Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 2.

Tämä asia ei liity vl-äiteihin, vaan vanhemmuuden muutokseen yleisesti: vanhemmuudesta on tullut monella tavalla raskaampaa vuosikymmenten saatossa. Omassa lapsuudessani 90-luvulla lapset sai jo aika pieninä kulkea keskenään ulkona, isommat vahtivat pienempiä. Nykyisin napsahtaisi lasu, jos viisivuotias laitettaisiin pienempien kanssa keskenään leikkipuistoon tai lähikauppaan. Minun lapsuudessani oli tavallista, että naapuruston lapset laitettiin pihalle leikkimään, jotta vanhemmat saivat olla rauhassa ja satunnaisesti äidit vilkaisivat ikkunasta, onko kaikki ok. Pihat eivät siis olleet aidattuja, vaan autotien vieressä.

Tuolloin ei myöskään kohkattu siitä, saako lapsi monipuolista ja terveellistä ruokaa. Riitti, että jotain ruokaa oli pöydässä, vaatteet oli ehjät ja kotona oli jotain lapsille sopivaa tekemistä. Vaatimustaso monessa asiassa on koventunut. Puhumattakaan siitä, että lapsien odotetaan nykyisin saavan kotona tunnekasvatusta ja aivan toisenlaista emotionaalista tukea kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Monet näistä paineista kohdistuvat äiteihin, vaikka yhtä lailla isät voivat huolehtia näistä asioista. Ja tähän päälle vielä se, että vanhempien odotetaan pitävän huolta fyysisestä kunnostaan, kodin pitäisi olla hyvin siisti ja töissä pitää käydä.

Suren sitä, että vanhemmuuteen kohdistuu nykyisin niin paljon paineita. Ja samalla vanhemmat ovat muutenkin kovilla. Ja kun 80- ja 90-luvuilla moni isompikin perhe tuli yhden vanhemman palkalla toimeen, niin nykyisin monen kotiäidin on pakko lähteä töihin, kun yhden palkka ei yksinkertaisesti riitä.

Vierailija kirjoitti:

VL- sensuuri näköjään elää ja voi hyvin. Hävetkää!

Tämä viestini poistettiin, siispä laitan sen uudelleen:

"Itseä on myös surettanut, kun olen vierestä kuunnellut muutamien vanhempien vl-äitien puhetta. Näissä on kahta melko äänekästä koulukuntaa. "Kyllä minä olen hyvin jaksanut 10 lapsen kanssa, et sinä voi olla väsynyt 4 lapsen kanssa." "Ei tämä minun kymmenen lasta ole vielä mitään, kun naapurin Tiina-Kyllikillä on 16 lasta." Usein nämä äidit ovat sillä tavalla hyväosaisia, että heidän miehensä ovat olleet varakkaita.

Minua surettaa tuo asenne. Lapsiarki voi olla raskasta, vaikka lapsimäärä olisi pienempikin. Kaikilla ei myöskään ole luonnostaan samoja voimavaroja. Osalla on murheita, kuten omaa tai läheisen sairautta, köyhyyttä tai muuta, joka koettelee jaksamista. Kaikista ikävintä on, että sitä väsynyttä äitiä mennään vielä arvostelemaan siten, että verrataan jaksavampiin äiteihin."

En käsitä, mitä poistamisen arvoista tässä viestissä on ollut. Sanoin, että on kurjaa vähätellä lapsiarjen raskautta, jos lapsia on vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Tämä asia ei liity vl-äiteihin, vaan vanhemmuuden muutokseen yleisesti: vanhemmuudesta on tullut monella tavalla raskaampaa vuosikymmenten saatossa. Omassa lapsuudessani 90-luvulla lapset sai jo aika pieninä kulkea keskenään ulkona, isommat vahtivat pienempiä. Nykyisin napsahtaisi lasu, jos viisivuotias laitettaisiin pienempien kanssa keskenään leikkipuistoon tai lähikauppaan. Minun lapsuudessani oli tavallista, että naapuruston lapset laitettiin pihalle leikkimään, jotta vanhemmat saivat olla rauhassa ja satunnaisesti äidit vilkaisivat ikkunasta, onko kaikki ok. Pihat eivät siis olleet aidattuja, vaan autotien vieressä.

