Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 2.
Kommentit (5312)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kaipaisin vastakommentteja erityisesti heiltÀ, joiden mielestÀ uskominen on itsenÀistÀ, luetaan (yksin) Raamattua ja rukoillaan (piilossa) Jumalaa. Eikö se tunnu nÀiden Raamatunkohtien valossa ristiriitaiselta. Vai olenko tulkinnut viestejÀ vÀÀrin, kun olen saanut sellaisen kÀsityksen, ettÀ kaikki eivÀt kaipaa matkaystÀviÀ ja kotisiionia?"
Ei kai asia noin mustavalkoinen ole. Luultavasti moni kaipaa uskonystÀviÀ ja mielellÀÀn heitÀ tapaa. Osallistuu tilaisuuksiin. Mutta aika moni myös uskoo ja rukoilee itsekseenkin. Molempi parempi:-)
Varmasti molempi parempi!
Raamattu kuitenkaan ei esitĂ€ seurakuntayhteyttĂ€ vain hyvĂ€nĂ€ ideana, vaan vĂ€lttĂ€mĂ€ttömyytenĂ€ ja kĂ€skynĂ€. Heprealaiskirje varoittaa luopumuksesta ja kehottaa pitĂ€mÀÀn kiinni yhteydestĂ€: "ĂlkÀÀmme jĂ€ttĂ€kö omaa seurakunnankokoustamme, niin kuin muutamilla o
Tuonkin kohdan voi asettaa historialliseen kontekstiin. "ĂlĂ€ jĂ€tĂ€ olemasta yhteydessĂ€ muihin ihmisiin kokoontumisissa, sillĂ€ se on ainoa tapa ruokkia uskoasi". Ei ollut Raamattua, ei ollut kirjoja, ei ollut lehtiĂ€, ei ollut radiota, ei ollut telkkaria, ei ollut nettiĂ€, ei ollut puhelinta, whatsuppia, ei postilaitosta, ei mitÀÀn yhteydenpitovĂ€lineitĂ€. Eli : mene ja tapaa ihmisiĂ€.
Nyt asiat ovat hieman toisin. YhteyttÀ toisiin voi kokea niin monella tapaa.
Vierailija kirjoitti:
En nyt jaksa mennÀ aiheeseen syvÀllisemmin.
Harmi, nÀin mulle yleensÀ vastataankin. Eli ensin nakataan syytös, ettÀ vl-tulkinta on vÀÀrÀnlainen, mutta kun pyytÀÀ tarkennusta, niin ei nyt jakseta.
Mutta jokaisen kannattaisi itse lukea raamattu kannesta kanteen ja apogryfikirjat pÀÀlle. MielellÀÀn vielÀ eri kÀÀnnöksiÀ verraten.
Voi tulla sulle yllÀtyksenÀ, mutta moni on lukenutkin (myös minÀ). Ja on TRIO-raamattu kÀytössÀ.
Ei ole.đ Vl-ihmiset on ihan yhtĂ€ laiskoja raamatunlukijoita kun ns. kirkkouskovaiset. TĂ€mĂ€ jos mikĂ€ voi tulla yllĂ€tyksenĂ€.đ
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MitÀs sinÀ "usko syntyy (vain) kuulemisesta" -ihminen ajattelet siitÀ, ettÀ luet ja vetoa tekstiin siltÀ ajalta, jolloin kirjoitustaito oli todella harvinainen taito, samoin lukeminen. Jolloin kristinuskoa julistettiin suullisesti siksi, ettÀ se nyt oli kÀytÀnnössÀ ainoa keino. Ja ettÀ sen jÀlkeen kesti vielÀ satoja vuosia, ennen kuin oli olemassa tekstikokoelma, jota kutsumme Raamatuksi.
Ajattelen, ettÀ on ihan loistavaa, ettÀ nykyÀÀn jokainen lukutaitoinen voi lukea Raamattua (jopa ÀidinkielellÀÀn). Ja ne jotka eivÀt osaa lukea, voivat ehkÀ kuulla sitÀ luettuna. :)
Hyvin vÀistetty. Kysyn toisin. Etkö ajattele, ettÀ Raamattua tulkitessa voi ja saa pitÀÀ mielessÀÀn ja ottaa huomioon sen, mihin aikaan se on kirjoitettu ja missÀ
Et saa kiinni? Okei. YritetÀÀn. Vetoat siihen, ettÀ "usko syntyy kuulemisesta" ja vain kuulemisesta ja sen vuoksi tarvitaan (aina) se toinen ihminen. Mutta kun sinÀ vetoat tÀssÀ sellaiseen tekstiin, joka on kirjoitettu n. 2000 vuotta sitten. Jolloin ei ollut muita kommunikointivÀlineitÀ kuin se ihmisen puhe toisille. Ei ollut myöskÀÀn olemassa tekstejÀ eikÀ ihmisiÀ, jotka olisivat osanneet niitÀ lukea. EikÀ ollut siis myöskÀÀn Raamattua.
