Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 2.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän raamatullisin näkemys olisi se, että joka puolella maailmaa on eri yhteisöissä ne "totiset" kristityt ja kuolleet kalat. Ei siis yhdessä yhteisössä, vaan kaikkialla maailmassa. Nämä kristityt ovat sitten kaikki sen todellisen näkymättömän kirkon jäseniä, Luoja yksin tietää ketkä kaikki.

Minä ajattelen suunnilleen näin. Ja näinhän se on tuolla meidän siviullakin (näin me uskomme)

Sitä vain odotan, milloin Luoja kokoaa omansa siihen samaan laumaan. -vl

Tähän nähden aika herkästi kuitenkin yhteisönne ulkopuolisista käytetään ilmaisuja 'epäuskoinen', 'uskoton', 'armosta osaton' riippumatta tiedetäänkö tarkemmin näiden ihmisten uskonnollista vakaumusta. Tai tällaisen käsityksen ainakin hyvin helposti saa.

Tästä olen kanssasi samaa mieltä. Ei ole mitään tarvetta nimityksellä pahentaa toisia, kun ei edes tiedä ajatuksia. 

Toisaalta ei saa myöskään antaa sitä kuvaa, että kaikki ollaan samaa porukkaa. Silloin ei rakasteta totuudessa.

Noudatat jotain 2000v vanhaa näkemystä miehen ja naisen suhteesta maailmassa? Ettei saa edes opettaa seurakunnan edessä?

 

Kyllä. Haluan noudattaa Raamatun opetusta niin hyvin kuin vain voin.

Me ollaan kaikki samaa porukkaa, nimittäin ihmisiä. Jätetään ne tuomiot Jumalalle. Voihan olla nimittäin, että Raamattua on vaikka vääristelty ihmisten toimesta ja kirjoitettu oman mielihalun mukaan. Kirkot on voineet johtaa harhaan helvettipelolla ja mitä lie. Kukaan meistä ei tiedä mikä on lopulta totuus näissä asioissa. Paitsi Jeesus Kristus. 

Vierailija kirjoitti:

Noudatat jotain 2000v vanhaa näkemystä miehen ja naisen suhteesta maailmassa? Ettei saa edes opettaa seurakunnan edessä?

 

Kyllä. Haluan noudattaa Raamatun opetusta niin hyvin kuin vain voin.

Sitten tajuatkin tuonpuoleisessa, että puolet olikin väärinkäsitystä tai petosta?

Voi miten virkistävää tämä keskustelu on. Tulee näkyville miten nuo asiat perustellaan mitkä eniten ihmimetystä herättävät. Hyvä, että keskustellaan. Ehkäpä keskustelu tuo ajanmyötä jotakin hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on nyt monen ihmisen voimin löydetty taas paljon vikoja lestadiolaisuudesta. Rupeaa näyttämään ihan hakomajalta yrttitarhassa, niin kuin Raamatun mukaan pitää ollakin. Ja vikojen etsijät kehottavat näitä maalittamiaan ihmisiä ottamaan hirren pois omasta silmästä. Jokin ei täsmää.

Kyllä. Tämä vain vahvistaa omaa ajatusta, että juuri meidän halpa joukkomme on erityinen, kun sitä näin kovasti yritetään moukaroida hajalle.

 

No höpö höpö. Mistä lähtien on ollut niin, että mitä enemmän kritisoidaan, niin sitä enemmän se osoittaa, että kritiikin kohde se vasta onkin erityinen ja oikeassa? Toimiiko myös muiden ideologioiden suhteen?

Kommunismi?:-D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noudatat jotain 2000v vanhaa näkemystä miehen ja naisen suhteesta maailmassa? Ettei saa edes opettaa seurakunnan edessä?

 

Kyllä. Haluan noudattaa Raamatun opetusta niin hyvin kuin vain voin.

Sitten tajuatkin tuonpuoleisessa, että puolet olikin väärinkäsitystä tai petosta?

Jo maan päällä on osa parhain. Juuri näin haluan elää. Turvallisesti siionin keskellä. Jos joku asia on väärin käsitetty, turvaamme Jumalan armoon.