Tuolloin ei myöskään kohkattu siitä, saako lapsi monipuolista ja terveellistä ruokaa. Riitti, että jotain ruokaa oli pöydässä, vaatteet oli ehjät ja kotona oli jotain lapsille sopivaa tekemistä. Vaatimustaso monessa asiassa on koventunut. Puhumattakaan siitä, että lapsien odotetaan nykyisin saavan kotona tunnekasvatusta ja aiva

Tutustupa lasten onnettomuus- ja kuolinsyytilastoihin 60- ja 70- luvulta! Moniko jäi auton alle, moniko hukkui ja tippui. Et varmaan sen jälkeen enää haikaile entisiä aikoja.

Ja  "riitti, että jotain ruokaa oli" jne. Itsekin olen tuollaisen lapsuuden elänyt ja ei, se ei todellakaan riittänyt. Luuletko, että lapsi ei muuta osaa kaivata? Syliä, lämpöä, lohtua? Osasi silloin ja osaa nyt. Jos nyt osataan olla parempia vanhempia, niin se on vain hyvä asia!

Vierailija kirjoitti:

Tämä asia ei liity vl-äiteihin, vaan vanhemmuuden muutokseen yleisesti: vanhemmuudesta on tullut monella tavalla raskaampaa vuosikymmenten saatossa. Omassa lapsuudessani 90-luvulla lapset sai jo aika pieninä kulkea keskenään ulkona, isommat vahtivat pienempiä. Nykyisin napsahtaisi lasu, jos viisivuotias laitettaisiin pienempien kanssa keskenään leikkipuistoon tai lähikauppaan. Minun lapsuudessani oli tavallista, että naapuruston lapset laitettiin pihalle leikkimään, jotta vanhemmat saivat olla rauhassa ja satunnaisesti äidit vilkaisivat ikkunasta, onko kaikki ok. Pihat eivät siis olleet aidattuja, vaan autotien vieressä.

Tuolloin ei myöskään kohkattu siitä, saako lapsi monipuolista ja terveellistä ruokaa. Riitti, että jotain ruokaa oli pöydässä, vaatteet oli ehjät ja kotona oli jotain lapsille sopivaa tekemistä. Vaatimustaso monessa asiassa on koventunut. Puhumattakaan siitä, että lapsien odotetaan nykyisin saavan kotona tunnekasvatusta ja aiva

Siis onko tämä joku vl- suurperheen äitien tapa puolustella sitä, että olkoot isot pihalla keskenään, mulla on nyt taas vauva hoidettavana tms? Ja että jos nyt ei ehdi kaikkien pahaa mieltä lohduttaa, niin ei sitä ennenkään juteltu ja hyvin pärjättiin! Vai pärjättiinkö...? 

Vierailija kirjoitti:

VL- sensuuri näköjään elää ja voi hyvin. Hävetkää!

Ennen kuin kehottaa jotakuta häpeämään, kannattaa selvittää, kuka poistamisen / poistattamisen takana on. Eivät asiat ole niin suoraviivaisia, että anonyymeistä kommenteista voi suoralta kädeltä päätellä, kuka kommentin takana on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä asia ei liity vl-äiteihin, vaan vanhemmuuden muutokseen yleisesti: vanhemmuudesta on tullut monella tavalla raskaampaa vuosikymmenten saatossa. Omassa lapsuudessani 90-luvulla lapset sai jo aika pieninä kulkea keskenään ulkona, isommat vahtivat pienempiä. Nykyisin napsahtaisi lasu, jos viisivuotias laitettaisiin pienempien kanssa keskenään leikkipuistoon tai lähikauppaan. Minun lapsuudessani oli tavallista, että naapuruston lapset laitettiin pihalle leikkimään, jotta vanhemmat saivat olla rauhassa ja satunnaisesti äidit vilkaisivat ikkunasta, onko kaikki ok. Pihat eivät siis olleet aidattuja, vaan autotien vieressä.

Tuolloin ei myöskään kohkattu siitä, saako lapsi monipuolista ja terveellistä ruokaa. Riitti, että jotain ruokaa oli pöydässä, vaatteet oli ehjät ja kotona oli jotain lapsille sopivaa tekemistä. Vaatimustaso monessa asiassa on koventunut. Puhumattakaan siitä, että lapsien odot

Ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saadaankohan taas tänä vuonna Ollelta ja Eevalta vauvauutisia?

