Lue keskustelun säännöt.
Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 2.
Kommentit (7490)
Myös yksityinen puhuttelu tai vastaava voi olla hoitokokous, näissä ei suinkaan aina ole rakkaus ja huoli taustalla vaan hengellinen väkivalta. Suosittelen kaikkia vl-liikkeen jäseniä laittamaan äänityksen päälle salaa jos joutuu kyseiseen tilanteeseen, onpahan sitten todisteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei, vaan sinun väitteesi hoitokokouksista on valhe.
Esitäpä joku todiste kun olet niin varma. Nämä _kuulin entiseltä luokkakaverin naapurilta_ ei kelpaa.
Kuulin VL tutulta, riittääkö se?
Ja jos ei, riittääkö tämä?
"Linjama: Hoitokokouksista tulee luopua
Vierasblogi
18.01.2021 13:49
Oulun Rauhanyhdistyksen puheenjohtaja Timo Aho kertoi Kalevassa (14.1.21), että hoitokokoukset ovat keskeinen osa yhdistyksen toimintaa. Aho kertoi varsin seikkaperäisesti, miten kokoukset etenevät. Kuvauksesta käy ilmi, ettei hoitokokouksissa suinkaan aina ole kysymys kirkon tarkoittamasta sielunhoidosta, vaan kirkkokurista ja hengellisestä väkivallasta.
Vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä on laajasti tunnistettu ja tunnustettu, että 1970-luvun hoitokokoukset olivat virhe ja vääryys. Niitä on pahoiteltu, mutta samaan hengenvetoon on saatettu kiistää, että liikkeen piirissä yhä järjestettäisiin hoitokokouksia.
Ahon haastattelun jälkeen hoitokokousten olemassaolon kiistäminen käy vaikeaksi. Nyt liikkeen on katsottava peiliin ja määriteltävä suhteensa ilmiöön, jota evankelisluterilainen kirkko kutsuu hengelliseksi väkivallaksi. Kirkon mukaan hengellinen väkivalta on henkistä väkivaltaa, johon liittyy uskonnollinen ulottuvuus. Sen ilmenemismuotoja ovat pelottelu, käännyttäminen, syyllistäminen, eristäminen ja kontrollointi.
Terve uskonnollisuus voimaannuttaa ja tukee hyvinvointia, mutta epäterve uskonnollisuus kaventaa elintilaa. Ongelma nähdään vakavana, koska haavoitettu uskonnollisuus iskee ihmisyyden ja persoonan syvimpiin rakennusaineksiin. [] Hengellinen väkivalta kytkeytyy yhteisön vallan ja hallinnan mekanismeihin, kirjoittavat Johanna Hurtig ja Aini Linjakumpu julkaisussaan Kirkko ja hengellisen väkivallan ratkaisut (2020).
Etenkin nuoremman polven vanhoillislestadiolaisista suuri osa näyttää suhtautuvan hengelliseen väkivaltaan kielteisesti. Hengellisen väkivallan katsotaan rikkovan yksilön integriteettiä ja itsemääräämisoikeutta samaan tapaan kuin fyysisen kajoamisen. Sitä ei enää hyväksytä, sitä pidetään vääränä, siihen ei suostuta. Uskon, että myös SRK:ssa ja paikallisyhdistysten johtokunnissa tämänkaltainen ajattelutapa on yhä yleisempää.
Jos liike aikoo jatkaa nykyisenkaltaisia hoitokokouksia, edessä saattaa olla jäsenkato. Myös suhde kirkkoon ja yhteiskuntaan saattaa hankaloitua. Näistäkin syistä hoitokokouksista tulisi luopua.
Liikkeen olisi hyvä tarkastella sitä, minkä vuoksi hoitokokouksia pidetään tarpeellisina. Yksittäisen kristityn hätään on vastattava, mutta missä määrin ja minkä vuoksi tarvitaan kokouksia, jotka nousevat yhteisön yksimielisyyden tarpeesta?
