Tyhmin juttu ikinä? IL: "Miksi rakastat koiraasi, mutta syöt kanaa?"

Miksi suutelet miestäsi, mutta kättelet työkaveriasi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vegaanilla on kissa tai koira, hän joutuu paradoksaaliseen tilanteeseen, koska kumpikaan eläin ei pärjää kasvisruoalla.

Vegaanit harvoin ottaa muuta kuin korkeintaan rescue-lihansyöjälemmikin, koska eivät halua tukea lihansyöjälemmikkien pentutuotantoa. Mutta jos se eläin kerran jo elää ja on olemassa, niin voi tarjota sille hyvän loppuelämän. Varsinkin, kun lemmikkejä varten ei tarvitse tap paa lisää eläimiä ihmisten tarvitsemien päälle - niiden ruokiin menee ne ruhonosat, jotka ei ihmisille kelpaa. 

Lemmikit sinänsä on vähän rajatapaus muutenkin, koska eihän kasvissyöjät tai vegaanit tietenkään vaadi esim. luonnoneläimiäkään olemaan syömättä lihaa. Itse olen kasvissyöjä, eikä mulla ole sitä vastaan mitään että sudet syö peuroja ja ketut myyriä jne. Eihän ne edes voisi elää muulla tapaa. Joten osa laskee lemmikit vähän tähän samaan l

Itselläni on ollut, on ja tulee olemaan lihansyöjäkasveja. Syötän niille kaikenlaisia näätiä.

vegaanit kupsahtaa ensimmäisenä kun tulee sota eikä enää saakaan kaupasta ulkomailta tuotua sheitania

Vierailija kirjoitti:

No ei minua ärsyttänyt ollenkaan. Ryhdyin jo 16-vuotiaana kasvissyöjäksi juuri noista syistä. Tajusin rakastavani eläimiä, enkä nähnyt miten vaikka koira tai kissa olisi erilainen kuin sika tai lehmä. Yhtä lailla jos tapasin sian tai lehmän, halusin siihen ystävällismielistä kontaktia, en missään nimessä vahingoittaa sitä. Enkä mä pystynyt siihen älylliseen epärehellisyyteen, että söisin vaan lihaa ikään kuin en tietäisi mistä se tulee, kun en kerran itse haluaisi enkä pystyisi yhtään eläintä lihoiksi pistämään vaan toivoin niille kaikille vain hyvää ja pitkää elämää.

Tänä vuonna tuli täyteen 34 vuotta kasvissyöjänä. Kasvissyönti on nykymaailmassa helppoa ja vaivatonta. Ja uskon lisäksi että sen ansiosta olen vielä viisikymppisenä hoikka, kaikki veriarvot, verenpaineet jne kohdillaan myös. 

Nyt on helppo olla kasvissyöjä, mutta jos sota tai muu kriisi tulee, on syötävä mitä saa ja liha on tuolloin  harvinaista. 

Eihän koira edes ole kana.

Syömme koiran kanssa yhdessä kanaa ja varsinkin grillattu kana on koiran suurta herkkua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei minua ärsyttänyt ollenkaan. Ryhdyin jo 16-vuotiaana kasvissyöjäksi juuri noista syistä. Tajusin rakastavani eläimiä, enkä nähnyt miten vaikka koira tai kissa olisi erilainen kuin sika tai lehmä. Yhtä lailla jos tapasin sian tai lehmän, halusin siihen ystävällismielistä kontaktia, en missään nimessä vahingoittaa sitä. Enkä mä pystynyt siihen älylliseen epärehellisyyteen, että söisin vaan lihaa ikään kuin en tietäisi mistä se tulee, kun en kerran itse haluaisi enkä pystyisi yhtään eläintä lihoiksi pistämään vaan toivoin niille kaikille vain hyvää ja pitkää elämää.

Tänä vuonna tuli täyteen 34 vuotta kasvissyöjänä. Kasvissyönti on nykymaailmassa helppoa ja vaivatonta. Ja uskon lisäksi että sen ansiosta olen vielä viisikymppisenä hoikka, kaikki veriarvot, verenpaineet jne kohdillaan myös. 

 

Nyt on helppo olla kasvissyöjä, mutta jos sota tai muu kriisi tulee, on syötävä mitä saa ja liha on tuolloin  harvinaista. 

Ei liha ole sotatilanteessa harvinaista. Piiritetyssä Leningradissakin syötiin lihaa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli aina kesäisin rapsuteltava possu, joka teurastettiin ja  paloiteltiin kotona ( lapset saimme katsoa, jos halusimme) ja jouluna syötiin kinkkua ja lihahyytelöä.

🤤

Miksi harakat syövät oravia? Miksei ne puputa ruohoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli aina kesäisin rapsuteltava possu, joka teurastettiin ja  paloiteltiin kotona ( lapset saimme katsoa, jos halusimme) ja jouluna syötiin kinkkua ja lihahyytelöä.

🤤

Ja varmasti arvostitte sitä possua molemmissa tilanteissa. Kia oli possu kesällä ja kiva on myös joulupöydässä. Kiitos sinulle possu, kun tuotit meille iloa monin tavoin. Rakas possu.

Possu oli monin tavoin enemmän arvostettu, kuin se vattumainen anoppi? Jota ei naarata, kun järveen uppos.