Joten eihÀn Raamatussa siis voi lukea, ettÀ "lue Raamattua"! Raamattu on koottu teksteistÀ n 300v jKr.
YhteyttÀ toisiin voi kokea niin monella tapaa.
Tuo on tÀrkeÀ pointti. On mahtavaa, miten teknologia antaa meille nykyÀÀn niin monia vaihtoehtoja.
Samalla uskon, ettÀ siinÀ alkuperÀisessÀ kehotuksessa on myös ulottuvuus, joka ei ole riippuvainen teknologiasta. Ajattelen erityisesti sitÀ, miten Raamattu kuvaa seurakuntaa Kristuksen ruumiina. Ruumiin jÀsenet eivÀt voi toimia erillÀÀn toisistaan, ja monet niistÀ Raamatun 'toinen toistanne' -kÀskyistÀ kuten 'kantakaa toistenne taakkoja' toteutuvat parhaiten, kun jaetaan arkea ihan kasvokkain.
Eli vaikka yhteyttÀ voi kokea monella tapaa, ehkÀ se fyysinen kokoontuminen tarjoaa jotain ainutlaatuista ja korvaamatonta, mikÀ tekee seurakunnasta enemmÀn elÀvÀn ruumiin kuin vain samanmielisten verkoston.
Vierailija kirjoitti:
YhteyttÀ toisiin voi kokea niin monella tapaa.
Tuo on tÀrkeÀ pointti. On mahtavaa, miten teknologia antaa meille nykyÀÀn niin monia vaihtoehtoja.
Samalla uskon, ettÀ siinÀ alkuperÀisessÀ kehotuksessa on myös ulottuvuus, joka ei ole riippuvainen teknologiasta. Ajattelen erityisesti sitÀ, miten Raamattu kuvaa seurakuntaa Kristuksen ruumiina. Ruumiin jÀsenet eivÀt voi toimia erillÀÀn toisistaan, ja monet niistÀ Raamatun 'toinen toistanne' -kÀskyistÀ kuten 'kantakaa toistenne taakkoja' toteutuvat parhaiten, kun jaetaan arkea ihan kasvokkain.
Eli vaikka yhteyttÀ voi kokea monella tapaa, ehkÀ se fyysinen kokoontuminen tarjoaa jotain ainutlaatuista ja korvaamatonta, mikÀ tekee seurakunnasta enemmÀn elÀvÀn ruumiin kuin vain samanmielisten verkoston.
KyllÀ jÀsenet toimii tavallaan erillÀÀn toisistaan, ajattele vaikka kaikkia pieniÀ lapsiakin ympÀri maailmaa (tÀstÀ kun on yksimielisyys vl kanssa ettÀ nÀmÀ on ainakin kristittyjÀ). NÀkymÀtön kirkko (seurakunta), jonka liittÀÀ yhteen Kristus, pÀÀnÀ. En oikein tykkÀÀ sellasesta pakkososiaalisuuden ajatuksesta, ei kristinusko vaadi sitÀ vaikka sinÀnsÀ on ihan hyvÀ pitÀÀ muihin yhteyttÀ.
Vierailija kirjoitti:
YhteyttÀ toisiin voi kokea niin monella tapaa.
Tuo on tÀrkeÀ pointti. On mahtavaa, miten teknologia antaa meille nykyÀÀn niin monia vaihtoehtoja.
Samalla uskon, ettÀ siinÀ alkuperÀisessÀ kehotuksessa on myös ulottuvuus, joka ei ole riippuvainen teknologiasta. Ajattelen erityisesti sitÀ, miten Raamattu kuvaa seurakuntaa Kristuksen ruumiina. Ruumiin jÀsenet eivÀt voi toimia erillÀÀn toisistaan, ja monet niistÀ Raamatun 'toinen toistanne' -kÀskyistÀ kuten 'kantakaa toistenne taakkoja' toteutuvat parhaiten, kun jaetaan arkea ihan kasvokkain.