Liike korostaa, ettei sillä ole mitään sääntö- tai kieltolistaa, mutta kuitenkin hoitokokouksissa on kyse sääntöjen (=mikä on uskovaiselle sopivaa ja mikä ei) rikkomisesta. Olisiko syytä laatia säännöt, joita yhdistyksen jäsen sitoutuu noudattamaan, sekä menettely, johon sääntöjen rikkominen johtaa? Selkeät pelisäännöt lisäisivät luottamusta ja ennakoitavuutta.
Timo Aho teki haastattelullaan vanhoillislestadiolaiselle liikkeelle palveluksen ja auttoi sitä eteenpäin tiellä irti vahingollisista käytännöistä. Toivon, ettei hän joudu kärsimään rehellisyydestään.
Topi Linjama
Kirkon yhteiskunnallisten ja eettisten kysymysten neuvottelukunnan jäsen"
Timo Aho kirjoitti vastineen sanomalehti Kalevaan. En pääse lukemaan sitä kokonaan, kun en ole tilaaja, mutta tämän verran sitä voi lukea:
Käytin sanaa hoitokokous käsittämään tavanomaiset sielunhoidolliset keskustelut, joiden tavoitteena on saavuttaa hyvä omatunto ja sielun rauha, kirjoittaa Oulun rauhanyhdistyksen puheenjohtaja Timo Aho mielipidekirjoituksessaan.
Kaikkien rikottujen ja uupuneiden vuoksi toivon, että tänä vuonna suviseuroissa kuuluisi hyvän paimenen ääni.
"Niinkuin paimen hän kaitsee laumaansa, kokoaa karitsat käsivarrellensa ja kantaa niitä sylissään."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollen isä näköjään puhuu ma aamuna suviseuroissa ja Essi Mutasen isä pitää la illan puheenvuoron, joka suunnattu nuorille.
https://www.suviseurat.fi/ohjelma/Kuka on Essi Mutanen?
No johan on ironiaa, tytär levittää tarroja ja isä puhuu (todnäk) miten tarrojen sanoma on syntiä. Löydän tästä tahatonta (tragi)komiikkaa.
Minusta tässä ei ole mitään komiikkaa. Ei edes tragi-sellaista.
Mikähän olisi yleinen mielipide, jos lestadiolaiset menisivät osoittamaan mieltään jehovalaisten konventtisalin ulkopuolelle tai liimailemaan moskeijojen seiniin tarroja? Ei ole vaikea arvata, olisiko aktivismi silloin yleisen mielipiteen mukaan hyväksyttävää. Luultavasti vaadittaisiin antamaan kaikille uskonrauha, minkä kannalla itse olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi vanhoillislestadiolaisten avioliitto-opetus/seksuaalikasvatus, olisi muutamia kysymyksiä. Ymmärrän, että avioliitto nähdään ainoana perhemuotona ja seksi kuuluu avioliittoon. Mietinkin, millaista avioliitto-opetusta pareille annetaan ennen avioitumista/avioitumisen jälkeen? Näitä avioliittoleirejä on, mutta onko muuta opetusta? Onko pareille jonkinlaista seksuaalikasvatusta parisuhteeseen liittyen vai onko seksuaalisuus täysin parien yksityisasia, josta ei puhuta? Lähinnä siksi pohdin, kun olen kuullut joidenkin vanhoillislestadiolaisten sanovan, että seksistä on puhuttu niin, että "kyllä asia sitten järjestyy oikealla tavalla, kun avioitunut pari aloittaa yhteisen avioelämän".
