Uskovat kristityt: Miten suhtaudutte eri uskontoa edustaviin uskoviin?
Tunnetteko minkäänlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta esim. hartaan Jehovan todistajan, juutalaisen tai muslimin kanssa, joka etsii jumalan tahtoa ja uskoo löytäneensä jumalan oman uskontonsa avulla? Voisitteko rukoilla heidän kanssaan jonkun lyhyen rukouksen jonka sanat sopii kummankin uskontoon?
Kommentit (443)
Vierailija kirjoitti:
Juutalaiset on Jumalan valittu kansa vaikka eivät ole tunnustaneetkaan Jeesusta messiaaksi. Siitä huolimatta kristityn on syytä muistaa juutalaisen kansan kuuöiaisuuden Jumalalle Mooseksen aikoina. Koituneen myös muiden kansojen onneksi. Juutalaisista jotka tunnustivat Kristuksen Messiaaksi. Tuli ne opetuslapset jotka veivät sanan muillekin kansoille. Muut ovat pakanoita joigin en tunne minkäänlaista sympatiaa.
Olivat, mutta kun eivät ottaneet (kansakuntana) messiastaan vastaan, niin menettivät asemansa. Asema siirtyi messiaan vastaanottaneille, joista syntyi kristillinen kirkko. En ole uskovainen, mutta näinhän tämä vuosituhantinen opetus menee. Mielenkiintoista, että ainakin osa kristityistä näyttää nykyään tämän unohtaneen. Juutalaiset kansakuntana tai ihmisryhmänä eivät ole mitään erityistä, yksittäiset juutalaiset voivat kääntyä kristinuskoon samoilla periaatteilla kuin muutkin ei-kristityt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauran tietenkin heille alentuvasti koska heidän jumalansa on väärä ja minun se oikea.
Jos olisit uskova etkä typerä trolli, niin et todellakaan nauraisi sille että kukaan joutuu ikuiseen kadotukseen.
Mitään kadotusta ei ole olemassa, kuten ei sitä teidän jumalaannekaan.
Siksi voin elää tämän ainoan elämäni rauhassa, siitä joka päivä nauttien.
Jos kadotusta ei ole, niin miksi siitä sitten puhutaan Raamatussa? Tai jos Jumalaa ei ole, niin kuka on luonut universumin ja miksi kaikilla kulttuureilla on tarve Jumalan etsimiseen?
Kautta historian ihmiset eri kulttuureissa ovat
Alkuräjähdysteoria ei sinänsä ota kantaa siihen, mistä maailmankaikkeuden aine tai energia on peräisin. Alkuräjähdys viittaa ajatukseen, että se on ollut tiiviisti kerääntynyttä ja sittemmin levinnyt. Selitykset sille, miten tämä materia on syntynyt tai miten se on alunperin kerääntynyt, eivät varsinaisesti kuulu alkuräjähdysajatukseen.
Vaikuttaa tietty omituiselta, että ainetta voisi tupsahtaa tyhjästä. Kuitenkaan jumalan tuominen mukaan kuvioihin ei ratkaise tätä omituisuutta, vaan ainoastaan siirtää sitä, sillä silloin pitäisi selittää, mistä jumala sitten tupsahti. Jos jumalan taas ajatellaan voivan olleen olemassa ikuisesti syntymättä mistään, niin samoin voitaneen olettaa aineen olleen aina olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää suotta pelätkö, Jumalan pelko on viisauden alku
Ei ole, vaan Jumalanpelko on sairasta ja mielipuolista.
Et voi rakastaa sitä mitä pelkäät, et voi pelätä sitä mitä rakastat.
Te uskistollerot olette yksinkertaisia, aivopestyjä ja väärässä.
Jumalan pelko on vain toinen nimi häpeälle. Häpeä on ihmisen paras ystävä, jos vain osaa hävetä oikeita asioita.
Tarkennettuna siis oikeastaan häpeän tai oikeastaan syyllisyyden pelkoa, ei Jumalan.
Häpeän tunne on ensimmäinen kuolema ja syyllisyyden / katumuksen tunne taas "toinen kuolema".