Eli vaikka yhteyttÀ voi kokea monella tapaa, ehkÀ se fyysinen kokoontuminen tarjoaa jotain ainutlaatuista ja korvaamatonta, mikÀ tekee seurakunnasta enemmÀn elÀvÀn ruumiin kuin vain samanmielisten verkoston.
Samaa mieltÀ olen tuosta! Mutta minÀ teen tuosta vain sen johtopÀÀtöksen, ettÀ kÀykÀÀpÀ ihmiset enemmÀn kirkossa ja kirkkokahveilla ja raamattupiireissÀ ja missÀ nyt ikinÀ haluatte ja tykkÀÀtte kÀydÀ.
En tee kuitenkaan sellaista johtopÀÀtöstÀ, ettÀ jos joku ei jostain syystÀ halua tai ehdi kÀydÀ tms, niin peli on menetetty. EnkÀ varsinkaan tee sellaista johtopÀÀtöstÀ, ettÀ vanhoillislestadiolaisissa seuroissa kÀyminen on se tasan tarkkaan ainoa uskonnon ja uskon harjoittamisen muoto.
Vetoat siihen, ettÀ "usko syntyy kuulemisesta" ja vain kuulemisesta ja sen vuoksi tarvitaan (aina) se toinen ihminen.
Siihen, ettÀ tarvitaan se toinen ihminen parannuksen tekoon, en vedonnut vain tuon yhden kohdan vuoksi, vaan esitin myös monta muuta kohtaa. Laitan tÀhÀn kaikki, jotka vaan muistan:
Joh. 1:4042: Andreas tuo veljensÀ Pietarin Jeesuksen luo.
Joh. 4: Samarialainen nainen todistaa Jeesuksesta omalle kaupungilleen.
Ap. t. 8: Filippos selittÀÀ kirjoitukset etiopialaiselle hoviherralle.
Ap. t. 9: Ananias opastaa vastakÀÀntynyttÀ Saulia.
Ap. t. 10: Pietari saarnaa evankeliumin Korneliukselle ja hÀnen perhekunnalleen.
Ap. t. 16:1315: Herra avaa Lyydian sydÀmen Paavalin puheelle.
Ap. t. 16:2534: Paavali ja Silas opastavat filippilÀisen vanginvartijan uskoon.
Ap. t. 18:2426: Aquila ja Priscilla opettavat Apollosta tarkemmin.
Room. 10:14, 17: Usko syntyy kuulemisesta, ja kuuleminen vaatii julistajan.
Voisitko sinÀ puolestasi kertoa, miksi ajattelet ettei parannuksen tekoon tarvita toista uskovaista ihmistÀ?
"Voisitko sinÀ puolestasi kertoa, miksi ajattelet ettei parannuksen tekoon tarvita toista uskovaista ihmistÀ?"
Jumala on kaikkivaltias ja kaikkivoipa. RiittÀisikö tÀmÀ, nÀin lyhyesti?
Joh. 1:4042: Andreas tuo veljensÀ Pietarin Jeesuksen luo.
Joh. 4: Samarialainen nainen todistaa Jeesuksesta omalle kaupungilleen.
Ap. t. 8: Filippos selittÀÀ kirjoitukset etiopialaiselle hoviherralle.
Ap. t. 9: Ananias opastaa vastakÀÀntynyttÀ Saulia.
Ap. t. 10: Pietari saarnaa evankeliumin Korneliukselle ja hÀnen perhekunnalleen.
Ap. t. 16:1315: Herra avaa Lyydian sydÀmen Paavalin puheelle.
Ap. t. 16:2534: Paavali ja Silas opastavat filippilÀisen vanginvartijan uskoon.
Ap. t. 18:2426: Aquila ja Priscilla opettavat Apollosta tarkemmin.
Room. 10:14, 17: Usko syntyy kuulemisesta, ja kuuleminen vaatii julistajan.
Vetoat taas Raamatun kohtiin, joissa kerrotaan sen aikaisesta elÀmÀstÀ. MitenhÀn muuten vaikka samarialainen nainen olisi todistanut omalle kaupungilleen kuin suullisesti? Olisiko Pietari voinut sanot Korneliukselle, ettÀ otapa tÀstÀ ja lue?
Vierailija kirjoitti:
"Voisitko sinÀ puolestasi kertoa, miksi ajattelet ettei parannuksen tekoon tarvita toista uskovaista ihmistÀ?"
