Eletäänkö murrosta mitä tulee miehen ja naisen tasa-arvoon perheessä?

Vierailija kirjoitti:

Niin, siis taaperoa kotona hoitava äiti joka on niin poikki päivän päätteeksi, että lähtee illaksi aina pois kotoa ja mies hoitaa lapsen ja iltapuuhat, ja valvoo öisin lapsen kanssa. Totuus on että kotiäiti saa nukkua päiväunet silloin kun taaperoki nukkuu. 

Mun nähdäkseni naiset on niin tottunut siihen että sinkkuaikana hoidetaan vain itseä, että on järkytys kun joutuu hoitaa yhtäkkiä lasta ja luopua omista menoistaan.

Itselläkin 2 lasta ja tiedän kyllä et on kova koulu olla kotiäitinä, mutta oikeasti se on pientä verrattuna entisaikojen tilanteeseen kun ei ollut kerrostalokämppiä pesukoneineen ja uuneineen, ja lapsiakin oli aiemmin isompi katras. Ei nykyään ihmiset kestä juuri mitään, kaikki on liian rankkaa. Paitsi selfien otto ja postailu. 

Olipa tympeää kotiäitiyden aliarvioimista. Kotona oleminen lapsen tai lasten kanssa on usein yksinäistä ja tylsää saman asian toistoa. Valmista ei tule, työn jälki näkyy vuosien päästä ja oma ammatillinen osaaminen täytyy pistää hyllylle. Vävyni on kotona tyttärentyttäremme kanssa tällä hetkellä ja palaa töihin vuoden alusta. Tyttäremme tekee pitkiä työpäiviä ja vävy on paljon lapsen kanssa kahdestaan. Pyrimme puolisoni kanssa auttamaan mahdollisimman paljon, jotta vävy saisi välillä vapaapäiviä ja voisi tehdä muutakin kuin keskittyä lapseen. Vaikka kodeissa on koneet ja kotihommat hoituvat helpommin kuin sata vuotta sitten, lastenhoito on silti rankkaa. 

Pääasia on vain ja ainoastaan se, että työnjako on ok molemmille. Turha muita on heidän omista (vapaasta tahdosta tehdyistä) valinnoista mollata. 

Meitä perinteisiäkin naisia on edelleen.

Jaa miksikö olen tähän suostunut? Mieheni ei ole rikas, mutta pitää musta öisin vertaansa vailla olevaa huolta. Ja se on just se mitä mä tarvin.

Kukin tavallaan ja omien toiveidensa mukaan. 

Vierailija kirjoitti:

Pääasia on vain ja ainoastaan se, että työnjako on ok molemmille. Turha muita on heidän omista (vapaasta tahdosta tehdyistä) valinnoista mollata. 

Meitä perinteisiäkin naisia on edelleen.

Jaa miksikö olen tähän suostunut? Mieheni ei ole rikas, mutta pitää musta öisin vertaansa vailla olevaa huolta. Ja se on just se mitä mä tarvin.

Kukin tavallaan ja omien toiveidensa mukaan.

Eli ostat kotitöillä sekslä? Vinkkivitonen, se panis sua ilmankin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskinpa. Etkö ole lukenut nuorten miesten asenteiden kiristymisestä sukupuolirooleja kohtaan? Haluavat perinteisiä rooleja. Joka tosin ei ole vuosikymmeniin tarkoittanut kotirouvana oloa naisille, vaan juuri palkkatyön ja kotitöiden tekemistä yksin.

No nuoret miehet nimenomaan ovat myös niitä, joille ei meinaa parisuhdetta löytyä. Jokseenkin turhaa päätellä tietyn sukupolven parisuhteen työjakaumasta sillä perusteella, miten miehet sinkkuina suhtautuvat naisiin. 

Tässä tuntuu vauvapalstalla löytyvän mystinen yhteys: nuoret miehet ovat nykyään arvokonservatiivisempia. Samaan aikaan nuoret miehet ei löydä naista itselleen.

