Vaimo vei erotessaan pienen lapsen ilman lupaani kauas
Lapsi 3-vuotias. Vaimoni erotessaan muutti hänen kanssa yli 200 kilometrin päähän. Siitä ei kanssani mitenkään neuvoteltu, vaikka lain mukaan lasta ei saisi viedä muualle asumaan, ilman toisen huoltajan suostumusta.
Nyt hän pyrkii pitämään tapaamiset mahdollisimman harvoina ja lyhyinä. Minulle tulee tapaamis-matkoista kuluja noin 250€/kk, eikä minulla pitkään enää riitä rahat niihin.
Viemällä lapsen kauas, hän pelasi itselleen vahvan etulyöntiaseman: kun päätetään lähivanhemmuudesta, kun lapsi on jo kotiutunut sinne, hän voi todennäköisesti saada lähivanhemmuuden. Lisäksi hänen ei tarvitse jakaa vanhemmuutta: vuoroviikko-asuninen ei tule kyseeseen pitkän matkan vuoksi.
Kaikki sovittelu-yritykset ovat olleet turhia, koska hän tietää, että niin kauan kuin mistään on oikeuden päätöstä, tapaamisia on tasan sen verran ja niin pitkiä, kuin hän sallii.
Kommentit (163)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n on parasta totutella siihen, että menettää lapsensa.
Naisella on käytännössä valta toimia niin.
Ja joo, on henk koht kokemusta.
Sama
Sama minullakin. Toivon että ap:lla käy paremmin, mutta valitettavasti en usko siihen ennen kuin asiaan tulee todella radikaaleja oikeudellisia parannuksia.
Miten käytännössä tapaat lasta? Millä äiti perustelee tapaamismallia? Mikä oli sun ehdotus lapsen asumisesta ja tapaamisista? Jos kumpikin haluaa lapsen asumisen luokseen niin sillon asia täytyy ratkaista oikeudessa, mutta olisi hyvä miettiä onko vuosien huoltokiista lapsen etu. Riittäisikö esimerkiksi laajemmat tapaamiset sulle? Entä saisiko äiti laajat tapaamiset jos lapsi asuisi sun luona?
Miten se, ettei tiedä jostain, tekee tyhmäksi? Ei kukaan tiedä kaikkea. Kaikki olemme joskus tietämättömän roolissa.