Mitä et haluaisi tehdä jouluaattona, mutta muut on toista mieltä?

Tällä hetkellä en muuttaisi joulunvietostani enää mitään. Suurin helpotus oli, kun ei tarvinnut enää lähteä ruuhkassa synnyinseudulle, jossa aatto vietettiinkin sitten melkoisessa kiireessä aina saman, tiukan aikataulun mukaan.

Olen jo 15 vuotta viettänyt joulun kahdestaan mieheni kanssa, omien mieltymysten mukaan. Lapsia ei ole. Lahjoja ei osteta, lähetän vain muutaman joulukortin, ja laitan kuusen pystyyn. Ei stressiä, ei hässäkkää. Aatto vietetään pyjamat päällä, kuunnellaan joululauluja ja katsotaan jouluohjelmia. Välillä käydään kävelyllä. Juodaan glögiä, syödään konvehteja ja muita jouluherkkuja. Luemme paljon, ja jouluna siihen on hyvin aikaa. Ihan mahtavaa!

Siis ei kai kukaan oikeasti ole jouluaattona akotona puku päällä?

Itsekin olen ihmetellyt mieheni perheen tapaa pukeutua jouluna nuhjuisiin kotiverkkareihin, kun ensin kuitenkin siivotaan ja koristellaan koti ja valmistellaan juhlaruokia. Omassa lapsuudenperheessäni jouluna pukeuduttiin jouluvaatteisiin, eli vähän siistimpää vaatetta päälle. Tuntui oudolta, kun olin itse laittanut joulua ja laittautunut itse ja lapsenkin pukenut joulujuhlavaatteisiin ja sitten mies tulee pöytään niissä likaisissa ja haisevissa kotikollareissa... 

Mutta en haluaisi jouluna ajella ympäri kyliä sukulaisten luona, koska kuuluu. Haluan viettää joulun rauhassa kotona.

Laittaa ruokaa. Mieheni taas ei muuta haluaisi tehdäkään kuin kokata sen seitsemää sorttia pöydän täyteen (ja sitten niistä syödään seuraava viikko, kun ei meillä kovin montaa syöjää ole eikä lapsille edes niin maistu). Joten kai taas huhkitaan keittiössä, koska en henno katsella sivusta kun toinen puurtaa ja haluan kuitenkin päästä syömäänkin sitä jouluateriaa ennen yötä. Itselle riittäisi hyvin yksinkertainen joulupöytä jossa olisi jokaiselle joku mieluisa juttu, ja rentoa yhdessä oloa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumppanin perheessä jouluaatto on kuin joku hieno vastaanotto. Miehet on puvut päällä ja naisilla juhla-asut. Kun ekaa kertaa osallistuin, mielestäni ihan perussiisteissä vaatteissa, hame ja sellainen oversize-tyylinen kaulupaita, ihmettelivät miehen äiti ja sisko, että miksei minulla ole mekkoa tai vastaavaa. Alkumaljojen jälkeen seurustellaan, sitten syödään ja ruoan jälkeen lauletaan joululauluja musiikin säestyksellä.

Toi pukeutumisjuttu olisi mulle ihan ok, ei meidän elämässä ainakaan ole usein juhlia johon voisi pukeutua kauniisti. Olisi ihana pistää parhaat päälle jouluna. Valitettavasti olen ollut aina ylipukeutunut neulemekossa ja sukkiksissa kummankin puolen suvun juhlissa :(

Mulle oli kyllä sii

Ok, mulle juhlaan on aina kuulunut myös se että saa pukeutua vähän juhlavammin

Niin,nimenomaan SAA. Ei juhlavampiin vaatteisiin pukeutuminen tarkoita mitään epämukavaa pönötystä, siistimpi asu voi olla vaikka miten mukava. Ja tuoda silti juhlan tuntua. 

Joulupäivänä makoillaan sitten pyjamissa, mutta juhla-aterialle pukeudutaan paremmin. 

Onneksi minulle ei tule jouluna tilannetta, että pitäisi pukeutua juhlavasti. Minulla ei ole juhlavia vaatteita, lähimpänä sellaisia on hautajaisvaatteet. Tuntuisi hullulta tuhlata rahaa vaatteisiin, joille on käyttöä muutama tunti yhtenä päivänä vuodessa.

Vietän joulua omassa hyvässä seurassani eli ei ole mitään, mitä en halua tehdä. Sen sijaan on asioita, joita haluaisin tehdä, mutta en tällä hetkellä pysty liikuntavamman vuoksi. Haluaisin mennä hautausmaalle sytyttämään kynttilät läheisten haudoille ja jouluaamuna mennä joulukirkkoon, mutta nyt ei auta muu kuin tyytyä olemaan kotosalla.

Antaa pakkolahjoja aikuisille. Rakkaita ihmisiä ovat, mutta kaikki elää yltäkylläisyydessä eivätkä itse osaa ostaa hyviä lahjoja. Niinpä minäkin laitan pakettiin vaan jotain. Markettireissun jälkeen jostain kojusta lapaset tai jotain hiton tyrnimehua.

Joulua rakastan ja lapsille on aivan ihanaa valita lahjoja, kun tietää miten he ilahtuvat. Minä en tarvitse sitä krääsää mitä läheiseni minulle ostaa. Kerran jätin ostamatta ja riitaa siitä tuli.

Vierailija kirjoitti:

Kumppanin perheessä jouluaatto on kuin joku hieno vastaanotto. Miehet on puvut päällä ja naisilla juhla-asut. Kun ekaa kertaa osallistuin, mielestäni ihan perussiisteissä vaatteissa, hame ja sellainen oversize-tyylinen kaulupaita, ihmettelivät miehen äiti ja sisko, että miksei minulla ole mekkoa tai vastaavaa. Alkumaljojen jälkeen seurustellaan, sitten syödään ja ruoan jälkeen lauletaan joululauluja musiikin säestyksellä.