Sitä, joka voittaa, ei toinen kuolema vahingoita. Ilm. 2:11
Kuolemalla kuoleminen on oikeastaan sitä, että häpeät ja kadut tai katumalla kadut.
mutta hyvän-ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman 1. Moos. 2:17
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää suotta pelätkö, Jumalan pelko on viisauden alku
Ei ole, vaan Jumalanpelko on sairasta ja mielipuolista.
Et voi rakastaa sitä mitä pelkäät, et voi pelätä sitä mitä rakastat.
Te uskistollerot olette yksinkertaisia, aivopestyjä ja väärässä.
Jumalan pelko on vain toinen nimi häpeälle. Häpeä on ihmisen paras ystävä, jos vain osaa hävetä oikeita asioita.
Tarkennettuna siis oikeastaan häpeän tai oikeastaan syyllisyyden pelkoa, ei Jumalan.
Häpeän tunne on ensimmäinen kuolema ja syyllisyyden / katumuksen tunne taas "toinen kuolema".
Sitä, joka voittaa, ei toinen kuolema vahingoita. Ilm. 2:11
Kuolemalla kuoleminen on oikeastaan sitä, että häpeät ja kadut tai
Raamatun vastaus kaksinkertaiseen kuolemaan on kuolla fyysisesti ja kuolla henkisestihengellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juutalaiset on Jumalan valittu kansa vaikka eivät ole tunnustaneetkaan Jeesusta messiaaksi. Siitä huolimatta kristityn on syytä muistaa juutalaisen kansan kuuöiaisuuden Jumalalle Mooseksen aikoina. Koituneen myös muiden kansojen onneksi. Juutalaisista jotka tunnustivat Kristuksen Messiaaksi. Tuli ne opetuslapset jotka veivät sanan muillekin kansoille. Muut ovat pakanoita joigin en tunne minkäänlaista sympatiaa.
Olivat, mutta kun eivät ottaneet (kansakuntana) messiastaan vastaan, niin menettivät asemansa. Asema siirtyi messiaan vastaanottaneille, joista syntyi kristillinen kirkko. En ole uskovainen, mutta näinhän tämä vuosituhantinen opetus menee. Mielenkiintoista, että ainakin osa kristityistä näyttää nykyään tämän unohtaneen. Juutalaiset kansakuntana tai ihmisryhmänä eivät ole mitään erityistä, yksittäiset juutalaiset voivat kääntyä kristinuskoon samoilla periaatteilla kuin
Korvausteoria on väärä. Kirkko ei ole perinyt juutalaisen kansan asemaa. Israelilla on oma tehtävänsä myös eskatologiassa, eikä sitä voi siirtää muille.Seurakunnalla omansa.
"Vaikuttaa tietty omituiselta, että ainetta voisi tupsahtaa tyhjästä. Kuitenkaan jumalan tuominen mukaan kuvioihin ei ratkaise tätä omituisuutta, vaan ainoastaan siirtää sitä, sillä silloin pitäisi selittää, mistä jumala sitten tupsahti. Jos jumalan taas ajatellaan voivan olleen olemassa ikuisesti syntymättä mistään, niin samoin voitaneen olettaa aineen olleen aina olemassa."
Aine sitten päätti ryhtyä monimuotoiseksi on kyllä naurettavaa.
Vierailija kirjoitti:
"Vaikuttaa tietty omituiselta, että ainetta voisi tupsahtaa tyhjästä. Kuitenkaan jumalan tuominen mukaan kuvioihin ei ratkaise tätä omituisuutta, vaan ainoastaan siirtää sitä, sillä silloin pitäisi selittää, mistä jumala sitten tupsahti. Jos jumalan taas ajatellaan voivan olleen olemassa ikuisesti syntymättä mistään, niin samoin voitaneen olettaa aineen olleen aina olemassa."
Aine sitten päätti ryhtyä monimuotoiseksi on kyllä naurettavaa.
Taikurin taikominen tuntuu sinusta vähemmän naurettavalta?