Tämän viestin ei ole tarkoitus kuulostaa mitenkään p.ervolta, vaan ilmiönä pohdin asiaa. Mielestäni on hieno juttu, että vanhoillislestadiolaiset pitävät avioliittoa arvossa ja järjestävät
Olen yllättynyt ja hämmentynyt, ettei aviopareille järjestetä seksuaalikasvatusta. Kun kuitenkin niin vahvasti painotetaan, että seksuaalisuuden toteuttaminen kuuluu avioliittoon. Toki seksielämä on yksityisasia, mutta ajattelisin, että kun avioliitossa tapahtuva sukupuolielämä nähdään Luojan lahjana, niin siihen jotenkin panostettaisiin. Eikä se seksielämä kenelläkään ole sellaista, että kaikki alkaa heti upeasti sujumaan, vaan monet asiat vaativat aikaa ja toiseen tutustumista. Enkä siis tarkoita mitään asento-opetusta, vaan esim. opetusta siitä, miten toista voi huomioida ja millaisia ovat tyypilliset seksuaalielämän ongelmat sekä miten niitä voidaan hoitaa. Nämä ovat mielestäni tärkeitä asioita, kun pohditaan elinikäistä avioliittoa. Parisuhde voi paremmin, kun yhteiselämästä pidetään huolta.
T. Tuo asiasta kysynyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollen isä näköjään puhuu ma aamuna suviseuroissa ja Essi Mutasen isä pitää la illan puheenvuoron, joka suunnattu nuorille.
https://www.suviseurat.fi/ohjelma/Kuka on Essi Mutanen?
No johan on ironiaa, tytär levittää tarroja ja isä puhuu (todnäk) miten tarrojen sanoma on syntiä. Löydän tästä tahatonta (tragi)komiikkaa.
Minusta tässä ei ole mitään komiikkaa. Ei edes tragi-sellaista.
Mikähän olisi yleinen mielipide, jos lestadiolaiset menisivät osoittamaan mieltään jehovalaisten konventtisalin ulkopuolelle tai liimailemaan moskeijojen seiniin tarroja? Ei ole vaikea arvata, olisiko aktivismi silloin yleisen mielipiteen mukaan hyväksyttävää. Luultavasti vaadittaisiin antamaan kaikille uskonr
Mun mielestä se on erikoinen sattuma (?), että illan puhujana on just tarratoimikuntalaisen isä. Ei oikeastaan kovin helppo tilanne hänelle, ehkä olisi parempi kun olisi laitettu joku muu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi vanhoillislestadiolaisten avioliitto-opetus/seksuaalikasvatus, olisi muutamia kysymyksiä. Ymmärrän, että avioliitto nähdään ainoana perhemuotona ja seksi kuuluu avioliittoon. Mietinkin, millaista avioliitto-opetusta pareille annetaan ennen avioitumista/avioitumisen jälkeen? Näitä avioliittoleirejä on, mutta onko muuta opetusta? Onko pareille jonkinlaista seksuaalikasvatusta parisuhteeseen liittyen vai onko seksuaalisuus täysin parien yksityisasia, josta ei puhuta? Lähinnä siksi pohdin, kun olen kuullut joidenkin vanhoillislestadiolaisten sanovan, että seksistä on puhuttu niin, että "kyllä asia sitten järjestyy oikealla tavalla, kun avioitunut pari aloittaa yhteisen avioelämän".
Tämän viestin ei ole tarkoitus kuulostaa mitenkään p.ervolta, vaan ilmiönä pohdin asiaa. Mielestäni on hieno juttu, että vanhoillislestadiolai
Olen yllättynyt ja hämmentynyt, ettei aviopareille järjestetä seksuaalikasvatusta. Kun kuitenkin niin vahvasti painotetaan, että seksuaalisuuden toteuttaminen kuuluu avioliittoon. Toki seksielämä on yksityisasia, mutta ajattelisin, että kun avioliitossa tapahtuva sukupuolielämä nähd
Seksuaalisuus on tabu liikkeessä, mikä osaltaan on edesauttanut tiettyjä pahoja ongelmia.
Hei kun usein tässä keskustelussa kuulee, että vanhoillislestadiolaisiin suhtaudutaan ikävästi/on ikäviä ennakkoluuloja, niin minäpä kerron, mitä mukavaa koen vanhoillislestadiolaisuudessa olevan. En siis itse ole vl.
