Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 2.

Ihmisjoukko: luodaan oma oppi. Velvoitetaan jäseniä noudattamaan sitä. Vahditaan, että jäsenet noudattaa sitä, käytetään vaikka hengellistä väkivaltaa, että saadaan ihmiset kuriin. 

Ihmisjoukko tämän jälkeen ulkopuolisille: katsokaa, meillä on yhteinen usko, me olemme siis oikeita kristittyjä. 

"Minusta tuo "yhtenäinen uskonkäsitys" on suorastaan vaarallinen käsite. Kun ainoa "totuus" on, että Jumala on meiltä salattu ja vain vajavaisesti mitään mistään tiedämme. Jokaisen käsitys asioista on siis vajavainen. Näin ajatellen on hullua kilpailla siitä, kenen vajavainen käsitys asioista on jotenkin "paremmin vajavainen" kuin toisen. Tai että siitä jonkun joukon vajavaisesta käsityksestä ei saa mitenkään miettiä, että "hmmm, voi olla se noinkin. Tai sitten ei". "

Täysin samaa mieltä tästä. Minun Jumalani on Taivaan Isä, joka katselee tätä ihmisten touhua välillä lempeän huvittuneesti, mutta välillä täysin tuskastuneena pyörittelee silmiään. Kuuntelee kun lapset keskenään kinastelevat ja ovat sitä mieltä, että tuopa on ihan väärässä ja minäpä todellakaan en sen kanssa leiki!  Sanoo ehkä välillä Jeesukselle, että etkö voisi noille lapsille käydä jotain jo sanomassa, eihän tästä tule mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin syntyy puolueita. Silloin tulee lahkoja ja hajaannuksia opissa. Silloin tulee ydin kristillisyydestä hävitetyksi. Elämä ja henki sammuu. Elävä usko tulee kuolleeksi kirjaimen uskoksi. Rakkaus Jumalaan tulee teeskentelijän kaavuksi. Hengellinen ylpeys, sietämätön saatanan haju ja löyhkä, joka saastuttaa kalliisti lunastetun sielun ulkokullaisuuden myrkyllä."

Kylläpä kuvaakin hyvin näitä lopun aikoja. -vl

 

Pois tuo "näitä".

Vierailija kirjoitti:

Ihmisjoukko: luodaan oma oppi. Velvoitetaan jäseniä noudattamaan sitä. Vahditaan, että jäsenet noudattaa sitä, käytetään vaikka hengellistä väkivaltaa, että saadaan ihmiset kuriin. 

Ihmisjoukko tämän jälkeen ulkopuolisille: katsokaa, meillä on yhteinen usko, me olemme siis oikeita kristittyjä. 

Ja myös paljon hienovaraisempia keinoja on käytössä, kuten vaikka se aiemmin mainittu Päivämiehen kirjoitus, jossa varoiteltiin nuoria kyseenalaistamasta sitä, miten aina ennenkin on uskottu ja opetettu. Että _pitää_ olla se yhtenäinen uskonkäsitys, ei saa liueta rivistä. 

Olen tähän saakka seurannut sivusta. Tämä on ollut minulle hyvin sivistävä keskustelu siinä mielessä, että en ole ennen ymmärtänyt, miten tärkeässä roolissa lestadiolaisuudessa on juurikin se, että kaikki uskovat (ainakin näennäisesti) samalla tavalla. Että se yhtenäinen uskonkäsitys on jonkinlainen merkki jo sinänsä siitä, että juuri se käsitys on oikea. Ja sen takia on niin vaarallista, jos joku yhtään ajattelee eri tavalla. Sehän rikkoisi koko ajatusrakennelman. 

Tuo kaikki kyllä minusta tukee sitä, että yksi uskonkappale on se yhteisö ja yhteisön usko. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä löytyy paljon tutkimuksia. Kirkon omakin tutkimus osoittaa suuret erot:

Alle 30-vuotiaista naisista neljännes (24 %) uskoo, että Jeesus on Jumalan poika, kun yli 70-vuotiaista naisista tähän uskoo joka toinen. 

