä lumesta putsata soitamme omakotitalkkarin omakotiyhdistykseltä, ei maksa paljon mitään.

Jokainen toki asukoon, miten haluaa, mutta olen asunut kerrostalossa suuressa sekä pienessä kaupungissa ja se ei sovi minulle.

Vierailija kirjoitti:

Meille omakotitalo tarkoitti autossa olemista. Aamulla kahdella autolla töihin, sama takaisin ja heti taas auton rattiin lasten harrastusvientien vuoksi. Ei jäänyt yhteistä aikaa, ei aikaa nauttia omakotitalon hyvistä puolista.

Muutto takaisi kaupunkiin kerrostaloon toi rauhan. Toinen kävelee töihin, toinen käy töissä Otaniemessä pyörällä tai julkisilla. Lasten koulu nurkan takana, harrastukset lähellä ja menevät itse.

Meillä taas oli niin kun asuimme Vantaalla, töihin 40min suunta bussilla. Sitä ennen bussipysäkille menoa ja ulkona värjöttelyä. Kaikenmaailman mölisijöiden, kusisten puliukkojen ja muiden sekopäiden vieressä istut bussissa. Lasten harrastukset, koukut yms ripoteltu pitkin poikin kaupunkia.

Muutimme kehyskuntaan ja nyt autolla se sama 40min. Ei odottelua, omassa rauhassa saat matkustaa. Lasten harrastukset ja koulut tasan yhdessä paikassa, kuntakeskuksessa.

Ja vielä plussana se, että nykyään naapurina ns kunnollisia ihmisiä, eikä narkkaavia sossun elättejä. Paikkakunnan nuoret harrastavat enimmäkseen liikuntaa, eikä ostarilla jengiytymistä ja päihteitä.

Vierailija kirjoitti:

Olen kytännyt jo pitkään meikäläisiä markkinoita ok- ja rivitaloista ja siis nuo kohteethan ovat aivan pommeja! Kaikkien kunto järjestäen tyydyttävä ja silti hintaa pitkälle 150k. Miksei siitä omaisuudesta ole viitsitty pitää lainkaan huolta ja nyt koitetaan saada joku hyväuskoinen hönö ostamaan se! Ei luoja.

Eivätkö myyjät tajua sitä myyjän 5 vuoden vastuutakaan?

Mikä välittäjä ottaa tuollaisia kohteita edes myyntiin? Puskutraktorin tarvitsisivat.

Sinä et ole mitään katsellut, asiavirheet paljastavat sinut katkeraksi neukkukuutiossa vuokraa maksavaksi vätykseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Jotain noin 120€/kk menee meillä ok-talossa asumiseen. Velat jo maksettu. Siitäpä koeta löytää halvempi.

Kiinteistövero tai tiehoitomaksut

Vesi/jätevesimaksut

Sähkö

Lämmitys

Huolto/kunnossapito/remontit

Talvikunnossapito

Vakuutukset

Miten ihmeessä saat kaiken mahtumaan 120 euroon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupungin ahtaus, hälinä, vieri viereen rakennetut talot. Ei kiitos! Opiskeluaikana nähty ja koettu, aikansa kutakin, mutta ei enää. Onneksi työn puolesta joutuu käymään tässä ahtaudessa vain kerran viikossa. Nautin omakotitalossa omasta rauhasta ja isosta pihasta istutuksineen.

Mä asun kaupungissa ja ikkunastani näkyy iso puistoalue josta on suora yhteys patikkapoluille jopa kansallispuistoon saakka. Mihin asti vaan jaksaa lähteä kävelemään. Olisi ikävää lenkkeillä jossain maantien laidassa kuten maalla.

Hah, kyllä täällä maallakin on pururatoja ja pikkuteitä, joissa hyvin harvoin tulee ketään vastaan. Ei ole tarvetta kävellä maantiellä. Harvoin kukaan edes tekee niin.

Mulla on itse suunniteltu ja rakennutettu talo, jonka maatyöt suunnittelin ja tein itse.

Sanoisin, että omakotitalossa asuminen on just tasan niin helppoa tai vaikeeta, kuin siitä itse itselleen tekee.

Jos ostaa satavuotiaan kakskytä vuotta kylmillään olleen mummonmökin syrjäkylältä missä lähimpään kauppaan on 25km, kannattaa katsoa peiliin jos ihmettelee miksi asuminen on työlästä.

Vierailija kirjoitti:

Jotain noin 120€/kk menee meillä ok-talossa asumiseen. Velat jo maksettu. Siitäpä koeta löytää halvempi.

Purkaisitko kaikki kulut näkyville, että saadaan uskottavuutta lukemaan?

Ainakin omien kavereiden mukaan on kallista, koko ajan jotain hankittavaa plus työmäärä aika ajoin iso. Lapsena asuin järven rannalla isossa omakotitalossa. Koko ajan molemmat vanhemmat hääräs jotain, yhteistä aikaa lasten kanssa minimissä. En haaveillu koskaan ok-talo asumisesta ja oma perhe asuukin kerrostalossa kaikkien palveluiden äärellä ja olemme super onnellisia.