Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 2.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unohtui. Tänään muistin taas uusia Päivänaisen tilauksen. 

Tiedätkö mistä nimi tulee? Tuolla nimellä kutsuttiin sellaisia työntekijöitä, jotka olivat yhden päivän töissä esim. maatalossa sadonkorjuun aikaan apukäsinä ja saivat päivän lopuksi palkan. Raamatussa uskovaisia verrataan näihin päivätyöläisiin ("päivämiehiin") jotka saavat maallisen vaelluksen päätteeksi taivaallisen palkan.

Tietysti tiedän. Työmies on palkkansa ansainnut. Oikeastaan se viittaa siihen, että ajatellaan uskovaisen ihmisen tekevän matkaa päivän kerrallaan. Eli riittää kun sen päivän jaksaa uskoa. Ei se silti ole mikään selitys, tällä hetkellä yhteiskunnassa vaihetaan muitakin -mies päätteisiä sanoja kovaa vauhtia (esimies, lakimies, palomies jne). Kyse on asenteista.

Itselleni tuntuu vieraalta se, miten paljon vanhoillislestadiolaisissa seurapuheissa, saarnoissa ja muissa puhutaan siitä, että "ihminen jaksaisi uskoa". Olen ev. lut. ja ei minulle ole mikään kysymys, että jaksanko uskoa. Ei se ole mikään työläs jaksamisasia, jonka kanssa pitää pinnistellä tai kilvoitella. Minä luotan siihen, että Raamatussa luvattu iankaikkinen elämä koskettaa myös minua, kun uskon Jeesukseen Vapahtajanani. En tarvitse tästä jatkuvasti vakuutusta, vaan luottamuksella jätän koko elämäni tämän varaan. Usko on minulle lapsenkaltaista iloa ja syvää rauhaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen sellaista ajatusleikkiä jokaiselle, että vaihdat aina naisen siihen kohdalle, missä vl-liikkeessä ajatellaan miestä. Ja miehen siihen kohdalle, johon asetetaan aina vain nainen. Asiassa kuin asiassa. Hyvin silmiä avaavaa. 

Siis tarkoitatko nyt esimerkiksi ry:n tehtävämuotoja? 

En kyllä keksi oikein muuta kuin seuraisännän ja puhujan, jotka nimenomaan nyt olisivat miehiä. Monissa muissa tehtävissä toimii sekä naisia että miehiä.

Mikä porukka tämä on?

https://www.srk.fi/media/filer_public/78/4e/784e12b3-4086-4bca-95f9-ac3…

Tarvisin kyllä kontekstia. En tunnista ketään, niin siinä voi olla periaatteessa vaikka kuoro.

Pakko ottaa kantaa.. Väitän että suurempi osa lestoista ei tiedä johtokunnan jäseniä. Itsellä oli kuvan perusteella ajatus, että ehkä kyseessä johtukunta, kun yhden puhujan tunnistin ja yhden tuttavan isän jonka tiedän ainakin päivämieheen joskus kirjoittaneen. Johtokunta on täysin irrallaan peruslestadiolaisen elämästä, itselle tulee nimiä vastaan lähinnä jos julkisuudessa joku on opillisiin asioihin ottanut kantaa. 

Vierailija kirjoitti:

Itselleni tuntuu vieraalta se, miten paljon vanhoillislestadiolaisissa seurapuheissa, saarnoissa ja muissa puhutaan siitä, että "ihminen jaksaisi uskoa". Olen ev. lut. ja ei minulle ole mikään kysymys, että jaksanko uskoa. Ei se ole mikään työläs jaksamisasia, jonka kanssa pitää pinnistellä tai kilvoitella. Minä luotan siihen, että Raamatussa luvattu iankaikkinen elämä koskettaa myös minua, kun uskon Jeesukseen Vapahtajanani. En tarvitse tästä jatkuvasti vakuutusta, vaan luottamuksella jätän koko elämäni tämän varaan. Usko on minulle lapsenkaltaista iloa ja syvää rauhaa.