 

https://evl.fi/tiedote/kirkon-nelivuotiskertomus-nuorten-naisten-ja-mie…

Sehän ei tarkoita sitä, etteikö kirkossa kuulissi puhdasta evankeliumia. Samalla tavalla kuin jos vl ei usko Jumalaan, niin se ei vie evankeliumia vl-liikkeeltä.

Kyllä kuuleekin myös puhdasta evankeliumia. Nyt puhuttiin kuitenkin siitä Lutherin pyhien pyhästä seurakunnasta, jonka tuntomerkki oli se, että seurakuntalaisilla on yhtenevä uskonkäsitys. Ja sitä ei ole luerilaisessa kirkossa.

 

Onko sitä yhtenevää uskonkäsitystä vanhoillislestadiolaisillakaan? Juurihan Päivämiehessä oltiin huolissaan, etteivät eri sukupolvet uskoisi eri tavalla. Ja useampaan kertaan täällä palstallakin on vanhempien vanhoillislestadiolaisten joitain käsityksiä sanottu vähän lakihenkisiksi. Teilläkö saa olla jonkin verran erimielisyyksiä keskenänne ja silti olette riittävän samanmielisiä, mutta muille ette salli erimielisyyksiä? 

Vierailija kirjoitti:

Luther sanoi myös näin:

 

Minä uskon, että maan päällä on pieni pyhä joukko ja yhteisö, joka koostuu pelkistä pyhistä ihmisistä. Sillä on yksi pää, Kristus, ja Pyhä Henki on kutsunut sen koolle. Sillä on yksi usko, yksi mieli ja ymmärrys. Sillä on monenlaisia armolahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, puolueita ei siinä ole eikä hajaannusta.

Iso katekismus, selitys uskonkappaleeseen pyhän yhteisen seurakunnan

Entä jos (vl) lähetystyö kantaisikin jossain vaiheessa sellaista hedelmää, että esim miljardi ihmistä uskoisi ihan samoin kuin vl uskovat. Voisiko enää puhua "pienestä joukosta"? Mitä siinä tapahtuisi? Mihin vedottaisiin?

Entä jos Luther tarkoittikin, että tuo "pieni joukko" oli olemassa jo juuri sinä hetkenä, kun hän kirjoitti nuo sanat. Ja nyt tietenkin kun aikaa on kulunut, joukko on kasvanut jo suureksi. 

Vierailija kirjoitti:

Olen tähän saakka seurannut sivusta. Tämä on ollut minulle hyvin sivistävä keskustelu siinä mielessä, että en ole ennen ymmärtänyt, miten tärkeässä roolissa lestadiolaisuudessa on juurikin se, että kaikki uskovat (ainakin näennäisesti) samalla tavalla. Että se yhtenäinen uskonkäsitys on jonkinlainen merkki jo sinänsä siitä, että juuri se käsitys on oikea. Ja sen takia on niin vaarallista, jos joku yhtään ajattelee eri tavalla. Sehän rikkoisi koko ajatusrakennelman. 

Tuo kaikki kyllä minusta tukee sitä, että yksi uskonkappale on se yhteisö ja yhteisön usko. 

 

Ja tuon takia juuri evankelisluterilaisessa kirkossa saa ajatella ja pohtia ja olla ihan rauhassa eri mieltä ja kyseenalaistaa. Koska kirkko ei ole se, mihin uskotaan. Se on vain organisaatio. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tähän saakka seurannut sivusta. Tämä on ollut minulle hyvin sivistävä keskustelu siinä mielessä, että en ole ennen ymmärtänyt, miten tärkeässä roolissa lestadiolaisuudessa on juurikin se, että kaikki uskovat (ainakin näennäisesti) samalla tavalla. Että se yhtenäinen uskonkäsitys on jonkinlainen merkki jo sinänsä siitä, että juuri se käsitys on oikea. Ja sen takia on niin vaarallista, jos joku yhtään ajattelee eri tavalla. Sehän rikkoisi koko ajatusrakennelman. 