Nyt jos vielä hetken mietin niin keksin miten nämä linkittyy yhteen🤔

Eipä siinä mitään mystistä yhteyttä tarvitse olla. Mutta minusta nuorista ei voi muutenkaan vielä tarkalleen sanoa, miltä heidän parisuhteensa ja perhekuvionsa tulevat näyttämään. Varsinkin jos ovat sinkkuja useammin kuin aiemmat sukupolvet samassa iässä. Jos siinä on jotain vauvapalstan mystiikkaa niin sitten olkoot. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaisessa keskustelussa ongelma on, että valittajat eivät ymmärrä niiden töiden laajutta, mitä eivät itse tee. Keskimäärin naiset naiset kertovat olevansa enemmän vastuussa kotitaloustöistä, kuten pyykinpesusta, silityksestä, ruuanlaitosta ja siivouksesta ja miehet kertovat olevansa useimmiten vastuussa kodin huoltotöistä, korjaamisesta, rakentamisesta, kulkuneuvojen huoltamisesta sekä laitteiden asentamisesta ja huollosta. Jollei ole jotain tehnyt, harvoin ymmärtää, mitä kaikkea siihen kuuluu.

Olipas järkevä ja perusteltu kommentti.

Tästä pääsemmekin siihen, että olisiko mahdollista vaihtaa rooleja vaikka viikoksi. Siinähän sitten kumpikin näkee ja kokee, mitä toinen arjessa tekee.

Epäilen, että viikon kokeilun jälkeen palataan entiseen arkeen. Minua ei niin hirveästi lumityöt ja katon paikkaukset kiinnosta.

 

Kovin on huonokuntoinen katto, jos sitä pitää joka viikko paikata. Asuttiin pitkään  rivarissa, jossa osakkaat tekivät itse työt,  siellä lumitöitä tehtiin molemmat, mutta eihän niitä ole ympäri vuoden. Mies ajoi nurmikon, minä hoidin haravoinnit ja pensaiden leikkaukset ja kasvien istutukset. Kerrostalossa ei ole edes näitä töitä. Eikä edes paikkaa rassata autoa, joten sen huolletaan ajamalla se autohuoltoon. 

Paljon on tapetilla tämä aihe

Vierailija kirjoitti:

Ei ole vaikeaa hyväksyä. Ilomielin ottaisin vastaan sohvasomepuolisoni 50% panoksen ihan millä vaan perheemme/kotimme osa-alueella.

Mutta miten alisuorittajavätykseen saisi liikettä?

Mies

Sanoppa se. Naiset tuosta ongelmasta kärsii suuri osa ja miehistä ehkä aika pieni osa, mutta sama ongelma kuitenkin molemmilla sukupuolilla, jotka tuosta kärsii. Ei naisilla ole tuohon ongelmaan ratkaisua, vaikka ovat siitä vuosikymmeniä kärsineet. Mitä teet puolisolle, joka ei tee osuuttaan ? Eroat?

Vierailija kirjoitti:

Pääasia on vain ja ainoastaan se, että työnjako on ok molemmille. Turha muita on heidän omista (vapaasta tahdosta tehdyistä) valinnoista mollata. 

Meitä perinteisiäkin naisia on edelleen.

Jaa miksikö olen tähän suostunut? Mieheni ei ole rikas, mutta pitää musta öisin vertaansa vailla olevaa huolta. Ja se on just se mitä mä tarvin.

Kukin tavallaan ja omien toiveidensa mukaan. 

Varmaan, jos perheesssä ei ole lapsia saataa riittää, että ukko tekee osansa öisin, mutta lapsiperheessä tuo ei riitä.Varinkin, kun se umpiväsynyt vaimo haluaa nukkua yöt, jos se vain suinkin on mahdillista, niin ettei lapsi herätä tunnin välein. 

Mutta joo, jokainen siis todellakin tavallaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole vaikeaa hyväksyä. Ilomielin ottaisin vastaan sohvasomepuolisoni 50% panoksen ihan millä vaan perheemme/kotimme osa-alueella.

Mutta miten alisuorittajavätykseen saisi liikettä?

Mies

 

Sanoppa se. Naiset tuosta ongelmasta kärsii suuri osa ja miehistä ehkä aika pieni osa, mutta sama ongelma kuitenkin molemmilla sukupuolilla, jotka tuosta kärsii. Ei naisilla ole tuohon ongelmaan ratkaisua, vaikka ovat siitä vuosikymmeniä kärsineet. Mitä teet puolisolle, joka ei tee osuuttaan ? Eroat?

 

Eroat tietenkin.

Täällä moni nainen on sitä miletä, että, kun mies hoitaa lumityöt talvella ja kesällä ruohonleikkuun niin se on ok. Ja joku mainitsi, että kattoakin pitää hoitaa,  no joo, mutta vielä harvemmin, kuin mitä niitä renkaita vaihdetaan. Rännit pitää putsata, mutta sekin on pienenpi työ, kuin ikkunoidenpesu, ulkoa, välistä ja sisältä, eikä naisetkaan vedä keskusteluua aina sitä, että joo, mutta minä pesen ikkunat. 