1. Perhekeskeisyys ja lapsien pitäminen luonnollisena osana elämää. Itseäni ärsyttää nyky-yhteiskunnassa, miten moni ei voi sietää lapsia, osa veloista on avoimen lapsivihamielisiä jne. Ei käsitetä, että lapset ovat yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta välttämätön asia. Eikä nähdä sitä, että lapset ovat iloinen asia ja tuovat elämään merkityksellisyyttä. Ymmärrän, että kaikki eivät halua olla vanhempia, mutta ärsyttää avoimen lapsivihamielinen ilmapiiri, joka Suomessa on.
2. Arvostan sitä, että vanhoillislestadiolaiset ovat ahkeria ja työtä arvostavia. Minulle on ihan yksi lysti, onko vanhoillislestadiolainen perhe korkeasti koulutettu vai ei - olennaista minulle on, että mahdollisimman moni kynnelle kykenevä opiskelee, tekee töitä ja elää kunnollista elämää. Tätä yhteiskunta tarvitsee, kun elätettävien määrä kasvaa jatkuvasti. Ja jos joku nurisee kotona hoitovapaalla olevista vanhemmista, niin on minusta turha valituksen aihe. En itsekään laittanut lasta aivan pienenä päiväkotiin, vaan lapsen oli hyvä olla kotona. Vanhemmuus on arvokasta työtä ja tärkeää siinä missä palkkatyökin. Myös kaikki tuntemani vanhoillislestadiolaiset äidit ovat hakeutuneet työelämään viimeistään silloin, kun nuorimmat lapset ovat menneet päiväkotiin/kouluun. Suurin osa on kyllä tehnyt töitä lasten syntymien välissä.
3. Tervehenkiset elämäntavat. Liikuntaa pidetään tärkeänä, runsas ylipaino ei ole tavallista ja aikaa vietetään muutenkin kuin ruudun ääressä. Yhteisöllisyys on myös iso asia. Toisia tuetaan, jos on vaikea elämäntilanne jne. Kun suvut ja perheet ovat suuria, löytyy monille sukulaisten tai sisarusten joukosta läheisiä ystäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi vanhoillislestadiolaisten avioliitto-opetus/seksuaalikasvatus, olisi muutamia kysymyksiä. Ymmärrän, että avioliitto nähdään ainoana perhemuotona ja seksi kuuluu avioliittoon. Mietinkin, millaista avioliitto-opetusta pareille annetaan ennen avioitumista/avioitumisen jälkeen? Näitä avioliittoleirejä on, mutta onko muuta opetusta? Onko pareille jonkinlaista seksuaalikasvatusta parisuhteeseen liittyen vai onko seksuaalisuus täysin parien yksityisasia, josta ei puhuta? Lähinnä siksi pohdin, kun olen kuullut joidenkin vanhoillislestadiolaisten sanovan, että seksistä on puhuttu niin, että "kyllä asia sitten järjestyy oikealla tavalla, kun avioitunut pari aloittaa yhteisen avioelämän".
Tämän viestin ei ole tarkoitus kuulostaa mitenkään p.ervolta, vaan ilmiönä pohdin asiaa. Mielestäni on hieno juttu, että vanhoillislestadiolai
Nopeasti vedit johtopäätöksen, että seksuaalikasvatusta ei ole. Nythän on sentään juhannuspäivä, eivät kaikki mahdolliset vastaajat ole Vauva-palstalla heti aamupäivästä. Ja harva muulloinkaan. Itseäni asia ei koska, olen jo sen ikäinen 😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollen isä näköjään puhuu ma aamuna suviseuroissa ja Essi Mutasen isä pitää la illan puheenvuoron, joka suunnattu nuorille.
https://www.suviseurat.fi/ohjelma/Kuka on Essi Mutanen?
No johan on ironiaa, tytär levittää tarroja ja isä puhuu (todnäk) miten tarrojen sanoma on syntiä. Löydän tästä tahatonta (tragi)komiikkaa.
Minusta tässä ei ole mitään komiikkaa. Ei edes tragi-sellaista.