Minä olen joulumekkonaisia, mutta pönötystä meillä ei ole. Mies tulee pöytään joskus verkkareissa ja kauluspaidassa :D Tykkään kun saan laittautua; koskaan muulloin se ei ole mahdollista. En halua käydä viihteellä enkä missään esim. oopperassa. Illalla meillä kuunnellaan Raskasta joulua.

Lainaukset on niin bärsiistä, että kommentoin vaan tuohon pukeutumisasiaan, että tuntuu hassulta jos joillekin vain joulu on se tilaisuus pukeutua rennosti farkkuihin, verkkareihin tai pyjamaan. Eikös tätä tehdä joka päivä muutenkin??

Minä ajattelen, että kun olen laittanut kotini tunnelmalliseksi, käynyt monta päivää aiemmin kaupassa ja miettinyt, että kaikille (kolmelle) on jotain mieluista syötävää, hankkinut lahjat ja sitä rataa, niin voi sitä sen verran kunnioittaa, että edes ruoan ajan on paremmat seppälät päällä. Se tuo juhlan tuntua. En minäkään mene vastaanottamaan lahjaa tarhapöllönä. Sen huhuilun aika on sitten ehkä myöhemmin illalla (vaikkei juominen pääosassa olekaan).

Vierailija kirjoitti:

Lainaukset on niin bärsiistä, että kommentoin vaan tuohon pukeutumisasiaan, että tuntuu hassulta jos joillekin vain joulu on se tilaisuus pukeutua rennosti farkkuihin, verkkareihin tai pyjamaan. Eikös tätä tehdä joka päivä muutenkin??

Minä ajattelen, että kun olen laittanut kotini tunnelmalliseksi, käynyt monta päivää aiemmin kaupassa ja miettinyt, että kaikille (kolmelle) on jotain mieluista syötävää, hankkinut lahjat ja sitä rataa, niin voi sitä sen verran kunnioittaa, että edes ruoan ajan on paremmat seppälät päällä. Se tuo juhlan tuntua. En minäkään mene vastaanottamaan lahjaa tarhapöllönä. Sen huhuilun aika on sitten ehkä myöhemmin illalla (vaikkei juominen pääosassa olekaan).

Joo minullakin niitä lököverkkaripäiviä on kyllä ihan joka päivä, viimeistään kun tulen töistä kotiin. On ihanaa kun saa laittaa parempaa päälle joskus. Tosin joskus muulloinkin laitetaan parempaa ruokaa ja puetaan siistimmät vaatteet, ja käydään myös tapahtumissa minne saa pukeutua, se on mukavaa. 

Mä en haluaisi viettää joulua kahdestaan lapsen kanssa vaan suvun kesken, mutta minkäs teet, kun muut haluavat olla omalla porukallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En halua käydä jouluaattona hautausmaalla, mutta tiedän että muut meidän kanssa joulua viettävät, mies vanhempineen ja siskonsa perheineen, haluaa. Ajattelin jäädä matkasta ja viettää joulua omalla tavallani.

Törkeää, miksi haluat olla arvokkaita perinteitä vastaan? Heidän perheelle tuo on varmasti tosi tärkeä tapa ja perinne.

Meillä miniä jäi kotiin kun me muut käytiin haudoilla. Ei haitannut ketään.

Vierailija kirjoitti:

Siis ei kai kukaan oikeasti ole jouluaattona akotona puku päällä?

Stokkan kuvastossa ollaan. Rouva siinä kimaltelee iltapuvussaan ja lapsilla korkkiruuvikiharat ja lakeerikengät.

Vierailija kirjoitti:

Lainaukset on niin bärsiistä, että kommentoin vaan tuohon pukeutumisasiaan, että tuntuu hassulta jos joillekin vain joulu on se tilaisuus pukeutua rennosti farkkuihin, verkkareihin tai pyjamaan. Eikös tätä tehdä joka päivä muutenkin??

Minä ajattelen, että kun olen laittanut kotini tunnelmalliseksi, käynyt monta päivää aiemmin kaupassa ja miettinyt, että kaikille (kolmelle) on jotain mieluista syötävää, hankkinut lahjat ja sitä rataa, niin voi sitä sen verran kunnioittaa, että edes ruoan ajan on paremmat seppälät päällä. Se tuo juhlan tuntua. En minäkään mene vastaanottamaan lahjaa tarhapöllönä. Sen huhuilun aika on sitten ehkä myöhemmin illalla (vaikkei juominen pääosassa olekaan).

Itse kuljen työpäivisin arkivaatteissa ja työvatteissa. Juhlavaatteita käytän juhlissa ja esimerkiksi tilaisuuksissa missä pitää olla vähän juhlavampaa pukeutumista. Joulu on meillä perheen ja suvun kesken vietetty päivä, ei edustustilaisuus.

En haluaisi kestitä vanhempiani enkä siskoani. Kukaan heistä ei omien sanojensa mukaan piittaa joulusta yhtään mutta tunkevat meille syömään. Mieluummin viettäisin joulua oman perheen kesken. 

Haluaisin skipata koko joulun. 

Perinteinen jouluruoka. Syön sitä vain, jotten pahoittaisi kenenkään mieltä.

En haluaisi viettää aikaa miehen siskon kanssa. 

Kun lapseni olivat pieniä ei sopinut mennä joulunviettoon mun vanhemmille koska he halusivat viettää joulun rauhassa. Joulupäivänä saatiin mennä kahville. Nyt vanhempani ovat iäkkäitä ja pitävät selvänä että minä kutsun heidät jouluna meille. Kyllä tekisi mieli sanoa että me haluamme nyt viettää joulua rauhassa.