Nuo lumityöt ei ole ollenkaan pelkästään miesten hommaa. Tässä meidän naapuristossa ja niissä taloissa jossa asuu pariskunta, vain kahden talon naiset ei tee lumitöitä. Toinen sairastaa parkinssonin tautia ja toinen on muuten vaan laiska. Kaikkien muiden pariskuntien naisetkin tekee lumitöitä, ja itsekin teen. Ne on mukavia ja niissä saa hyvin liikuntaa. 

Nurmikkokin ajettiin ennen miehen kanssa puoliksi niin kauan, kun oli työnnettävät leikkurit,(meillä oli kaksi leikkuria ja toinen ajoi etupihan ja toinen takapihan) mutta nyt kun on päältäajettava, mies haluaa ajaa sen itse, koska se on niin hauskaa. 

On kyllä taas miesvihamielinen ketju. En tunne yhtäkään 30-40v tuttavapariskuntaa tai perhettä, jossa mies olisi se sotkuisempi tai vähemmän osallistuva osapuoli. Sohvasomettajat ja ahdistujat löytyvät kyllä siitä kauniimmasta osapuolesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääasia on vain ja ainoastaan se, että työnjako on ok molemmille. Turha muita on heidän omista (vapaasta tahdosta tehdyistä) valinnoista mollata. 

Meitä perinteisiäkin naisia on edelleen.

Jaa miksikö olen tähän suostunut? Mieheni ei ole rikas, mutta pitää musta öisin vertaansa vailla olevaa huolta. Ja se on just se mitä mä tarvin.

Kukin tavallaan ja omien toiveidensa mukaan. 

 

Varmaan, jos perheesssä ei ole lapsia saataa riittää, että ukko tekee osansa öisin, mutta lapsiperheessä tuo ei riitä.Varinkin, kun se umpiväsynyt vaimo haluaa nukkua yöt, jos se vain suinkin on mahdillista, niin ettei lapsi herätä tunnin välein. 

Mutta joo, jokainen siis todellakin tavallaan...

 

Just ajattelin samaa. Varsin perinteisenä naisena olen aina painanut lujaa hommia perheen eteen, ja todellakin odotan samaa puolisolta, vaikkakin osin eri tontilla. Pelkkä yöhoivamies saisi turhana kaaressa kenkää.

Nainen itse päättää montako lasta tehdään. Päättää missä asutaan. Päättää miten sisustetaan. Päättää mikä on vaadittu siisteyden taso. Päättää käytännössä kaiken. 

Kodissa on yhteisiä töitä ja sitten päälle ne miesten työt. Toki miesten töitä on, joitakin poikkeus ajankohtia lukuunottamatta, usein vähemmän toistuvasti. Ei nainen silti koskaan näitä miesten töitä tee. Ei tee vaikka roolit vaihdettaisiin. 

Kysyn siis. Jos miehen rooli on, niin helppo ja vaivaton. Miksi vaimoni ei suostu vaihtamaan rooleja kanssani?

Vierailija kirjoitti:

Nykyään voi mieskin olla pillun ja hellan välissä!

Ajattele miten kieroutunut sinunkin asenteesi on. Naisesta kun on kyse, siihen pitää aina liittää seksi(miehet liittää) Ennen tuo sanonta meni, että nainen on NYRKIN ja hellan välissä, mutta kun kuvataan tilannetta, jossa mies on naisen vallan alla hän onkin PILLUN ja hellan välissä. Eli miehelle nainen on edelleen se sukupuolielin. Säälittävää. 

Jos se alkuperäinen sanonta olisi ollut, että nainen on kullin ja hellan välissä, silloin sen olisi voinut vääntää tuohon mainitsemaasi muotoon. 

Tuleekohan koskaan aikaa, jolloin mies näkee naisen ihmisenä eikä pilluna? Naiset kuitenkin näkee yleensä miehen ihmisenä, eikä kullina. 

Vierailija kirjoitti:

Nainen itse päättää montako lasta tehdään. Päättää missä asutaan. Päättää miten sisustetaan. Päättää mikä on vaadittu siisteyden taso. Päättää käytännössä kaiken. 

Kodissa on yhteisiä töitä ja sitten päälle ne miesten työt. Toki miesten töitä on, joitakin poikkeus ajankohtia lukuunottamatta, usein vähemmän toistuvasti. Ei nainen silti koskaan näitä miesten töitä tee. Ei tee vaikka roolit vaihdettaisiin. 