Vierailija kirjoitti:
"Vaikuttaa tietty omituiselta, että ainetta voisi tupsahtaa tyhjästä. Kuitenkaan jumalan tuominen mukaan kuvioihin ei ratkaise tätä omituisuutta, vaan ainoastaan siirtää sitä, sillä silloin pitäisi selittää, mistä jumala sitten tupsahti. Jos jumalan taas ajatellaan voivan olleen olemassa ikuisesti syntymättä mistään, niin samoin voitaneen olettaa aineen olleen aina olemassa."
Aine sitten päätti ryhtyä monimuotoiseksi on kyllä naurettavaa.
En ehkä ihan ymmärrä, mitä tarkoitat, mutta nykyfysiikan (ja kemian ja biologian jne.) mukaan perinteinen aine koostuu pienestä määrästä yksinkertaisia "rakennuspalikoita" eri tavoin järjestäytyneenä.
Esimerkiksi kemiassa kaikkien yhdisteiden, kuten vaikka veden tai suolan, ajatellaan koostuvan alkuaineista. Alkuaineiden, kuten raudan tai hapen, taas ajatellaan koostuvan atomeista, joiden ytimessä on eri määrä protoneita (ja neutroneita). Vaikka kaikkia protoneita pidetään pääosin samanlaisina, voi alkuaineilla olla erilaisia käytännön ominaisuuksia niiden atomien rakenteesta riippuen. Samanlaiset protonit eri tavoin järjestyneenä selittäisivät melkein koko alkuaineiden ja yhdisteiden kirjon.
Eli pelkkä aineen järjestäytyminen eri tavoin voi ehkä selittää näkemäämme monimuotoisuutta. Voidaan siis ajatella, että aineen perimmäinen luonne ei ole muuttunut alkuräjähdyksen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vaikuttaa tietty omituiselta, että ainetta voisi tupsahtaa tyhjästä. Kuitenkaan jumalan tuominen mukaan kuvioihin ei ratkaise tätä omituisuutta, vaan ainoastaan siirtää sitä, sillä silloin pitäisi selittää, mistä jumala sitten tupsahti. Jos jumalan taas ajatellaan voivan olleen olemassa ikuisesti syntymättä mistään, niin samoin voitaneen olettaa aineen olleen aina olemassa."
Aine sitten päätti ryhtyä monimuotoiseksi on kyllä naurettavaa.
Taikurin taikominen tuntuu sinusta vähemmän naurettavalta?
Ei toimi ilman älyä mikään kokonaisuus.
SK kirjoitti:
Alkuräjähdysteoria ei sinänsä ota kantaa siihen, mistä maailmankaikkeuden aine tai energia on peräisin. Alkuräjähdys viittaa ajatukseen, että se on ollut tiiviisti kerääntynyttä ja sittemmin levinnyt. Selitykset sille, miten tämä materia on syntynyt tai miten se on alunperin kerääntynyt, eivät varsinaisesti kuulu alkuräjähdysajatukseen.
Vaikuttaa tietty omituiselta, että ainetta voisi tupsahtaa tyhjästä. Kuitenkaan jumalan tuominen mukaan kuvioihin ei ratkaise tätä omituisuutta, vaan ainoastaan siirtää sitä, sillä silloin pitäisi selittää, mistä jumala sitten tupsahti. Jos jumalan taas ajatellaan voivan olleen olemassa ikuisesti syntymättä mistään, niin samoin voitaneen olettaa aineen olleen aina olemassa.
Jumala on luonut koko maailman eli ajan, materian ja kaiken mitä tässä maailmankaikkeudessa on. Jumala on ajan, paikan ja kaikkien luonnonlakien yläpuolella. Hän on luultavasti olemukseltaan jotain hyvin erilaista kuin mikään mitä me ihmiset tunnemme, jotain sellaista jota me emme voi lainkaan käsittää. Toisin kuin aine, josta tiedämme paljon.
"Onko Saatanallakin siis valta luoda elämää?"
Saatana on täydellinen vastakohta Jumalalle. Jumalalla ei ole mitään tekemistä synnin kanssa.
Lusifer on synnin isä ja tuottaa hedelmää. Vapaa tahto ja vääryys muodostaa synnin.
Jeesus tuli mitätöimään synnin vallan. Vapaa tahto ja Jumala muodostaa vanhurskauden ,joka synnyttää ikuisen elämän. - CH-
Vierailija kirjoitti:
Mut kun muslimien jumala on se sama Abrahamin jumala.
