Kertokaa sinkulle, että miten talousasia tulee järjestää parisuhteessa?
Olen aina asunut ja elänyt yksin toistaiseksi, mutta miten yhteistalous käytännössä hoidetaan?
Molemmilla omat tulonsa ja tilinsä kuten ennenkin ja kaikki ostetaan vuorotellen? Kaupassakäynti?
Lainanmaksu/vuokra puoliksi? Jos toisella on auto, niin omistajahan lopulta maksaa kulut, mutta mitä jos toinenkin käyttää sitä kuin omaansa?
Mitä jos toinen on huomattavasti parempituloinen, niin miten maksuosuuksia on jaettava? Tässähän on jo riitelyn siemen lähtökohtaisesti
Pitäisikö olla joku yhteistili, vai miten pariskunnat järjestävät taloutensa pyörittämisen siten, että se on reilua eikä riitoja synny?
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Sovitte laskuista kumpi maksaa mitäkin mutta ne laskut pitää kääntää maksajan nimiin.
Omalle kohdalle en näin tehnyt ja silloinen kumppani jätti kaikessa hiljaisuudessa ne laskut maksamatta eikä edes kertonut että ei maksanut ja nämä laskut oli minun nimissä niin minulta meni luottotiedot
Aivan järkyttävää ja sairasta. Kuka ihminen tekee noin? Tuli oksennus suuhun
Vierailija kirjoitti:
jos mies on parempituloinen, niin mies maksaa enemmän. Jos nainen on parempituloinen, niin maksetaan puoliksi.
T: kaikki mammat
En tajua miksi tätä miinustetaan, koska tämä on niin osuva :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos mies on parempituloinen, niin mies maksaa enemmän. Jos nainen on parempituloinen, niin maksetaan puoliksi.
T: kaikki mammat
En tajua miksi tätä miinustetaan, koska tämä on niin osuva :D
Olikohan männävuosien ja suurien ikäpolvien juttuja? Ennen oltiinkin kymmeniä vuosia yhdessä. Nykyään kun sarjasuhteillaan niin kylläpä nuo miehet pystyessään vaan lokkeilee. Ei ne ole tosissaan sitoutumassa, kunhan kuluttelevat aikaa samalla rahaa säästäen.
Mikä ihmeen taloustili?
Omat tilit. Ei mitään edestakaisin rahan veivaamista tilille toiselle. Mies ja minä maksamme omista tileistämme kulut jotka olemme yhdessä sopineet. Kaupassa käymme molemmat ja maksamme ne OMILTA TILEILTÄMME. Lasten kuluja maksetaan siis ostetaan mitä sillä hetkellä tarvitaan. En ole koskaan ymmärtänyt miksi pitää olla yhteinen tili jossa rahaa siirretään jotta toinen voi maksaa laskut tai käydä kaupassa.
Joo. Saan tästä viestistä kauheasti alapeukkuja, mutta EI KIINNOSTA!!!
Nauran sitten ja makeasti kun toinen on tyhjentänyt "TALOUSTILIN" omiin menoihinsa. Kannattiko ottaa yhteinen tili. Maksa sil,ä sitten vuokra/asuntola/vastike, ruokakulut lapsen menot ynä muut kulut kun tili on tyhjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isompi tuloinen maksaa isomman osuuden menoista.
Entä jos kummallakin jää reilusti säästöön joka kuukausi ja pienempituloinenkin on varakas? Pitääkö silti maksaa enemmän?
Tietysti. Ja mieluiten vielä niistä pakollisista kerran vuodessa tapahtuvista pikapanoista korvaus!
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen taloustili?
Omat tilit. Ei mitään edestakaisin rahan veivaamista tilille toiselle. Mies ja minä maksamme omista tileistämme kulut jotka olemme yhdessä sopineet. Kaupassa käymme molemmat ja maksamme ne OMILTA TILEILTÄMME. Lasten kuluja maksetaan siis ostetaan mitä sillä hetkellä tarvitaan. En ole koskaan ymmärtänyt miksi pitää olla yhteinen tili jossa rahaa siirretään jotta toinen voi maksaa laskut tai käydä kaupassa.
Joo. Saan tästä viestistä kauheasti alapeukkuja, mutta EI KIINNOSTA!!!
Nauran sitten ja makeasti kun toinen on tyhjentänyt "TALOUSTILIN" omiin menoihinsa. Kannattiko ottaa yhteinen tili. Maksa sil,ä sitten vuokra/asuntola/vastike, ruokakulut lapsen menot ynä muut kulut kun tili on tyhjä.
Se on taloustili, ei säästötili. Jos toinen sen vähäiset rahat silti tyhjentää, niin selviää samalla, että kyseisen tyypin kanssa ei kannata jatkaa. Suosittelen vahvasti yhteisen taloustilin perustamista heti, kun muuttaa toisen kanssa yhteen.