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan kaikki samaa porukkaa, nimittäin ihmisiä. Jätetään ne tuomiot Jumalalle. Voihan olla nimittäin, että Raamattua on vaikka vääristelty ihmisten toimesta ja kirjoitettu oman mielihalun mukaan. Kirkot on voineet johtaa harhaan helvettipelolla ja mitä lie. Kukaan meistä ei tiedä mikä on lopulta totuus näissä asioissa. Paitsi Jeesus Kristus. 

"Minusta tuo "yhtenäinen uskonkäsitys" on suorastaan vaarallinen käsite. Kun ainoa "totuus" on, että Jumala on meiltä salattu ja vain vajavaisesti mitään mistään tiedämme. Jokaisen käsitys asioista on siis vajavainen. Näin ajatellen on hullua kilpailla siitä, kenen vajavainen käsitys asioista on jotenkin "paremmin vajavainen" kuin toisen. Tai että siitä jonkun joukon vajavaisesta käsityksestä ei saa mitenkään miettiä, että "hmmm, voi olla se noinkin. Tai sitten ei". "

Keväällä 1966 Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen Televisio halusivat lähettää  jumalanpalveluksen televisioituna Suomessa suomalaisille ja myös Eurooppaan, osana Eurovision kansainvälistä radio- ja tv-yhteistyötä. Jumalanpalvelus oli suunniteltu lähetettäväksi Kuusamosta. Vanhoillislestadiolaiset kuitenkin estivät televisioinnin.

Suomen ev.-lut. kirkko oli ottanut televisioidut jumalanpalvelukset osaksi kirkon sananjulistusta heti kun tv-tekniikka oli sen mahdollistanut. Suomen kirkon seurakuntatyön keskusliittoon perustettu televisiojaosto toteutti ensimmäisen uskonnollisen TV-ohjelmalähetyksen jo marraskuussa 1955.

Kuusamon televisioinnin kieltotapaus on tähän asti ainutlaatuinen, todettiin Helsingin Sanomissa. Maassamme on noin 700 kirkkoa ja jumalanpalvelus on televisioitu paristakymmenestä. (Helsingin Sanomat 23.3.1966.)

Kuusamon lestadiolaisten ratkaisu saa selityksen lestadiolaisuuden televisiokiellosta.

Maan eri puolilta kokoontuneet lestadiolaiset päättivät SRK:n vuosikokouksessa vuonna 1963, että televisio on syntiä. Television hankkiminen ei ole luvallista kenellekään vanhoillislestadiolaiselle kristitylle, mikäli hänellä on halu säilyttää taivaspaikka.

Kieltopäätöksessä ei ole ollenkaan kysymys siitä, että yksityinen kristitty ratkaisisi huolellisesti omantuntonsa perusteella, mitkä tv-ohjelmat jättää katsomatta ja mitä ohjelmia hyvällä omallatunnolla seuraa. Kielto on ehdoton eikä jätä television katsomista eikä sen hankintaa yksityisen kristityn omantunnon pohjalta tehtävän harkinnan varaan.

Järjettömyydessään absoluuttisesta televisiokiellosta muodostuikin käytännössä uskollisuus- ja kuuliaisuustesti siitä, miten pitkälle liikkeen jäsen oli valmis kyselemättä hyväksymään maallikkosaarnaajien kehittelemät opilliset viritelmät. Televisiopäätöksestä muodostettiin kurinpitoväline, jossa ei enää ollut lainkaan kyse sopimattomien ohjelmien välttämisestä, vaan tottelemisesta ja alistumisesta yhteisön kollektiivisen ratkaisun orjaksi, ehdoitta ja kyselemättä.

1970-luvulla SRK:n pääsihteeri lähetti paikallisille rauhanyhdistyksille ohjeet siitä, että jokainen tv-vastaanottimen kotiinsa hankkinut lestadiolainen tulee erottaa ry:n jäsenyydestä ja häntä tulee pitää teoillaan uskonsa kieltäneenä, eli ei-uskovaisena. Häntä on lakattava tervehtimästä uskovaisten Jumalan terve -tervehdyksellä.