Sitähän kannattaa ventovieraan pohtia. 🤪

Sanoisin, että kesän korvalla tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saadaankohan taas tänä vuonna Ollelta ja Eevalta vauvauutisia?

Sitähän kannattaa ventovieraan pohtia. 🤪

Sanoisin, että kesän korvalla tulee.

Syyskuussa tulee uusi vauva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

VL- sensuuri näköjään elää ja voi hyvin. Hävetkää!

Ennen kuin kehottaa jotakuta häpeämään, kannattaa selvittää, kuka poistamisen / poistattamisen takana on. Eivät asiat ole niin suoraviivaisia, että anonyymeistä kommenteista voi suoralta kädeltä päätellä, kuka kommentin takana on.

A. Sitä ei käsitykseni mukaan voi mistään selvittää, kuka on viestin poistattanut. B. Jos viesti on ollut vl-liikettä kritisoiva, niin ei vaadi kovin kummoisia salapoliisitaitoja sen miettimisessä, millainen henkilö on viestistä niin suivaantunut, että sen poistattaa. Ja viesti on siis sinänsä ollut asiallinen: ei kirosanoja tai alatyyliä tai mitään muuta kenenkään "tavallisen" ihmisen kuviteltavissa olevaa syytä poistattaa viesti.  C. Näitä tapauksia on lukumääräisesti niin paljon, että linja on jo tullut hyvin näkyväksi ja loogiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

VL- sensuuri näköjään elää ja voi hyvin. Hävetkää!

Ennen kuin kehottaa jotakuta häpeämään, kannattaa selvittää, kuka poistamisen / poistattamisen takana on. Eivät asiat ole niin suoraviivaisia, että anonyymeistä kommenteista voi suoralta kädeltä päätellä, kuka kommentin takana on.

A. Sitä ei käsitykseni mukaan voi mistään selvittää, kuka on viestin poistattanut. B. Jos viesti on ollut vl-liikettä kritisoiva, niin ei vaadi kovin kummoisia salapoliisitaitoja sen miettimisessä, millainen henkilö on viestistä niin suivaantunut, että sen poistattaa. Ja viesti on siis sinänsä ollut asiallinen: ei kirosanoja tai alatyyliä tai mitään muuta kenenkään "tavallisen" ihmisen kuviteltavissa olevaa syytä poistattaa viesti.  C. Näitä tapauksia on lukumääräisesti niin paljon, että linja on jo tul

Minä en kyllä ole keksinyt mitään logiikkaa. Joskus saattaa muutaman tunnin sisällä poistua lukuisia viestejä, joskus taas ei tapahdu mitään pitkään aikaan. Kaikensisältöisiä viestejä poistuu ja joskus hyvin arveluttavat, jopa palstan sääntöjen vastaiset viestit saavat jäädä. En menisi kyllä osoittamaan ketään sormella, jos minulla ei ole varmuutta asiasta.

Jos vanhemmat ei pysty kaikkia lapsia asianmukaisesti hoitamaan ja vahtimaan, silloin lapsia on yksinkertaisesti liikaa ja ehkäisy pitäisi ottaa käyttöön. Vakaumus ei ole oikeutus lapsen laiminlyöntiin, oma väsymys tai kiire ei oikeuta lapsen turvallisuuden vaarantamista. Pieniä lapsia ei voi jättää yksin ulos leikkimään sillä ajatuksella, että luoja varjelee, hoitovastuu on vanhemmilla. Sekään ei ole oikein, että isommille sisaruksille sysätään hoitovastuu pienemmistä, kyllä ne lapset on vanhempien vastuulla. Jokainen tehköön sen verran lapsia kuin pystyy hyvin itse hoitamaan, lukuunottamatta poikkeustilanteet. Olipa uskonto mikä hyvänsä, aikuisen ihmisen pitää kantaa vastuu omasta seksuaalikäyttäytymisestä. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Jos vanhemmat ei pysty kaikkia lapsia asianmukaisesti hoitamaan ja vahtimaan, silloin lapsia on yksinkertaisesti liikaa ja ehkäisy pitäisi ottaa käyttöön. Vakaumus ei ole oikeutus lapsen laiminlyöntiin, oma väsymys tai kiire ei oikeuta lapsen turvallisuuden vaarantamista. Pieniä lapsia ei voi jättää yksin ulos leikkimään sillä ajatuksella, että luoja varjelee, hoitovastuu on vanhemmilla. Sekään ei ole oikein, että isommille sisaruksille sysätään hoitovastuu pienemmistä, kyllä ne lapset on vanhempien vastuulla. Jokainen tehköön sen verran lapsia kuin pystyy hyvin itse hoitamaan, lukuunottamatta poikkeustilanteet. Olipa uskonto mikä hyvänsä, aikuisen ihmisen pitää kantaa vastuu omasta seksuaalikäyttäytymisestä. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen.