Kysyn siis. Jos miehen rooli on, niin helppo ja vaivaton. Miksi vaimoni ei suostu vaihtamaan rooleja kanssani?

Varmaan moni nainen vaihtaisi, mutta mies ei suostu. Ainakin, jos taloudessa on pieniä lapsia. 

Töissäkäynti onnistuu naisiltakin, sehän on nähty. Renkaan vaihto 2x vuosi käy monelta mieheltäkin rengasliikeessä joten miksipä ei naiseltakin. Aika moni nainen omistaa auton, muuta ei miestä ja renkaat tulee vaihteetua. Lumityöt, ei mikään este naiselle ja varmaan yhtä moni nainen tekee lumitöitä, kuin mieskin, samoin noita ruohonleikkuu ym töitä. Naisia asuu todella paljon ilman miestä ja kaikki hommat tulee tehtyä. 

Ja onko se pakko aina vaihtaa ihan koko systeemi päälaelleen, että mies ymmärtää, miten paljon sillä vaimolla on niitä päivittäin tehtäviä asioita, silloin, kun perheesä on pieniä lapsia? Eikö se mies vaan voi tehdä omaa osaansa. Siis muutakin, kuin ne "miesten työt" jotka suurimmaksi osaksi on hävinneet kokonaan, tai koneet tekee ne tai ne on ulkoistettu.

Edes maataloudessa ei enää ole perinteistä työnjakoa, koska pariskunta pyörittää yleensä tilaa kahdestaan ja kummankin pitää osata tehdä kaikkea ja lapset viedään päivähoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Niin, siis taaperoa kotona hoitava äiti joka on niin poikki päivän päätteeksi, että lähtee illaksi aina pois kotoa ja mies hoitaa lapsen ja iltapuuhat, ja valvoo öisin lapsen kanssa. Totuus on että kotiäiti saa nukkua päiväunet silloin kun taaperoki nukkuu. 

Mun nähdäkseni naiset on niin tottunut siihen että sinkkuaikana hoidetaan vain itseä, että on järkytys kun joutuu hoitaa yhtäkkiä lasta ja luopua omista menoistaan.

Itselläkin 2 lasta ja tiedän kyllä et on kova koulu olla kotiäitinä, mutta oikeasti se on pientä verrattuna entisaikojen tilanteeseen kun ei ollut kerrostalokämppiä pesukoneineen ja uuneineen, ja lapsiakin oli aiemmin isompi katras. Ei nykyään ihmiset kestä juuri mitään, kaikki on liian rankkaa. Paitsi selfien otto ja postailu. 

Tässä näkyy taas, missä se ajatusvinouma on. Tuskin kukaan taaperon äiti lähtee illaksi AINA pois kotoa. Mutta koska oletus on, että hänen pitäisi pysyä siellä kotona ne illat hoitamassa lasta, on jokainen lähteminen Poikkeustapaus, joka huomataan. 

Eli tuo AINA (koko) illaksi pois lähtevä äiti luultavimmin oikeasti käy ehkä jumpassa max kolmena iltana viikossa, jumppareissu kestää kaksi tuntia. Ja tämä on niinku sitten niiiiiin iso juttu, että miesparka tekee yksin kaiken (vaikka oikeasti pyörittäisi piirrettyjä sen aikaa).

Tämä on se ongelma, kun puhutaan, että miehet tekisivät puolet kotitöistä. Harvoin tekevät, koska naisten tekemisiä ei huomata eikä huomioida, ne ovat itsestäänselvyyksiä. Mieheltä taas jokainen liikahdus on suuri (ja vapaaehtoinen) palvelus perheelle. 

Vierailija kirjoitti:

Mulle kävisi vallan mainiosti vanhan ajan malli että mies maksaisi kaiken ja itse hoitaisin kaiken kotona.

Vanhan ajan teollisuustyötä tekevä työläisnainen samoin kuin torpparin vaimo joutuivat tekemään yhtä paljon kuin mies, mutta mies teki raskaimmat ulkotyöt. Yhdessä yrittivät pitää nenän pinnan yläpuolella.

Millaisella historian ja yhteiskunnan tuntemuksella tulet tänne kommentoimaan? Onko sinulle yllätys, että työväenluokassa oli naisiakin? Että miehet eivät elättäneetkään naisia tähän saakka???

No niinpä. Mun mummi oli syntynyt 1920-luvulla ja oli teini-ikäinen sodan alettua. Koulu loppui siihen ja alkoi työnteko. Toki oli aina töitä tehnyt, ei työläisen lapset ehtineet lomailemaan. 