Jumala on kaikkivaltias ja kaikkivoipa.
RiittÀisikö tÀmÀ, nÀin lyhyesti?
Samaa mieltÀ. Jos kuitenkin koet olevasi uskovainen, niin etkö luota siihen ettÀ Jumala ilmoittaa tahtonsa Raamatussa?
Kertoisitko missÀ siellÀ sanotaan ettÀ toista uskovaista ei tarvita parannuksen tekemiseen?
Koettakaa ymmÀrtÀÀ, ettei yhdellÀkÀÀn noista esimerkkien ihmisistÀ ollut uutta testamenttia luettavana, ei yhdellÀkÀÀn. Totta kai heille piti kertoa kristinuskosta suullisesti tai henkilökohtaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Koettakaa ymmÀrtÀÀ, ettei yhdellÀkÀÀn noista esimerkkien ihmisistÀ ollut uutta testamenttia luettavana, ei yhdellÀkÀÀn. Totta kai heille piti kertoa kristinuskosta suullisesti tai henkilökohtaisesti.
TÀmÀ! Ja sen vuoksi nÀissÀ vanhoissa teksteissÀ puhutaan siitÀ, ettÀ tarvitaan se toinen ihminen. NÀmÀhÀn ovat tavallaan lÀhetyskÀskyjÀ kaikki, sen ajan maailmassa.
KyllÀ on kovakalloinen tÀmÀ yksi keskustelija:-)
Ananiaan tapauksessa, Hananias uudempi kÀÀnnös, vl-liike aina vÀhÀn vaivihkaa ohittaa tÀmÀn kohdan, koska ei sovi tulkintaan. Kerrotaan vaan, miten Saul sai nÀkönsÀ takaisin ja unohdetaan puolet tarinasta. NÀin se valikoiva tulkinta toimii. Raamatusta löytÀÀ just sen mitÀ haluaa löytÀÀ, onko se sitten rehellistÀ, ei oikeastaan.
'SiellÀ asui Hananias, joka kunnioitti Jumalan lakia. Kaikki paikalliset juutalaiset todistivat hÀnet hyvÀmaineiseksi. HÀn tuli luokseni, asettui viereeni ja sanoi: Veljeni Saul, avaa silmÀsi ja nÀe! Samassa nÀköni palasi ja nÀin Hananiaksen. HÀn sanoi: Esivanhempiemme Jumala on valinnut sinut opettaakseen sinulle tahtonsa. SinÀ sait nÀhdÀ Oikeamielisen ja kuulla hÀnen ÀÀnensÀ. Sinusta tulee hÀnen todistajansa, ja kerrot kaikille, mitÀ olet nÀhnyt ja kuullut. MitÀ siis seuraavaksi? Nouse ja huuda hÀntÀ avuksesi. Ota kaste ja anna sen pestÀ syntisi pois.'
YritÀn vielÀ kerran (koska tiedÀn, ettÀ tÀmÀ on monien teologien nÀkemys myös):
Vaikka sanan kuuleminen oli tÀrkeÀÀ lukutaidottomassa kulttuurissa, Raamattu antaa syvempiÀ teologisia perusteita sille, miksi toista uskovaa tarvitaan parannuksenteon prosessissa. Apostolien tekojen mukaan PyhÀn Hengen saaminen oli usein sidottu siihen, ettÀ apostolit rukoilivat uusien uskovien puolesta ja panivat kÀtensÀ heidÀn pÀÀlleen. LisÀksi parannukseen liittyvÀ kaste on Jeesuksen asettama toimitus, jonka voi ottaa vastaan vain toisen uskovan toimittamana. Jeesus antoi myös seurakunnalle erityisen valtuutuksen julistaa syntien anteeksiantamusta, mikÀ vahvistaa ja vakuuttaa parannusta tehneelle Jumalan armon. TÀmÀn vuoksi uskovan rooli ei ole ainoastaan tiedollinen, vaan Raamatun mukaan myös hengellinen, sakramentaalinen ja yhteisöllinen Jumalan armon vÀlikappale.
Minusta on tosi jÀnnÀÀ, ettÀ jotkut haluavat ajatella ettÀ Raamatun ilmoitus voitaisiin tulkita lÀhes tÀysin pÀinvastaiseksi.
t. kovakallo
P.S. JÀÀn odottamaan niitÀ teidÀn mielipidettÀnne tukevia Raamatunkohtia
Vetoat taas Raamatun kohtiin, joissa kerrotaan sen aikaisesta elÀmÀstÀ. MitenhÀn muuten vaikka samarialainen nainen olisi todistanut omalle kaupungilleen kuin suullisesti? Olisiko Pietari voinut sanot Korneliukselle, ettÀ otapa tÀstÀ ja lue?