Me emme voi hyväksyä televisiota kotiimme, kuinka sitten kirkkoomme. Jumalanpalveluksen televisiointi on houkutus. Kun sen piti tapahtua yhtä aikaa Kuusamon televisioaseman vihkiäisten kanssa, pyrittiin sillä levittämään televisioita uskovaisiin koteihin. Kuinka hyvä olisi sitten lasten vaatia televisioita, kun sieltä puhuttaisiin Jumalan sanaa omasta kirkosta. (Ilta-Sanomat 25.3.1966.)

Vierailija kirjoitti:

Noudatat jotain 2000v vanhaa näkemystä miehen ja naisen suhteesta maailmassa? Ettei saa edes opettaa seurakunnan edessä?

 

Kyllä. Haluan noudattaa Raamatun opetusta niin hyvin kuin vain voin.

Toivottavasti sulla ei ole paljoa omaisuutta, mulla on nimittäin huonoja uutisia.

Onhan se nyt aika huvittavaa, että jonkun Jumala on antanut voimaa voittaa mitaleja huippu-urheilussa, kuten vaikka Sari Essayahin Jumala. Mutta toisten Jumala ei antaisi heidän edes katsoa, kun Sari käveli. 

Popparit esiin. 

En haluaisi itse puhujaksi, olen liian syntinen siihen hommaan, mutta olisi ihana kuulla naisia puhujina, eikä aina vaan miehiä lätisemässä. Pahoittelut sanavalinnasta mutta kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noudatat jotain 2000v vanhaa näkemystä miehen ja naisen suhteesta maailmassa? Ettei saa edes opettaa seurakunnan edessä?

 

Kyllä. Haluan noudattaa Raamatun opetusta niin hyvin kuin vain voin.

Sitten tajuatkin tuonpuoleisessa, että puolet olikin väärinkäsitystä tai petosta?

Jo maan päällä on osa parhain. Juuri näin haluan elää. Turvallisesti siionin keskellä. Jos joku asia on väärin käsitetty, turvaamme Jumalan armoon.

 

Tästä kai pitäisi loogisesti seurata se, että jos havaitset/havaitsette jonkun toisen yhteisön käsittäneen jonkin asian mielestänne väärin luottaisitte silloinkin Jumalan armon riittävän.

Vierailija kirjoitti:

Noudatat jotain 2000v vanhaa näkemystä miehen ja naisen suhteesta maailmassa? Ettei saa edes opettaa seurakunnan edessä?

 

Kyllä. Haluan noudattaa Raamatun opetusta niin hyvin kuin vain voin.

Miksi sitten niin monta tapaa/ sääntöä/ ohjetta/ suositusta/  " me emme halua"- juttua, joista ei ole sanaakaan Raamatussa?

Koska se lause Haluan noudattaa raamattua tarkoittaa oikeasti, haluan noudattaa tiettyä raamatun tulkintaa. Siihenkin toki on oikeus, kunhan ei polje muita. Luojan armo riittää meille kaikille, kun kaikki me lopulta ollaan jossain asiassa väärässä.

Vl ei ole niin yhtenäinen kuin halutaan väittää. Osa oli ja on armolinjan kannattajia ja osa pyhityslinjan. Ristiriitoja syntyy kun lähtökohta uskon perustaan on eri, armo vai armon lisäksi omat teot.

Väitöskirjan tekijä Hanna Nurminen tutki vl-herätysliikkeen 70-lukua:

"Kahden erilaisen teologian erot syntyvät jo vanhurskauttamisopin edellytyksissä, erityisesti käsityksessä synnistä, Kristuksen työstä ja ihmisen ratkaisuvallasta, ja ne näkyvät koko teologian läpi.

Armolinjalla kristityn vanhurskaus on yhtäältä yhdistymistä Kristuksen kanssa niin, että ihminen pysyy kokonaan syntisenä mutta on Kristuksessa kokonaan vanhurskas. Tämä vanhurskaaksitekeminen ei ole kehittyvä prosessi. Kristuksen vanhurskaus säilyy koko ajan vieraana vanhurskautena, joka ei muuta kristityn substanssia ja jota hän ei saa hallintaansa, mutta joka toisaalta uskossa on kokonaan kristityn. Toisaalta kristityn vanhurskaus on Kristus-yhteyden vuoksi myös Jumalan kokoaikaisessa anteeksiantamuksessa ja suosiossa elämistä.