Amen. Totta joka sana. Ottakaa hyvät ihmiset tämä vakavasti. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen ja se "hyvä ja turva" tarkoittaa, että lapsella on oikeus vanhempaansa. Ja se taas tarkoittaa, että on oikeus saada vanhemmaltaan riittävästi ikätasonsa huomiota. Vauvana maitoa ja syliä, leikki-ikäisenä leikkiä ja juttelua myös vanhemman kanssa, vanhemman ääneen lukemista lapselle, koululaisena koulutöihin tukea ja sosiaalisten taitojen opettelua yhdessä ratkoen niitä tilanteita, joita lapselle eteen tulee. Noin mutkat suoraksi vetäen.

Se EI tarkoita, että vauvana maitoa ja syliä, leikki-ikäisenä leikkiä vain itsekseen tai sisarusten kanssa ja koulu-ikäisenä voikin sitten jo huolehtia itse itsestään, kun on jo liuta pienempiä täyttämässä syliä. Se on lapsen laiminlyöntiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä asia ei liity vl-äiteihin, vaan vanhemmuuden muutokseen yleisesti: vanhemmuudesta on tullut monella tavalla raskaampaa vuosikymmenten saatossa. Omassa lapsuudessani 90-luvulla lapset sai jo aika pieninä kulkea keskenään ulkona, isommat vahtivat pienempiä. Nykyisin napsahtaisi lasu, jos viisivuotias laitettaisiin pienempien kanssa keskenään leikkipuistoon tai lähikauppaan. Minun lapsuudessani oli tavallista, että naapuruston lapset laitettiin pihalle leikkimään, jotta vanhemmat saivat olla rauhassa ja satunnaisesti äidit vilkaisivat ikkunasta, onko kaikki ok. Pihat eivät siis olleet aidattuja, vaan autotien vieressä.

Tuolloin ei myöskään kohkattu siitä, saako lapsi monipuolista ja terveellistä ruokaa. Riitti, että jotain ruokaa oli pöydässä, vaatteet oli ehjät ja kotona oli jotain lapsille sopivaa tekemistä. Vaatimustaso monessa asiassa on koventunut. Puhumattakaan siitä, että lapsien odot

Entisaikaan maalla lapset olivat vanhempien mukana pellolla, navetassa ja muissa kodin askareissa. Lisäksi monissa taloissa asuivat myös isovanhemmat, jotka huolehtivat pienimmistä. Väitän, että lapset kasvatettiin silloin paremmin kuin nyt, kun vanhemmat kiitävät uraputkessa ja omissa harrastuksissaan ja some kasvattaa lapset. Nyt monet, varsinkin nuoret, ovat heitteillä, kun vanhemmat eivät jaksa eikä heitä kiinnosta. Vanhemmat eivät ole kotona huolehtimassa, että nuoret ovat ajoissa nukkumassa ja että he ovat kunnollisessa seurassa. Eräs arvostamani asiantuntija totesi kerran, että jos ei koti kasvata, niin katu kasvattaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vanhemmat ei pysty kaikkia lapsia asianmukaisesti hoitamaan ja vahtimaan, silloin lapsia on yksinkertaisesti liikaa ja ehkäisy pitäisi ottaa käyttöön. Vakaumus ei ole oikeutus lapsen laiminlyöntiin, oma väsymys tai kiire ei oikeuta lapsen turvallisuuden vaarantamista. Pieniä lapsia ei voi jättää yksin ulos leikkimään sillä ajatuksella, että luoja varjelee, hoitovastuu on vanhemmilla. Sekään ei ole oikein, että isommille sisaruksille sysätään hoitovastuu pienemmistä, kyllä ne lapset on vanhempien vastuulla. Jokainen tehköön sen verran lapsia kuin pystyy hyvin itse hoitamaan, lukuunottamatta poikkeustilanteet. Olipa uskonto mikä hyvänsä, aikuisen ihmisen pitää kantaa vastuu omasta seksuaalikäyttäytymisestä. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen.