Tätä et kuule muslimilta etkä kristityltä.Koraanista tai Raamatusta.
Raamatussa sanotaan, että Jumala on Abrahamin jumala. Koraanissa sanotaan, että Allah on Abrahamin jumala. Oliko Abrahamilla monta jumalaa?
Yhtä lukuunottamatta ovat pakanaoppeja ja niihin suhtaudutaan juuri niinkuin pakanoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koe hengellistä yhteyttä. Jonkinlaista yhteenkuuluvuutta tunnen siitä, jos kumpikin pitävät uskoaan tärkeänä omassa elämässään, kun ympäröivä maailma ei varsinaisesti ole uskontomyönteinen. Muslimien kanssa olemme yllätykseksemme huomanneet monia samankaltaisuuksia. Ihmisinä suhtaudun tietysti ihan samalla tavalla kuin keneen tahansa.
Niin, raamatun Ismail on islami. Se tuli sieltä vaikka itse pitävät ismailia vain profeettana
erkaantui siis sanasta-jälleen syntyi yksi pakanauskonto jossa samankaltaisuuksia ja jotain keksitty uutta
Mitä horiset? Raamatun Ismael, Hagarin poika, sekä Abrahamin vanhin poika, on muslimien kantaisä.
Mitä edes tarkoittaa, että Ismael on Islami? Toki islaminuskon nimi juontaa hänen nimestään alkuperänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mut kun muslimien jumala on se sama Abrahamin jumala.
Tätä et kuule muslimilta etkä kristityltä.Koraanista tai Raamatusta.
Raamatussa sanotaan, että Jumala on Abrahamin jumala. Koraanissa sanotaan, että Allah on Abrahamin jumala. Oliko Abrahamilla monta jumalaa?
Huomaatko nyt että miten voi olla sama uskonto kun on molemmilla eri jumalat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille yhteinen rukous olisi tietenkin, että jumala heittäisi kuuman kiven ateistin päähän.
Typerä provo.
Oikeasti abrahamilaisille uskonnoille yhteinen rukous voisi olla vaikka "Herra, armahda".
Mutta kun yhteinen vihollinen yhdistää sillai kivasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille yhteinen rukous olisi tietenkin, että jumala heittäisi kuuman kiven ateistin päähän.
Typerä provo.
Oikeasti abrahamilaisille uskonnoille yhteinen rukous voisi olla vaikka "Herra, armahda".
Mutta kun yhteinen vihollinen yhdistää sillai kivasti.
Montako totuutta sulla on?
Vierailija kirjoitti:
Kun ymmärtää ettei uskoa voi toiselle tuputtaa.Se vetää puoleensa häntä,joka on sille otollinen syystä tai toisesta.
Jos sinut on tarkoitettu kristityksi, tulet päätymään siihen jotakin kautta.
Jokaisella on oma polkunsa Isän luo.
Tärkeintä ei ole uskominen oikein, vaan rakkaus.
Rakkaudessa eläminen on Jumalan tahto.Ei kiistelyt ja riidat minkään eikä varsinkaan uskonnon vuoksi.
Sinulle ei siis Raamattu ole tuttu. Oikein uskominen ja totuuden tunteminen on ensisijaisen tärkeää pelastumisen kannalta. Ja rakkautta et tunne jos et tunne Isää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vaikuttaa tietty omituiselta, että ainetta voisi tupsahtaa tyhjästä. Kuitenkaan jumalan tuominen mukaan kuvioihin ei ratkaise tätä omituisuutta, vaan ainoastaan siirtää sitä, sillä silloin pitäisi selittää, mistä jumala sitten tupsahti. Jos jumalan taas ajatellaan voivan olleen olemassa ikuisesti syntymättä mistään, niin samoin voitaneen olettaa aineen olleen aina olemassa."
Aine sitten päätti ryhtyä monimuotoiseksi on kyllä naurettavaa.
Taikurin taikominen tuntuu sinusta vähemmän naurettavalta?
Ei toimi ilman älyä mikään kokonaisuus.
Ihan tuulesta temmattu on tuo väitteesi.
Samaa ihmetellyt.