Pyhityslinjalla näkyy Jumalan ja ihmisen yhteistyöhön perustuva käsitys, jossa Jumala lahjoittaa pelastuksen välineet mutta ihmiselle jää pääpaino sekä pelastuksen valitsemisessa että sen säilyttämisessä. Siten pyhityslinjalla vanhurskauttaminen kääntyy kristityn omassa varassa olevaksi armon käyttämiseksi eli itsensä pitämiseksi vanhurskaana anteeksiantamuksen avulla.

Pyhitysliinjan opin kokonaisuus kiteytyy, kun lakiopetus ja käsitys seurakunnasta yhdistettiin. Seurakunnasta tuli ehdoton määrittleijä, joka alkoikin tehdä Raamatun ohi päätöksiä uskosta, elämästä ja käyttäytymisestä. Näitä pätöksiä seurakunnanjäsenten tuli noudattaa. Kuulaisisuus eli tottelevaisuus-vaatimus koskee kaikkea mitä seurakunta sanoo. Myös ns. ehdonvallan kysymyksiä, jolloin ne muuttuivatkiin vaatimuksiksi. Seurakunnan ottamat kannat määritettiiin vanhurkauttamisopin kysymyksiksi, eli pelastumisen ehdoksi. Tällöin olemalla kuuliaiinen seurakunnalle kristitty osoitti kuuluvansa seurakuntaan ja myös säilytti yhteytensä seurakunnan kautta kristukseen.

Tämän vuoksi hoitokokouksista tuli uskooon ja sovittuu käyttäytymiseen pakottamista, ei vapaaseen uskoon evankeliumilla kutsumista.

Seurakunnasta tuli auktoriteetti myös siinä, että se päätti, kuka uskoo ja kuka ei. Usko ei siten ollut edes kristityn omakohtaisesti ylläpitämää uskoa, saati armolahjan tapaan kokonaan Jumalan teko, vaan seurakunnalla oli sananvalta, varsin yleisesti myös päätösvalta yksityisen kristityn uskomiseen."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noudatat jotain 2000v vanhaa näkemystä miehen ja naisen suhteesta maailmassa? Ettei saa edes opettaa seurakunnan edessä?

 

Kyllä. Haluan noudattaa Raamatun opetusta niin hyvin kuin vain voin.

Sitten tajuatkin tuonpuoleisessa, että puolet olikin väärinkäsitystä tai petosta?

Jo maan päällä on osa parhain. Juuri näin haluan elää. Turvallisesti siionin keskellä. Jos joku asia on väärin käsitetty, turvaamme Jumalan armoon.

 

Tästä kai pitäisi loogisesti seurata se, että jos havaitset/havaitsette jonkun toisen yhteisön käsittäneen jonkin asian mielestänne väärin luottaisitte silloinkin Jumalan armon riittävän.

On eri asia yrittää pysyä uskon kuuliaisuudessa armoon turvaten, kuin ihan itse päättää ettei tätä ja tätä (näitä teidän sanoin vanhoja antiikkisia juttuja) Raamatun opetusta edes tarvitse yrittää noudattaa.

-Pelkkä ulkoinen uskontunnustus ei riitä, jos elämässä ei ole halua kuuliaisuuteen.

Miksi te huudatte minulle: Herra, Herra! mutta ette tee mitä minä sanon? (Luuk. 6:46)

Vierailija kirjoitti:

Vl ei ole niin yhtenäinen kuin halutaan väittää. Osa oli ja on armolinjan kannattajia ja osa pyhityslinjan. Ristiriitoja syntyy kun lähtökohta uskon perustaan on eri, armo vai armon lisäksi omat teot.

 

Väitöskirjan tekijä Hanna Nurminen tutki vl-herätysliikkeen 70-lukua:

"Kahden erilaisen teologian erot syntyvät jo vanhurskauttamisopin edellytyksissä, erityisesti käsityksessä synnistä, Kristuksen työstä ja ihmisen ratkaisuvallasta, ja ne näkyvät koko teologian läpi.