Sinuna olisin hieman huolissani sillä Raamatun mukaan todellinen usko tuo mukanaan ahdistusta, koettelemuksia, ristin kantamista ja vainoa mutta niissä Jumala kasvattaa, vahvistaa ja vie kohti iankaikkista päämäärää.

Vierailija kirjoitti:

Itselleni tuntuu vieraalta se, miten paljon vanhoillislestadiolaisissa seurapuheissa, saarnoissa ja muissa puhutaan siitä, että "ihminen jaksaisi uskoa". Olen ev. lut. ja ei minulle ole mikään kysymys, että jaksanko uskoa. Ei se ole mikään työläs jaksamisasia, jonka kanssa pitää pinnistellä tai kilvoitella. Minä luotan siihen, että Raamatussa luvattu iankaikkinen elämä koskettaa myös minua, kun uskon Jeesukseen Vapahtajanani. En tarvitse tästä jatkuvasti vakuutusta, vaan luottamuksella jätän koko elämäni tämän varaan. Usko on minulle lapsenkaltaista iloa ja syvää rauhaa.

Jaksaisi uskoa = jaksaisi olla epäilemättä vl-oppia ja noudattaa kaikkia sääntöjä.

Luin jostain tutkimuksesta, että pienten lasten äideillä on n17 minuuttia päivässä häiriötöntä aikaa. Sitten jos on introvertti/erityisherkkä tai muuta vastaavaa ja pitäisi ruveta suurperheen äidiksi. Aika raskas homma olisi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselleni tuntuu vieraalta se, miten paljon vanhoillislestadiolaisissa seurapuheissa, saarnoissa ja muissa puhutaan siitä, että "ihminen jaksaisi uskoa". Olen ev. lut. ja ei minulle ole mikään kysymys, että jaksanko uskoa. Ei se ole mikään työläs jaksamisasia, jonka kanssa pitää pinnistellä tai kilvoitella. Minä luotan siihen, että Raamatussa luvattu iankaikkinen elämä koskettaa myös minua, kun uskon Jeesukseen Vapahtajanani. En tarvitse tästä jatkuvasti vakuutusta, vaan luottamuksella jätän koko elämäni tämän varaan. Usko on minulle lapsenkaltaista iloa ja syvää rauhaa.

Sinuna olisin hieman huolissani sillä Raamatun mukaan todellinen usko tuo mukanaan ahdistusta, koettelemuksia, ristin kantamista ja vainoa mutta niissä Jumala kasvattaa, vahvistaa ja vie kohti iankaikkista päämäärää.

 

Ei nyt ihan noin huonosti ole asiat. Vl-liikkeessähän opetetaan, että synnit saa uskoa anteeksi rauhaan, vapauteen ja iloon asti. Jeesus myös sanoi jättävänsä rauhansa omilleen, raamattu puhuu Jumalan rauhasta, joka käy yli kaiken ymmärryksen. Ihan kamalaahan se olisi, jos pitäisi ajatella, että kristitty on automaattisesti tuomittu elämään ahdistuksessa, ei se niin onneksi ole. Ahdistavia asioita on ja tapahtuu, mutta ei se ole mikään itseistarkoitus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselleni tuntuu vieraalta se, miten paljon vanhoillislestadiolaisissa seurapuheissa, saarnoissa ja muissa puhutaan siitä, että "ihminen jaksaisi uskoa". Olen ev. lut. ja ei minulle ole mikään kysymys, että jaksanko uskoa. Ei se ole mikään työläs jaksamisasia, jonka kanssa pitää pinnistellä tai kilvoitella. Minä luotan siihen, että Raamatussa luvattu iankaikkinen elämä koskettaa myös minua, kun uskon Jeesukseen Vapahtajanani. En tarvitse tästä jatkuvasti vakuutusta, vaan luottamuksella jätän koko elämäni tämän varaan. Usko on minulle lapsenkaltaista iloa ja syvää rauhaa.

Sinuna olisin hieman huolissani sillä Raamatun mukaan todellinen usko tuo mukanaan ahdistusta, koettelemuksia, ristin kantamista ja vainoa mutta niissä Jumala kasvattaa, vahvistaa ja vie kohti iankaikkista päämäärää.