Tuo kaikki kyllä minusta tukee sitä, että yksi uskonkappale on se yhteisö ja yhteisön usko. 

 

Ja tuon takia juuri evankelisluterilaisessa kirkossa saa ajatella ja pohtia ja olla ihan rauhassa eri mieltä ja kyseenalaistaa. Koska kirkko ei ole se, mihin uskotaan. Se on vain organisaatio. 

Muuten olen samaa mieltä, mutta minun mielestäni kirkon sisällä sitten toteutuu pienemmissä porukoissa ja kristittyjen yhteys, mikä sekin on tärkeä juttu. 

Siitähän eriseurat syntyvät, kun osa ihmisistä haluaisi napsia Raamatun valintamyymälästä vain itseä miellyttäviä tuotteita. Eriseurat ovat raamatullisia.

Raamatun mukaan eriseurat ovat vakava asia, joka rikkoo kristillistä yhteyttä ja vastustaa Pyhän Hengen työtä. Galatalaiskirjeessä 5:1921 eriseurat mainitaan yhtenä lihan teoista, yhdessä esimerkiksi haureuden ja epäjumalanpalveluksen kanssa. Paavali varoittaa, että ne, jotka harjoittavat tällaisia tekoja, eivät peri Jumalan valtakuntaa.

Ensimmäisessä Korinttolaiskirjeessä 1:1013 Paavali kehottaa seurakuntaa olemaan yksimielisiä ja nuhtelee siitä, että kristityt ovat jakautuneet eri ryhmiin. Hän kysyy: Onko Kristus jaettu? ja korostaa, että Kristuksessa ei voi olla puolueita, sillä kaikki kuuluvat yhteen ruumiiseen.

Ensimmäisessä Korinttolaiskirjeessä 11:19 Paavali toteaa, että joitain hajaannuksia täytyy olla, jotta tulisi ilmi, ketkä todella pysyvät totuudessa. Tämä ei kuitenkaan oikeuta eriseuroja, vaan paljastaa, että ne voivat tuoda näkyväksi todellisen kuuliaisuuden Kristukselle.

Roomalaiskirjeessä 16:17 uskovia kehotetaan karttamaan niitä, jotka aiheuttavat hajaannuksia ja loukkauksia vastoin apostolista opetusta. Tällaiset henkilöt vaarantavat seurakunnan yhteyden ja vääristävät evankeliumin sanomaa.

Filippiläiskirjeessä 2:2 Paavali kehottaa kristittyjä olemaan yksimielisiä, rakastavaisia ja yksissä sieluin pyrkimään yhteyteen. Heprealaiskirjeessä 12:14 muistutetaan pyrkimään rauhaan kaikkien kanssa ja elämään pyhityksessä, koska ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että eriseurat ovat Raamatun mukaan syntiä ja rikkoavat Kristuksen ruumiin ykseyden. Kristityiltä odotetaan sen sijaan yksimielisyyttä, rakkautta ja uskollisuutta apostoliseen opetukseen.

Kirkon näkökulmasta vl-liike on eriseura, jota kutsutaan takaisin yhteiseen rakkauteen.

Vierailija kirjoitti:

Kirkon näkökulmasta vl-liike on eriseura, jota kutsutaan takaisin yhteiseen rakkauteen.

Jos vain kirkko saisi selkeytettyä oman opetuksensa Raamatun mukaiseksi 🙏 t  ei vl

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirkon näkökulmasta vl-liike on eriseura, jota kutsutaan takaisin yhteiseen rakkauteen.

Jos vain kirkko saisi selkeytettyä oman opetuksensa Raamatun mukaiseksi 🙏 t  ei vl

 

Jospa vain vl-liike tulisi pois sieltä lain orjuudesta. 