Olisi kiva kuulla noihinkin kysymyksiin ihan konkreettinen vastaus.
MinkÀ Jumala avaa, sitÀ ei yksikÀÀn ihminen voi sulkea. MikÀli Jumala osoittaa itsensÀ henkilökohtaisesti ihmiselle, sitÀ ei kumoa mitkÀÀn raamatuntulkinnat. Jumala ei ole sidottu raamatun teksteihin, vaan raamatun tekstit on alisteisia Jumalalle. Raamattuhan sanoo myös, ettÀ Jumalan ja ihmisen vÀlissÀ on vain yksi vÀlimies, Jeesus Kristus. Ei ketÀÀn toista.
EihÀn kaikilla ollut edes lukutaitoa tuohon aikaan ja muutenkin asia on yleensÀ helpompi selittÀÀ suullisesti. Tekstin muotoilussa pitÀÀ olla huolellinen, ettÀ asia ymmÀrretÀÀn oikein. Muuten seuraa vÀÀrinkÀsityksiÀ.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ananiaan tapauksessa, Hananias uudempi kÀÀnnös, vl-liike aina vÀhÀn vaivihkaa ohittaa tÀmÀn kohdan, koska ei sovi tulkintaan. Kerrotaan vaan, miten Saul sai nÀkönsÀ takaisin ja unohdetaan puolet tarinasta. NÀin se valikoiva tulkinta toimii. Raamatusta löytÀÀ just sen mitÀ haluaa löytÀÀ, onko se sitten rehellistÀ, ei oikeastaan.
KyllÀ tÀstÀ usein saarnataan, huoli pois :)
Raamatun esimerkkien mukaan kaste seuraa aina parannusta ja uskoa, ei toisinpÀin. Se ei ole teko, joka saa aikaan pelastuksen, vaan se on parannuksen tehneen ihmisen ensimmÀinen kuuliaisuuden teko ja julkinen todistus siitÀ, mitÀ Kristus on jo tehnyt hÀnen sydÀmessÀÀn aivan kuten vihkisormus on todistus jo solmitusta avioliitosta.
Raamatun jÀrjestys: Ensin parannus ja usko, sitten kaste
Raamatun kertomuksissa parannus ja uskoon tuleminen ovat johdonmukaisesti kas
MinÀ voin avoimesti myöntÀÀ, ettÀ Raamattu on itsensÀ kanssa ristiriidassa monessa kohtaa. Se ei kerro Jumalan epÀtÀydelliyydestÀ vaan inhimillisestÀ kÀdenjÀljestÀ ja ihmisten maailman epÀtÀydellisyydestÀ. EnpÀ muista kuulleeni ehkÀ koskaan tai todella harvoin luettavan tuota tiettyÀ kohtaa. Kastekysymys on asia erikseen, mutta siinÀ nimenomaisessa kohdassa sanotaan "mene kasteelle ja anna pestÀ syntisi pois". Siis kaste pesee synnit pois. TÀmÀhÀn ei alkuunkaan sovi vl-oppiin, niinpÀ se ohitetaan systemaattisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vl-liike on luonut oman uskonnon. Niin se vaan on.
TÀmÀ kommetti kaiken keskustelun jÀlkeen kruunaa tÀmÀn ketjun. Ainut keskustelija joka perustaa mielipiteensÀ Raamattuun esittÀen useita kohtia on vl. Jos siis olemme luoneet oman uskonnon, niin ainakin se perustuu Raamattuun.
Kuulutteko kirkkoon?
Luterilainen kirkko virallisesti tunnustaa:
Raamattu on Jumalan sana ja lopullinen auktoriteetti uskonasioissa.
Tunnustuskirjat (kuten Augsburgin tunnustus, Lutherin VÀhÀ- ja Iso katekismus sekÀ Schmalkaldenin opinkohdat) ovat sitovia, koska ne ilmaisevat oikein Raamatun opetuksen
Ajattelen kyllÀ. Mihin tÀmÀ mielestÀsi liittyy? Osaatko kysyÀ kysymyksesi suoraan, ettÀ ymmÀrrÀn? SelvÀsti sulla on joku ajatus, mutta en saa siitÀ kiinni.