Minulle se ristin kantaminen merkitsee sitä, että haluan syntieni, huonojen puolieni ja elämän tuomien vastoinkäymisten kanssa seurata Jeesusta ja luotan siihen, että hän kantaa elämäni raskaat asiat.

T. Tuo aiempi

Totta kai se uskominen tuntuu raskaalta jos se perustuu ihmissääntöjen noudattamiseen. Kristityn on tarkoitus elää vapaudessa. "Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen." 

Vierailija kirjoitti:

Totta kai se uskominen tuntuu raskaalta jos se perustuu ihmissääntöjen noudattamiseen. Kristityn on tarkoitus elää vapaudessa. "Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen." 

Oho, tuosta jäi pois lause "vapauteen Kristus meidät vapautti".

Minulle se ristin kantaminen merkitsee sitä, että haluan syntieni, huonojen puolieni ja elämän tuomien vastoinkäymisten kanssa seurata Jeesusta ja luotan siihen, että hän kantaa elämäni raskaat asiat.

Niin, vl antaa Jumalan haltuun kaiken (myös ne lapsiasiat). Siinä mielessä usko on turvallista ja lapsenkaltaista, Taivaan Isä huolehtii kaiken

Vierailija kirjoitti:

Minulle se ristin kantaminen merkitsee sitä, että haluan syntieni, huonojen puolieni ja elämän tuomien vastoinkäymisten kanssa seurata Jeesusta ja luotan siihen, että hän kantaa elämäni raskaat asiat.

Niin, vl antaa Jumalan haltuun kaiken (myös ne lapsiasiat). Siinä mielessä usko on turvallista ja lapsenkaltaista, Taivaan Isä huolehtii kaiken

Eihän anna, se ison perheen isäkin sanoi blogissa ettei nyt voi tulla enempää lapsia kun vaimonsa sairastui. Tarvittiin sittenkin omia päätöksiä. Tässä on niin outo ristiriita etten ymmärrä miten ihmiset ei itse näe sitä. "Jumala tietää meille sopivan lapsiluvun." "Tapahtui asia x, kyllä me nyt sitten ehkäistään eikä jätetä asiaa Jumalan päätettäväksi."  

Miksi siis alunperinkään sanoa, että lapsiasia jätetään Jumalan haltuun, kun eihän se pidä paikkaansa. . .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle se ristin kantaminen merkitsee sitä, että haluan syntieni, huonojen puolieni ja elämän tuomien vastoinkäymisten kanssa seurata Jeesusta ja luotan siihen, että hän kantaa elämäni raskaat asiat.

Niin, vl antaa Jumalan haltuun kaiken (myös ne lapsiasiat). Siinä mielessä usko on turvallista ja lapsenkaltaista, Taivaan Isä huolehtii kaiken

Eihän anna, se ison perheen isäkin sanoi blogissa ettei nyt voi tulla enempää lapsia kun vaimonsa sairastui. Tarvittiin sittenkin omia päätöksiä. Tässä on niin outo ristiriita etten ymmärrä miten ihmiset ei itse näe sitä. "Jumala tietää meille sopivan lapsiluvun." "Tapahtui asia x, kyllä me nyt sitten ehkäistään eikä jätetä asiaa Jumalan päätettäväksi."  

Miksi siis alunperinkään sanoa, että lapsiasia jätetään Jumalan haltuun, kun eihän se pidä paikkaansa. . .

Toki sairaudet hoidetaan lääkärien ohjeiden mukaan. 

Niin mutta silloin on valheellista sanoa, että "Jumala päättää meidän lapsiluvun, emme ehkäise". Onneksi siis tuossa on järkevöidytty, mutta on silti valhe sanoa noin. Sitä paitsi sillä kierretään vastuu seksin harrastamisesta, joka on ihmiselle täysin vapaaehtoista ja oma päätös. 