Amen. Totta joka sana. Ottakaa hyvät ihmiset tämä vakavasti. Jokaisella lapsella on oikeus hyvää

Tunnen kaksi entistä lestadiolaista. Mies ja nainen, molemmat keski-ikäisiä. Suurperheen vanhin lapsi ja toinen sieltä vanhimmasta päästä. Fiksuja ihmisiä, joista pidän ja joita arvostan. Molemmat ovat kokeneet, että lapsena ei tullut nähdyksi eikä kuulluksi ja että siitä jäi ikuinen haava sieluun. Elämä on siis mennyt jotakuinkin niin kuin tuossa jälkimmäisessä esimerkissä ts. alakoulu-ikäinen on elänyt sellaista elämää kuin vaikka omat teini-ikäiseni nyt. Jo 10-vuotiaana ovat vaihtaneet pienempien vaippoja ja onpa jo  jätetty tunneiksi sisarusparvesta vastaamaankin. Hyvä, ettei mitään pahempaa sattunut. Myötätunnolla olen heidän tarinoitaan kuunnellut, mutta eihän sitä menetettyä lapsuutta takaisin saa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vanhemmat ei pysty kaikkia lapsia asianmukaisesti hoitamaan ja vahtimaan, silloin lapsia on yksinkertaisesti liikaa ja ehkäisy pitäisi ottaa käyttöön. Vakaumus ei ole oikeutus lapsen laiminlyöntiin, oma väsymys tai kiire ei oikeuta lapsen turvallisuuden vaarantamista. Pieniä lapsia ei voi jättää yksin ulos leikkimään sillä ajatuksella, että luoja varjelee, hoitovastuu on vanhemmilla. Sekään ei ole oikein, että isommille sisaruksille sysätään hoitovastuu pienemmistä, kyllä ne lapset on vanhempien vastuulla. Jokainen tehköön sen verran lapsia kuin pystyy hyvin itse hoitamaan, lukuunottamatta poikkeustilanteet. Olipa uskonto mikä hyvänsä, aikuisen ihmisen pitää kantaa vastuu omasta seksuaalikäyttäytymisestä. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen.

Amen. Totta joka sana. Ottakaa hyvät ihmiset tämä vakavasti. Jokaisella lapsella on oikeus hyvää

Pystytkö osoittamaan, että meillä ei ole annettu syliä lapsille, leikitty heidän kanssaan (yllätys, yllätys, lapset leikkivät kuitenkin mieluummin toisten lasten kuin aikuisten kanssa, näkyy mm. päiväkodissa), luettu heille ääneen (varmasti on luettu ääneen keskivertoa enemmän), autettu läksyissä, juteltu jokaisen henkilökohtaisista asioista jne. jne.? Lapsia ei ole käytetty pikkupiikoina vaan he ovat saaneet osallistua ikätasonsa ja omien kiinnostustensa mukaan kotitöihin, mm. leipomiseen. Koulunkäynnin tärkeyttä on aina korostettu ja hyvin ovat koulut menneetkin. 

Eivät nämä asiat ole niin mustavalkoisia. Jokainen tietää, että pienessäkin perheessä voi olla ongelmia (mitä ei kenellekään toivoisi) eikä lapsilukumäärä ole mikään hyvän elämän tai onnellisuuden mittari.

Olen kuunnellut tänään useita podcasteja, joissa nykyiset ja entiset vanhoillislestadiolaiset kertovat ajatuksistaan. Itseäni on jaksanut ihmetyttää muutama asia, joita olen ihmetellyt jo aiemminkin:

-Minua inhottaa, että todella monet puhuvat uskovista ja ei-uskovista kun puhuvat vanhoillislestadiolaisista ja ei-vanhoillislestadiolaisista. Uskovia ihmisiä on monissa eri suuntauksissa, ei usko kolmiyhteiseen Jumalaan ole vl-liikkeen yksinoikeus. Tämä särähtää korvaan siksi, kun nämä vl:t sanovat, että "toivon muiden kunnioittavan minun uskoani, koska minä kunnioitan heitä." Ei se ole minun uskoni kunnioittamista, että minut määritellään ei-uskovaksi. Minua ei haittaa se, että vl ihminen uskoo omalla kohdallaan tietyllä tavalla, mutta siitä en pidä, että moni vl tuomitsee muiden uskon vääräksi.