Teki töitä koko ikänsä, aloitti raskaissa tehdastöissä 14-vuotiaana ja jäi eläkkeelle leipomosta. Eli kovaa duunia teki koko elämänsä. 

Eikä ne työt mihinkään tehtaan pillin soimiseen tai leipomon työvuoron päättymiseen loppuneet. Kotona odotti ruoanlaitto, siivous, kaikki perheellisen työläisnaisen työt. Jaksoi huolehtia että äitini ja siskonsa olivat aina nätisti puettuja ja kammattuja, jaksoi huolehtia ja kannustaa sisarukset opiskelemaan, ettei näiden ole ikinä tarvinnut tehdastöissä raataa. 

Pappa oli tekevä ja toimelias mies, sairastui vain melko nuorena, eikä sitten pystynyt kaikkeen. Mutta siinä, ettei pystynyt oli se ero, että tiedosti ettei kyennyt, tunsi siitä huonoa omaatuntoa ja arvosti mummiani valtavasti. 

Mutta kaipa olivat poikkeuksellinen pariskunta aikoinaan. Mummi ehti työtaakkansa lisäksi myös harrastamaan. Luki valtavasti sen ajan lainaston kirjoja, hiihti ja pyöräili. Marjasti, mutta marjojen sijasta ykkösenä taisi olla retkeily. Kävi Työväen Urheilijoiden naisjaostossa voimistelemassa. 

Nyt elän lapsiperheen äidin elämää, teen vuorotyötä sairaanhoitajana ja miehestäni on ikävä kyllä kuoriutunut laiskanlainen ja kaikkea tekemistä kammoava perheenpää. Mieheni ei myöskään ota enää mitään vastuuta mistään perheessä tehtävistä päätöksistä, ns miesten työt hoidan minä, samoin kaikki lapsiin liittyvät asiat.

Omat harrastukset ovat tauolla, itkettää oma uupumus ja kaipaan, että tulisin nähdyksi ja kuulluksi edes välillä muunakin kuin äitinä, kotitalouskoneena, sairaanhoitajana. 

Erohan tästä tulee, kunhan vain jaksaisin senkin yksin hoitaa. 

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvoa ei ole niin kauan kuin nainen saa yksin päättää syntymättömän lapsen tappamisesta

Sitten kun miehet oikeasti hoitavat puolet lastensa hoidosta ja elatuksesta, heidänkin mielipiteitään aletaan kuunnella asiassa. 

Nytkin asian voisi ratkaista niin, että nainen suostuu abortin sijaan synnyttämään lapsen ja luovuttamaan sen lapsen isälle kasvatettavaksi. Kävisikö tämä miehille? 

Vierailija kirjoitti:

Nainen itse päättää montako lasta tehdään. Päättää missä asutaan. Päättää miten sisustetaan. Päättää mikä on vaadittu siisteyden taso. Päättää käytännössä kaiken. 

Kodissa on yhteisiä töitä ja sitten päälle ne miesten työt. Toki miesten töitä on, joitakin poikkeus ajankohtia lukuunottamatta, usein vähemmän toistuvasti. Ei nainen silti koskaan näitä miesten töitä tee. Ei tee vaikka roolit vaihdettaisiin. 

Kysyn siis. Jos miehen rooli on, niin helppo ja vaivaton. Miksi vaimoni ei suostu vaihtamaan rooleja kanssani?

Ei ole käynyt mielessä, että voisit avata suusi ja sanoa mielipiteesi niin lasten määrästä kuin asuinpaikastakin? Miksi olet kynnysmatto? Et kai vaan sano kaikkeen: "Ihan sama, päätä sinä..."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole vaikeaa hyväksyä. Ilomielin ottaisin vastaan sohvasomepuolisoni 50% panoksen ihan millä vaan perheemme/kotimme osa-alueella.

Mutta miten alisuorittajavätykseen saisi liikettä?

Mies

Oletko kertonut hänelle mitä tehtäviä kotona on ja kokeillut antaa listan? Kun hän tekee jotain, muista kannustaa vaikka se menisi hieman pieleen, jotta hän ei lannistu. 

Juuri näin. Ja ethän vain syyllisty nalkuttamiseen, eli samasta asiasta useammin kuin kerran sanomiseen? 

Ja muista passata häntä ja pitää aina seksiä tarjolla! Sillä lailla puoliso on motivoituneempi tekemään sinunkin ja kodin eteen joskus jotain.