Vierailija kirjoitti:

vegaanit kupsahtaa ensimmäisenä kun tulee sota eikä enää saakaan kaupasta ulkomailta tuotua sheitania

Seitan tehdään vehnästä 🙄. 

Kun kannibaalit ja alkuasukkaat söivät lähetyssaarnaajia, niin vihasivatko he  vai söivätkö nälkäänsä?

Tai saadakseen niiden voimat? Kunnioittaakseen vahvaa vihollista?

Oliko se silloin moraalisesti väärin?

Kumpi on parempaa vai porkkana?

Ennen vanhaan ihmiset elivät kotieläinten keskellä ja saattoivat myös muodostaa jonkinlaisia tunnesiteitä eläimiin, joita söivät. Eivät ne välttämättä ole niin ristiriidassa keskenään, vaikka joulukinkun rakastaminen tuntuu ehkä vieraalta ajatukselta. Modernissa yhteiskunnassa jaottelu teuraseläimiin ja lemmikkieläimiin on ehkä korostunut. Keinotekoistahan se on, kulttuuri ja kasvuympäristö määrittää miten eri eläimiin suhtaudutaan. 

Vierailija kirjoitti:

Näin ihminen toimii, eikä artikkelissa muuta väitettykään. Se on vaan niin jännä juttu että vähän tyhmempikin piski on kovin rakas, yhtä älykäs sika ei oikein ole. Sikafarmari tuttu kuitenkin kertoi että sialle on helppo opettaa asioita, esim mihin sen pitää mennä kun isäntä käy karsinassa jne., isäntä kun ei halua että tusina hyvinsyötettyä satojen kilojen paksuisia sikoja tulee tervehtimään yhtä aikaa, varsinkaan ennen kuin ne ovat syöneet. 

 

Minun lempieläimeni on possu. Olen aina pitänyt sioista paljon enemmän kuin vaikka koirista. Syön silti sianlihaa, mikä kyllä vähän säälittää ja tuntuu pahalta. Sika on hyvin älykäs ja hauska eläin, söpö varsinkin pienenä.

Rakkia lihotetaan vielä muutama vuosi. Ja sitte syömään.

Miksi rakastat kissanpentua mutta puolustat raivokkaasti aborttia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lajisorto mainittu!

 

Tottakai toiset eläimet ovat ihmiselle arvokkaampia kuin toiset, ihan omien mieltymysten suhteen. 

 

Esim rakastan koiraani, ja "vihaan" punkkeja ja käärmeitä. Hyttysiä tapan iloisella mielellä.

Kanoja pidän pääosin munien takia sekä myös "lemmikkeinä", mutta välillä kun tipuista tulee liikaa kukkoja omaan parveen, täytyy kukot pistää lihoiksi. Se ei ole kivaa mutta toisaalta niitä on kuitenkin kiva syödä, ja eläinhän ei kärsi kuolemisesta kun lopetus tehdään oikein ja nopeasti.

 

On uskomaton paradoksi väittää että eläinrakas ihminen ei voisi tappaa eläintä ruuaksi. Eläimillä on ihmisille eri käyttötarkoituksia, ja eläintä voi kohdella hyvin ja kunnioittavasti vaikka sen valmistaisikin itselleen ruuaksi. 

Eihän kyse ole tappamisesta sinänsä vaan eläi

Kannattaa käydä joskus karjatilalla, ihan vinkki vaan multa kun sellaisen eloa seuraillut vuosikymmenen verran mökin naapurissa. Aika paljon onnelisempia lehmiä siellä kuin kerrostalojen kissat ja huskyt. Puhumattakaan rescue elukoists ja lemmikkijyrsijöistä jotka pelkää hysteerisesti "omistajaansa"

Se että ihmiset palvoo lemmikkejään eikä välitä tuotantoeläimistä, on tietenkin ymmärrettävää. Kukaan ei kuitenkaan voi perustella mikä tämän oikeuttaisi. Esimerkiksi sika on yhtä älykäs tai jopa älykkäämpi kuin monet koirarodut. Kanatkaan eivät ole mitään typeriä otuksia. Ihmisellä on tapana arvottaa typerämmät otukset arvottomiksi, joille saa aiheuttaa kärsimystä. Kuitenkin aivojen älykkyys ja kipukeskus eivät ole toisiinsa sidotut. Tällä logiikalla myös tyhmät ihmiset ovat fiksuja vähempiarvoisia, ja näinhän ei ole. Miksi siis eläinten kohdalla olisi?

Pitää myös muistaa, että älykkyys ilmenee eri lajeilla ei tavoin, koska älykkyys on sopeuma ympäristöön.

Totuttujen käytänteiden pohtiminen ei ole mitään tyhmyyttä, mutta toki tyhmä voi näin ajatella. Ei hätää, kaikilla on sama ihmisarvo (teoriassa) jota voi vähentää vain omilla teoillaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi rakastat kissanpentua mutta puolustat raivokkaasti aborttia?

Solumöykky ei ole ihminen, solumöykky on vain kasa soluja ja rinnastuu näin erittäin alkukantaisiin eliöihin, joilla ei ole kykyä ajatella oikein mitään, eikä varsinkaan tuntea mitään.