Vierailija kirjoitti:

Kirkon näkökulmasta vl-liike on eriseura, jota kutsutaan takaisin yhteiseen rakkauteen.

Hurjaa puhetta, kun kirkko liberalisoituu koko ajan. Mitä on kirkon yhteinen rakkaus, kun jopa piispat riitelevät keskenään ja piispojen keskenkin on erimielisyyttä? 

Eiköhän raamatullisin näkemys olisi se, että joka puolella maailmaa on eri yhteisöissä ne "totiset" kristityt ja kuolleet kalat. Ei siis yhdessä yhteisössä, vaan kaikkialla maailmassa. Nämä kristityt ovat sitten kaikki sen todellisen näkymättömän kirkon jäseniä, Luoja yksin tietää ketkä kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän raamatullisin näkemys olisi se, että joka puolella maailmaa on eri yhteisöissä ne "totiset" kristityt ja kuolleet kalat. Ei siis yhdessä yhteisössä, vaan kaikkialla maailmassa. Nämä kristityt ovat sitten kaikki sen todellisen näkymättömän kirkon jäseniä, Luoja yksin tietää ketkä kaikki.

Minä ajattelen suunnilleen näin. Ja näinhän se on tuolla meidän siviullakin (näin me uskomme)

Sitä vain odotan, milloin Luoja kokoaa omansa siihen samaan laumaan. -vl

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirkon näkökulmasta vl-liike on eriseura, jota kutsutaan takaisin yhteiseen rakkauteen.

Jos vain kirkko saisi selkeytettyä oman opetuksensa Raamatun mukaiseksi 🙏 t  ei vl

 

Jospa vain vl-liike tulisi pois sieltä lain orjuudesta. 

 

Lain orjuutta vai uskon kuuliaisuutta?

-Raamatun mukaan todellinen rakkaus Jeesukseen näkyy siinä, että ihminen tahtoo noudattaa hänen sanaansa.

Joka rakastaa minua, se noudattaa minun käskyjäni. (Joh. 14:21)

 

-Pelkkä ulkoinen uskontunnustus ei riitä, jos elämässä ei ole halua kuuliaisuuteen.

Miksi te huudatte minulle: Herra, Herra! mutta ette tee mitä minä sanon? (Luuk. 6:46)

 

Niin Jeesuksen sanaa ja käskyjä, ei vl-liikkeen sanoja ja sääntöjä. Nämä on kaksi eri asiaa. 

Niin Jeesuksen sanaa ja käskyjä, ei vl-liikkeen sanoja ja sääntöjä.

 

Minun uskon, että noissa ei ole eroa. Ainakin meillä on sydämen halu pitäytyä juuri Jeesuksen opetuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirkon näkökulmasta vl-liike on eriseura, jota kutsutaan takaisin yhteiseen rakkauteen.

Hurjaa puhetta, kun kirkko liberalisoituu koko ajan. Mitä on kirkon yhteinen rakkaus, kun jopa piispat riitelevät keskenään ja piispojen keskenkin on erimielisyyttä? 

Voi voi miten paljon vl-yhteisössä on riidelty ja ollut erimielisyyttä. Hoitokokousten aikana ihmisiä sidottiin ja "jätettiin saatanalle" ties mistä asiasta. Vallanhaluisimmat on vieneet ja muut vikisseet. Pinnan alla taitaa tälläkin hetkellä kuohua erilaiset näkemykset, erotetaanko ehkä papit seuraavaksi puhujan tehtävistä? Ken tietää. Yksi puhuja erotettiin joitakin vuosia sitten liiasta Kristuskeskeisyydestä. Voitko kuvitella? Melkosta.

Tämä on sitä whataboutismia. Ei saa osoittaa kirkon piirissä olevia ongelmakohtia, kun vl:ssä sitä vasta vikaa onkin. 😀