Silloin kun meillä oli vielä asuntolainaa, niin molemmat laittoi lainanhoitotilille menemään automaattisesti kuukausittain rahaa. Muita kuluja maksoi se, joka ensin ehti. Meillä oli aika samanlaiset tulot. Mies huolehti aika pitkälti autosta ja tankkaamisesta ja ehkä maksoi enemmän muitakin laskuja, koska minulle jäi säästöön rahaa. Niillä sitten maksoin perheen kesälomamatkan ja tein loppuvuodesta asuntolainaan ylimääräisen lyhennyksen. Eli kyllä siinä elämänvaiheessa kaikki rahat aina saatiin menemään, eikä tehnyt tiukkaakaan. Nykyään molemmille jää säästöön. Ei olla koskaan riidelty rahasta.
Lapsen elatusta laskiessa eronneille vanhemmille käytetään kaavaa, joka mielestäni sopii suurimpaan osaan parisuhteista.
Arvioidaan/lasketaan yhteiset kuukausimenot. (Päivitetään tarvittaessa.)
Tarkistetaan kummankin nettopalkka.
Maksetaan kulut nettopalkkojen suhteessa.
Kätevintä on maksaa summat samalle tilille, josta laskut voi laittaa menemään automaagisesti ja molemmat voivat maksaa kauppareissut yhteisen tilin kortilla. Ei tarvi säätää jälkikäteen kuittien kanssa.
"jos mies on parempituloinen, niin mies maksaa enemmän. Jos nainen on parempituloinen, niin maksetaan puoliksi.
T: kaikki mammat"
Kai joku edes tietää pariskunnan, jossa nainen tienaa enemmän? Miten on, maksaako nainen siinä suhteessa enemmän? Luulen, että silloin tosiaan maksetaan puoliksi.
Naiset ovat aina tosi höveliä maksamisen suhteen eivätkä jaksa laskeskella, niin kauan, kun he eivät joudu maksamaan enemmän.
Toki jokainen pari päättää itse asioistaan, mutta minusta yhteinen taloustili, johon molemmat siirtää sovitun määrän rahaa kuukausittain, on paras ratkaisu.
Siirrettävä määrä voi olla sama euromäärä molemmilta (vasta yhteisasumista aloittelevat) tai vaikka tietty prosenttiosuus palkasta (vakiintunut pari). Oleellista on, että summat kattavat kaikki yhteiset kuukausittaiset menot, kuten asuminen, laskut, vakuutus, ruuat, hygienia... mitä kaikkea niitä nyt onkaan ja vaikka satanen ylimääräistä yllättäviä menoja varten. Sitten jos/kun tulee lapsia, voi lapsilisät ohjata samalle tilille, jos ne on tarpeen käyttää perheen elinkustannuksiin. Muuten ne voi toki laittaa lapsen omalle säästötilille.
Yhteistililtä sitten voi kumpi vaan maksella laskuja ja ostoksia ja omalta tililtä sitten maksetaan omat henkilökohtaiset menot.
Molemmat todennäköisesti säästävät yhteisasumisessa verrattuna siihen, että asuisivat yksin, joten eron sattuessa kumpikaan ei ole taloudellisesti hävinnyt mitään.
Ja pitkässä parisuhteessa järjestely toimii myös hyvin. Jos toiselle jää paljon enemmän omaa rahaa kuin toiselle, hän varmaan kuitenkin päätyy käyttämään ison osan perheen yhteisiin lomiin tms. Kuoleman varalle sitten keskinäinen testamentti, niin ei ole väliä kumman tilillä sattuu olemaan enemmän rahaa.
Toki sitten pitää suunnitella vähän tarkemmin, jos kuviossa on myös lapsia edellisistä liitoista. Mielestäni vanhemman tulee olla tasapuolinen kaikkia lapsiaan kohtaan, myös taloudellisesti. Ja toisaalta kaikilla samassa kodissa asuvilla lapsilla pitäisi olla suunnilleen samankaltainen elintaso.
Vierailija kirjoitti:
"jos mies on parempituloinen, niin mies maksaa enemmän. Jos nainen on parempituloinen, niin maksetaan puoliksi.
T: kaikki mammat"
Kai joku edes tietää pariskunnan, jossa nainen tienaa enemmän? Miten on, maksaako nainen siinä suhteessa enemmän? Luulen, että silloin tosiaan maksetaan puoliksi.
Naiset ovat aina tosi höveliä maksamisen suhteen eivätkä jaksa laskeskella, niin kauan, kun he eivät joudu maksamaan enemmän.
Minä tienasin ja maksoin enemmän. Oliko sinulla muita teorioita kumottavaksi?
Tienaan melkein tuplasti sen minkä mies. Maksan lainat, mies vastikkeesta osan. Ruuat ostaa kuka sattuu olemaan kaupassa, yleensä mies. Maksan kaikki lomamatkat ja ylimääräiset kulut ja laskut kuten sähkön ja veden ja vakuutukset. Kummallakin jää aika vähän säästöjä, mikä harmittaa, mutta on meillä sentään puskurit kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
"jos mies on parempituloinen, niin mies maksaa enemmän. Jos nainen on parempituloinen, niin maksetaan puoliksi.