-Kuka vl-naisia sanoo synnytyskoneiksi? Tämä termi on häirinnyt minua aina. Se vähättelee naisia ja äitiyttä. En tajua, miten kukaan voi puhua toisille noin. Ajattelen, että jokainen aikuinen vl on kyllä itse punninnut, haluaako elää yhteisössä ja mitä vanhemmuudesta ajattelee. Vanhemmuus on arvokasta ja minusta on hieno asia, jos jotkut kokevat kutsumuksekseen olla kotiäiteinä.

-Moni vl ajattelee, että ei-vl-ihmisen elämään kuuluvat automaattisesti seuraavat asiat: alkoholin (humalahakuinen) juominen, baareissa käynti, irtosuhteet, meikkaaminen, kevyt musiikki sekä seksuaalista sisältöä sisältävät elokuvat ja tv.-sarjat. Kukaan ei pakota ei-vl-ihmistä tekemään näitä asioita, eivätkä ne läheskään kaikkien elämään kuulu. Minä meikkaan hyvin satunnaisesti, nykyään ehkä pari kertaa kuussa ja silloinkin kevyesti. En juo alkoholia, baareissa käynti ei kiinnosta tippaakaan. Olen naimisissa, mutta yksin eläessäni ajatus yhden illan jutusta olisi ollut minulle kauhistus, en minulle seksi on aina kuulunut vakituiseen parisuhteeseen ja kynnys seurusteluun on ollut iso. Tv-sarjoista ja elokuvista minua kiinnostaa asiallinen sisältö, k-12 on minulle riittävän "jännittävää". Toivoisin, että ei oletettaisi ei-vl-ihmisten elämän olevan tietynlaista. En minäkään sano, että kaikki vl-naiset harrastavat käsitöitä ja rauhanyhdistyksellä pullan leipomista.

Vierailija kirjoitti:

Olen kuunnellut tänään useita podcasteja, joissa nykyiset ja entiset vanhoillislestadiolaiset kertovat ajatuksistaan. Itseäni on jaksanut ihmetyttää muutama asia, joita olen ihmetellyt jo aiemminkin:

-Minua inhottaa, että todella monet puhuvat uskovista ja ei-uskovista kun puhuvat vanhoillislestadiolaisista ja ei-vanhoillislestadiolaisista. Uskovia ihmisiä on monissa eri suuntauksissa, ei usko kolmiyhteiseen Jumalaan ole vl-liikkeen yksinoikeus. Tämä särähtää korvaan siksi, kun nämä vl:t sanovat, että "toivon muiden kunnioittavan minun uskoani, koska minä kunnioitan heitä." Ei se ole minun uskoni kunnioittamista, että minut määritellään ei-uskovaksi. Minua ei haittaa se, että vl ihminen uskoo omalla kohdallaan tietyllä tavalla, mutta siitä en pidä, että moni vl tuomitsee muiden uskon vääräksi.

-Kuka vl-naisia sanoo synnytyskoneiksi? Tämä termi on häirinnyt minua aina. Se vähättelee naisia ja äitiyttä. En tajua, miten kukaan

**Moni vl ajattelee, että ei-vl-ihmisen elämään kuuluvat automaattisesti seuraavat asiat: alkoholin (humalahakuinen) juominen, baareissa käynti, irtosuhteet, meikkaaminen, kevyt musiikki sekä seksuaalista sisältöä sisältävät elokuvat ja tv.-sarjat.**

Tästä käsityksestä voisivat ei-lestadiolaisetkin jo pikkuhiljaa luopua. Lestadiolaisilla on ei-lestadiolaisia työkavereita, naapureita, ystäviä, joiden kanssa he ovat tekemisissä, ja tietävät, että he elävät tavallista, monet hyvin perhekeskeistä elämää. Ei kannata ylläpitää sellaisia juttuja, jotka eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kuunnellut tänään useita podcasteja, joissa nykyiset ja entiset vanhoillislestadiolaiset kertovat ajatuksistaan. Itseäni on jaksanut ihmetyttää muutama asia, joita olen ihmetellyt jo aiemminkin:

-Minua inhottaa, että todella monet puhuvat uskovista ja ei-uskovista kun puhuvat vanhoillislestadiolaisista ja ei-vanhoillislestadiolaisista. Uskovia ihmisiä on monissa eri suuntauksissa, ei usko kolmiyhteiseen Jumalaan ole vl-liikkeen yksinoikeus. Tämä särähtää korvaan siksi, kun nämä vl:t sanovat, että "toivon muiden kunnioittavan minun uskoani, koska minä kunnioitan heitä." Ei se ole minun uskoni kunnioittamista, että minut määritellään ei-uskovaksi. Minua ei haittaa se, että vl ihminen uskoo omalla kohdallaan tietyllä tavalla, mutta siitä en pidä, että moni vl tuomitsee muiden uskon vääräksi.

-Kuka vl-naisia sanoo synnytyskoneiksi? Tämä termi on häirinnyt minua aina. Se vähä

Miksi sitten monet vl-naiset hokevat, että ei-vl-ihmisten elämään nuo asiat kuuluvat ja siksi heistä liikkeen ulkopuolinen elämä tuntuu vieraalta? 

"Pystytkö osoittamaan, että meillä ei ole annettu syliä lapsille, leikitty heidän kanssaan (yllätys, yllätys, lapset leikkivät kuitenkin mieluummin toisten lasten kuin aikuisten kanssa, näkyy mm. päiväkodissa), luettu heille ääneen (varmasti on luettu ääneen keskivertoa enemmän), autettu läksyissä, juteltu jokaisen henkilökohtaisista asioista jne. jne.? Lapsia ei ole käytetty pikkupiikoina vaan he ovat saaneet osallistua ikätasonsa ja omien kiinnostustensa mukaan kotitöihin, mm. leipomiseen. Koulunkäynnin tärkeyttä on aina korostettu ja hyvin ovat koulut menneetkin. 



Eivät nämä asiat ole niin mustavalkoisia. Jokainen tietää, että pienessäkin perheessä voi olla ongelmia (mitä ei kenellekään toivoisi) eikä lapsilukumäärä ole mikään hyvän elämän tai onnellisuuden mittari."

Missähän kohtaa tuossa edellä puhuttiin teidän perheestänne? Tai edes lestadiolaisista? Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa...

"Pystytkö osoittamaan, että meillä ei ole annettu syliä lapsille, leikitty heidän kanssaan (yllätys, yllätys, lapset leikkivät kuitenkin mieluummin toisten lasten kuin aikuisten kanssa, näkyy mm. päiväkodissa), luettu heille ääneen (varmasti on luettu ääneen keskivertoa enemmän), autettu läksyissä, juteltu jokaisen henkilökohtaisista asioista jne. jne.? Lapsia ei ole käytetty pikkupiikoina vaan he ovat saaneet osallistua ikätasonsa ja omien kiinnostustensa mukaan kotitöihin, mm. leipomiseen. Koulunkäynnin tärkeyttä on aina korostettu ja hyvin ovat koulut menneetkin. Eivät nämä asiat ole niin mustavalkoisia. Jokainen tietää, että pienessäkin perheessä voi olla ongelmia (mitä ei kenellekään toivoisi) eikä lapsilukumäärä ole mikään hyvän elämän tai onnellisuuden mittari."

Kuinka tyypillistä. Joku kirjoittaa (vaikka vain ihan yleisellä tasolla), että "jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen" ja  viittaa ilmeisesti myös siihen, että joskus osa suurperheen lapsena ei sitä välttämättä takaa. Niin eiköhän sieltä jo joku vl-ihminen pomppaa sanomaan, että "ainakin meillä kyllä joka ikinen lapsi saa tarvitsemansa ajan ja yksilöllisen huomion ja ihan varmasti saa ihan kaiken, mitä muutkin lapset kaikissa muissakin perheissä saavat ja että ihan varmasti on ongelmia muissakin perheissä ja minkään perheen tai lapsen mitkään ongelmat eivät ikinä johdu ainakaan mistään suuresta lapsimäärästä, ei varmasti eikä missään eikä koskaan".  Silmälaput silmille ja korvatulpat korviin. Mitä lie kaupunkilegendoja nuo aikuisten kertomukset ei-niin seesteisestä lapsuudesta  isossa vl-perheessä! En usko sanaakaan, sillä kaikki vl-perheet ovat onnellisia ja piste.