Armolinjalla kristityn vanhurskaus on yhtäältä yhdistymistä Kristuksen kanssa niin, että ihminen pysyy kokonaan syntisenä mutta on Kristuksessa kokonaan vanhurskas. Tämä vanhurskaaksitekeminen ei ole kehittyvä prosessi. Kristuksen vanhurskaus säilyy koko ajan vieraana vanhurskautena, joka ei muuta kristityn substanssia ja jota hän ei saa hallintaansa, mutta joka toisaalta uskossa on kokonaan kr

Joo, tuo oli kososlaisuutta. Silloin tuli eriseura juurikin tuon lakihengen takia. Siinä ne hoitokokoukset meni vikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noudatat jotain 2000v vanhaa näkemystä miehen ja naisen suhteesta maailmassa? Ettei saa edes opettaa seurakunnan edessä?

 

Kyllä. Haluan noudattaa Raamatun opetusta niin hyvin kuin vain voin.

Sitten tajuatkin tuonpuoleisessa, että puolet olikin väärinkäsitystä tai petosta?

Jo maan päällä on osa parhain. Juuri näin haluan elää. Turvallisesti siionin keskellä. Jos joku asia on väärin käsitetty, turvaamme Jumalan armoon.

 

Tästä kai pitäisi loogisesti seurata se, että jos havaitset/havaitsette jonkun toisen yhteisön käsittäneen jonkin asian mielestänne väärin luottaisitte silloinkin Jumalan armon riittävän. 

On eri asia yrittää pysyä uskon kuuliaisuudessa armoon turvaten, kuin ihan itse päättää ettei tätä ja tätä (näitä teidän sanoin vanhoja antiikkisia juttuja) Raamatun opetusta edes tarvitse yrittää noudattaa.

-Pelkkä ulkoinen uskontunnustus ei riitä, jos elämässä ei ole halua kuuliaisuuteen.

Miksi te huudatte minulle: Herra, Herra! mutta ette tee mitä minä sanon? (Luuk. 6:46)

Kuuliaisuus Jeesuksen opetuksille. Ei raamatun ulkopuolisille ihmisopeille jotka muuttuu jatkuvasti ja noudattaminen perustuu pelkoon tulla erotetuksi, ei omaantuntoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vl ei ole niin yhtenäinen kuin halutaan väittää. Osa oli ja on armolinjan kannattajia ja osa pyhityslinjan. Ristiriitoja syntyy kun lähtökohta uskon perustaan on eri, armo vai armon lisäksi omat teot.

 

Väitöskirjan tekijä Hanna Nurminen tutki vl-herätysliikkeen 70-lukua:

"Kahden erilaisen teologian erot syntyvät jo vanhurskauttamisopin edellytyksissä, erityisesti käsityksessä synnistä, Kristuksen työstä ja ihmisen ratkaisuvallasta, ja ne näkyvät koko teologian läpi.

Armolinjalla kristityn vanhurskaus on yhtäältä yhdistymistä Kristuksen kanssa niin, että ihminen pysyy kokonaan syntisenä mutta on Kristuksessa kokonaan vanhurskas. Tämä vanhurskaaksitekeminen ei ole kehittyvä prosessi. Kristuksen vanhurskaus säilyy koko ajan vieraana vanhurskautena, joka ei muuta kristityn substanssia ja jota hän ei saa halli

Joo, tuo oli kososlaisuutta. Silloin tuli eriseura juurikin tuon lakihengen takia. Siinä ne hoitokokoukset meni vikaan.

Ja se on jatkunut yhä tähän päivään eikä jäänyt 70-lvulle. Ihmiselle asetetaan raamatun ulkopuolisia vaatimuksia uskon ehdoksi ja kehotetaan kuuliaisuuteen seurakunnan päätöksiä kohtaan. Pelkkä armo ei riitäkkään vaan rinnalle on kehitetty oma laki jonka noudattamista seurakunta valvoo vähintään juorupuheilla ja nuhtelulla jos ei noudata annettuja sääntöjä. "Ollaan huolissaan"