Mikähän olisi yleinen mielipide, jos lestadiolaiset menisivät osoittamaan mieltään jehovalaisten konventtisalin ulkopuolelle tai liimailemaan moskeijojen seiniin tarroja? Ei ole vaikea arvata, olisiko aktivismi silloin yleisen mielipiteen mukaan hyväksyttävääPuhujalistat on tehty kauan sitten, paljon ennen kuin mitään tarratoimikuntaa oli keksittykään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puhujan voi pistää vaihtoon.
Tai jonkun muun voi pistää vaihtoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhujan voi pistää vaihtoon.
Tai jonkun muun voi pistää vaihtoon.
Jospa vaikka laitettaisiin naisteologi vaihteeksi alustamaan, näitähän vl-liikkeessä riittää. Saattaisi tulla paljon enemmän asiaa kuin luokanopettajalla. :)
Kylläpä poistui nopeasti,mutta laitanpa uudestaan. Kaikki ei suinkaan ole perhekeskeisiä vaan lapset voi olla pakkopullaa. Mielummin ollaan ylitöissä, harrastuksissa tai ry n tehtävissä, miehet varsinkin on taitavia tässä. Vaikka eipä tuo näyttäisi naisillekaan olevan aina unelma olla ison tai pienen perheen äiti.
Vierailija kirjoitti:
Hei kun usein tässä keskustelussa kuulee, että vanhoillislestadiolaisiin suhtaudutaan ikävästi/on ikäviä ennakkoluuloja, niin minäpä kerron, mitä mukavaa koen vanhoillislestadiolaisuudessa olevan. En siis itse ole vl.
1. Perhekeskeisyys ja lapsien pitäminen luonnollisena osana elämää. Itseäni ärsyttää nyky-yhteiskunnassa, miten moni ei voi sietää lapsia, osa veloista on avoimen lapsivihamielisiä jne. Ei käsitetä, että lapset ovat yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta välttämätön asia. Eikä nähdä sitä, että lapset ovat iloinen asia ja tuovat elämään merkityksellisyyttä. Ymmärrän, että kaikki eivät halua olla vanhempia, mutta ärsyttää avoimen lapsivihamielinen ilmapiiri, joka Suomessa on.
2. Arvostan sitä, että vanhoillislestadiolaiset ovat ahkeria ja työtä arvostavia. Minulle on ihan yksi lysti, onko vanhoillislestadiolainen perhe korkeasti koulutettu vai ei - olennaista minulle on, että mahdollisimman moni kynn
Minäkään en ole vl mutta pakko kommentoida
1. perhekeskeisyys on hyvä asia. Mutta se että pakotetaan ottamaan kaikki lapset vastaan ei ole hyvä asia. Pienet lapset jäävät heitteille ja sisarusten armoille kun vanhemmat eivät jaksa ja kerkeä. Itse olen muutaman kerran jututtanut naapurin vl lapsia. Vanhemmat eivät kerkeä opettamaan liikennesääntöjä ym lapsille niin näiden kanssa on jatkuvasti vaaratilanteita. Eivät usko minua koska olen epäuskoinen. Minusta on vaan uskomatonta kun pienet lapset menevät koko kaistan levyisesti pyörillään rinnakkain vaikka molemmista suunnista tulee autoja. Ei elettäkään väistää reunaan. Lienee ajan kysymys milloin naapurissa vietetään hautajaisia ellei sitten jumala huolehdi näistä lapsista. Tähän mennessä on onnettomuuksista selvitty kipsillä jne mutta entä jatkossa? Minusta ei ole myöskään reilua että nuoret tytöt laitetaan hoitamaan pieniä sisaruksia. Jo 14 v saattaa jäädä sellaisen ryhmän kanssa kotiin että siinä olisi perhepäivähoitajalla ryhmä täynnä. Minusta liikaa vastuuta nuorille tytöille. Mitä kun jotain sattuu?