Sitä paitsi ihminen oma kokemus ettei vaan jaksa enempää lapsia pitäisi olla ihan yhtä hyvä syy ehkäistä kuin fyysinen sairastuminen. Ihminen tietää itse mitä jaksaa ja mitä ei, ei sitä mikään yhteisö voi ihmisen puolesta määritellä. Onhan tuo vl-ehkäisyoppi totaalisen vääristynyt ja sanoisin suorastaan kristinuskon vastainen. Orjuutetaan ihmisiä ja luodaan taakkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle se ristin kantaminen merkitsee sitä, että haluan syntieni, huonojen puolieni ja elämän tuomien vastoinkäymisten kanssa seurata Jeesusta ja luotan siihen, että hän kantaa elämäni raskaat asiat.

Niin, vl antaa Jumalan haltuun kaiken (myös ne lapsiasiat). Siinä mielessä usko on turvallista ja lapsenkaltaista, Taivaan Isä huolehtii kaiken

Eihän anna, se ison perheen isäkin sanoi blogissa ettei nyt voi tulla enempää lapsia kun vaimonsa sairastui. Tarvittiin sittenkin omia päätöksiä. Tässä on niin outo ristiriita etten ymmärrä miten ihmiset ei itse näe sitä. "Jumala tietää meille sopivan lapsiluvun." "Tapahtui asia x, kyllä me nyt sitten ehkäistään eikä jätetä asiaa Jumalan päätettäväksi."  

Miksi siis alunperinkään sanoa, että lapsiasia jätetään Jumalan haltuun, kun eihän se pidä paikkaansa. . .

Kyllä se on pitänyt paikkansa, ehkäisty ei ole missään tapauksessa. Lapsien määrä monilla on ollut 15 molemmin puolin. 

Nykyään jotkut salaa ehkäisevät. Ulospäin myös pyritään antamaan totuudesta toisenlaista kuvaa, ilmeisesti ehdottomasta ehkäisykiellosta tunnetaan häpeää. 

Vierailija kirjoitti:

Eli sinun mielestäsi pitäisi kieltäytyä kokonaan sairaanhoidosta? Silloin ei kyllä kunnioita Jumalalta saatua elmän lahjaa.

Ei tietenkään pitäisi kieltäytyä. Mutta turha silloin väittää, että lapsiasia jätetään Jumalan haltuun. Rehellisyys olisi suotavaa.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa oppilailta:

Sitä paitsi mun oma kokemus ettei vaan jaksa enempää opiskella pitäisi olla ihan yhtä hyvä syy. . . 

Niin no, kaikki ei jaksa opiskella, lukuisista eri syistä. Heillä on oikeus olla opiskelematta ja mennä vaikka kaivamaan ojaa työkseen. Ei sitä kukaan ulkopuolinen voi sanoa pitääkö ihmisen opiskella vai ei.

Katsos, jos asia jätettäisiin oikeasti Jumalan haltuun, silloin ajateltaisiin, että Jumala päättää raskautuuko se sairas ihminen, Jumala päättää kuoleeko nainen vaikka raskaus tiedettäisiin vaaralliseksi. Näin ei onneksi suurin osa enää ajattele, mutta sen voisi saman tien myöntää että ihminen joutuu puuttumaan lapsikysymykseen. Ja kantamaan vastuun seksin harrastamisesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa oppilailta:

Sitä paitsi mun oma kokemus ettei vaan jaksa enempää opiskella pitäisi olla ihan yhtä hyvä syy. . . 

Niin no, kaikki ei jaksa opiskella, lukuisista eri syistä. Heillä on oikeus olla opiskelematta ja mennä vaikka kaivamaan ojaa työkseen. Ei sitä kukaan ulkopuolinen voi sanoa pitääkö ihmisen opiskella vai ei.

Joo, yläkoululaisilla se syy on yleensä laiskuus. Mutta tämä tästä OT

Päätös se on heilläkin, myöhemmin voi vaikeuttaa elämää, mutta eipä tuon ikäisiä voi pakottaa pänttäämään. Sitä paitsi raskaus ja lapsen kasvattaminen on hieman eri vastuuluokkaa kuin opiskelu. Fyysiset vaikutukset on erilaiset myös, raskaus ja synnytys. Joten ei tuo vertaus toimi mitenkään.