2. ovat tosiaan ahkeria. Esim vl rakennusliikkeistä kierretään vanhempien omakotitalon ovella pahimmillaan monta kertaa viikossa kauppaamassa milloin kattoremonttia ja milloin ikkunoita. En vain voi oikein hyväksyä tapaa jossa kaupanteossa valehdellaan ja koetetaan saada muistisairas vanhus tekemään heti kauppaa. Ja esim kattoremppaa tarjotaan hintaan 25000€ mutta toinen paikallinen ei vl firma tarjoaa vastaavaa 13000€ eli noin puoleen hintaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollen isä näköjään puhuu ma aamuna suviseuroissa ja Essi Mutasen isä pitää la illan puheenvuoron, joka suunnattu nuorille.
https://www.suviseurat.fi/ohjelma/Kuka on Essi Mutanen?
No johan on ironiaa, tytär levittää tarroja ja isä puhuu (todnäk) miten tarrojen sanoma on syntiä. Löydän tästä tahatonta (tragi)komiikkaa.
Minusta tässä ei ole mitään komiikkaa. Ei edes tragi-sellaista.
Mikähän olisi yleinen mielipide, jos lestadiolaiset menisivät osoittamaan mieltään jehovalaisten konventtisalin ulkopuolelle tai liimailemaan moskeijojen seiniin tarroja? Ei ole vaikea arvata, olisiko aktivismi silloin yleisen mielipiteen mukaan hyväksyttävää. Luultavasti vaadittaisiin antamaan kaikille uskonr
Miten se teidän usko rauhaa loukkaa, jos sukupuolivähemmistöihin kuuluvat liimaavat tarroja tilaisuudessanne?
Onko suvaitsevaisuus ja kaikkien hyväksyminen omana itsenään teiltä jotenkin pois?
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä poistui nopeasti,mutta laitanpa uudestaan. Kaikki ei suinkaan ole perhekeskeisiä vaan lapset voi olla pakkopullaa. Mielummin ollaan ylitöissä, harrastuksissa tai ry n tehtävissä, miehet varsinkin on taitavia tässä. Vaikka eipä tuo näyttäisi naisillekaan olevan aina unelma olla ison tai pienen perheen äiti.
Ja muutkaan yleistykset eivät ainakaan täysin totta olleet, jos lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, vaan sinun väitteesi hoitokokouksista on valhe.
Esitäpä joku todiste kun olet niin varma. Nämä _kuulin entiseltä luokkakaverin naapurilta_ ei kelpaa.
Kuulin VL tutulta, riittääkö se?
Ja jos ei, riittääkö tämä?
"Linjama: Hoitokokouksista tulee luopuaVierasblogi
18.01.2021 13:49
Oulun Rauhanyhdistyksen puheenjohtaja Timo Aho kertoi Kalevassa (14.1.21), että hoitokokoukset ovat keskeinen osa yhdistyksen toimintaa. Aho kertoi varsin seikkaperäisesti, miten kokoukset etenevät. Kuvauksesta käy ilmi, ettei hoitokokouksissa suinkaan aina ole kysymys kirkon tarkoittamasta sielunhoidosta, vaan kirkkokurista ja hengellisestä väkivallasta.
Vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä on laajasti tunnistettu ja tunnustettu, että 1970-luvun hoitokokoukset olivat virhe ja vääryys. Niitä on pahoiteltu, mutta samaan hengenve
Otetaan käsittelyyn tuollainen pätkä aiemmasta viestistä:
"Liike korostaa, ettei sillä ole mitään sääntö- tai kieltolistaa, mutta kuitenkin hoitokokouksissa on kyse sääntöjen (=mikä on uskovaiselle sopivaa ja mikä ei) rikkomisesta."
Eli olisiko myös aika lopettaa valehtelu siitä, ettei sääntö- tai kieltolistaa ole?
Vai ihanko mielivaltaisia ovat nämä syytökset synneistä olleet?
Ja miten on voitu rangaista sääntöjen rikkomisesta, jos niitä ei ole?
Ei, vaan sinun väitteesi hoitokokouksista on valhe.
Esitäpä joku todiste kun olet niin varma. Nämä _kuulin entiseltä luokkakaverin naapurilta_ ei kelpaa.