T: kaikki mammat"
Kai joku edes tietää pariskunnan, jossa nainen tienaa enemmän? Miten on, maksaako nainen siinä suhteessa enemmän? Luulen, että silloin tosiaan maksetaan puoliksi.
Naiset ovat aina tosi höveliä maksamisen suhteen eivätkä jaksa laskeskella, niin kauan, kun he eivät joudu maksamaan enemmän.
Edellisessä liitossani tienasin huomattavasti enemmän. Siinä liitossa tein lapset ja mies oli kotona lasten kanssa. Maksoin silloin ihan kaiken plus maksoin miehelle "palkkaa" 400 euroa kuussa kompensoidakseni hoitovapaan vaikutuksia tulevaan eläkkeeseen. Hoitorahan mies sai myös omaan käyttöönsä. Kun mies oli töissä, maksoimme yhteiset kulut tulojen suhteessa. Molemmat siirsi 70% nettotuloista yhteiselle tilille ja loput jäi omaan käyttöön. Euroissa se meille tarkoitti 2700 minä ja 1400 mies.
Nykyisessä liitossani mies tienaa enemmän. Maksamme yhteiset kulut puoliksi. Mies ehdotti myös yhteisiä rahoja mutta se ei ole koskaan tuntunut minusta hyvältä ajatukselta. Ei silloinkaan kun itse tienasin enemmän. Jos kaikki rahat olisi yhteiset, musta tuntuisi että mun pitää myös hyväksyttää kaikki hankinnat miehellä. Haluan että mulla on aina omaa rahaa jolla saan tehdä just sitä mitä haluan keneltäkään kyselemättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin sanomassa miehelle, että meidän pitää nyt alkaa täsmäyttää prosentit tai eurot ja sitä nauratti kauheasti. Jostain syystä se on ylpeä, että tienaa hyvin ja tarjoaa meille kivan elintason. Tietysti minun tulot on osa sitä elintasoa, mutta voin pääasiassa säästää ne rahat. Miehellä on sitten vielä oma säästökuvio meidän turvaksi. En käsitä, miksi kukaan nainen haluaisi tällaiseen "täsmäytyssuhteeseen". Tai kiistelemään abc:n kassalla, kumman vuoro maksaa kahvit...
Meillä on ystäviä jotka tösmäyttävät vielä 30v yhdessäolon jälkeenkin siinä abcn tai prisman kassalla! Miksei voi tehdä sitä kotona jos on pakko??
Kun ollaan ystäväporukalla reissussa, niin maksetaan vuoron perään, lisätään maksut listaan ja reissun lopuksi täsmäytetään. Yleensä maksut menee aika tasan eikä täsmäytettävää paljon ole. On aika erikoista, jos samassa taloudessa asuvat eivät pysty samaan.
Kun valitsee puolisoksi sellaisen, jolla on samanlainen käsitys taloudesta ja rahankäytöstä, toimii mikä järjestely tahansa. On itsestääselvää, että molemmat käyttäisivät myös toisen rahoja kuten omiaan.
Meillä on molemmilla omat tilit lähinnä siitä syystä, että näin kummankin on helpompi pysyä perillä tilinsä tilanteesta. Mutta tarvittaessa heitetään rahaa tililtä toiselle ilman että sen kummemmin jäisi toiselle jotain velkaa. Eli rahat ovat käytännössä yhteiset, vaikka kahta eri pankkitiliä ja -korttia käytetäänkin.
Kaikki rahat miehet tilille
T. Jännämies
Vierailija kirjoitti:
Riitoja ei synny kun asut omassa kodissa just kuten haluat. Älä muuta yhteen.
Kannattaa jäädä lapsuudenkotiin asumaan: isä maksaa ja äiti tekee ruuan sekä pyykkiä.
Senttien laskemisen eli kuka mitäkin maksaa voin ymmärtää pienituloisissa perheissä. Varakkaammilla ei ole päivittäismenoissa niin tarkkaa kuka mitäkin maksaa kun se ei ole varsinaisesti mistään pois.
Mikäli tulot ovat samaa luokkaa, sopii kummankin vastata yhteisistä menoista samassa määrin. Muuten suurempituloinen ottaa harteilleen enemmän. Se on perheen idea eli elintaso on kaikilla sama. Lomamatkat ym. Kuuluvat siihen myös.
Meillä ei 35 vuoteen tarvinnut riidellä asiasta. Lasten synnyttyä kaikki raha mikä saatiin raavittua meni elämiseen ja asunnon maksuun. Jossain vaiheessa tuli tilanne, että rahaa tuli enemmän kuin kulutettiin. Minä isompituloisena maksoin yhteisen luottokortin, jolla oli myös vaimon henkilökohtaisia pienempiä hankintoja. Isot hankinnat kuten auto on hankittu puoliksi. Toisaalta olen käyttänyt harrastuksiini ja kavereiden kanssa matkusteluun rahaa enemmän kuin vaimo omiinsa. Ei näistä ole tarvinnut keskustella kun ne ei häneltä olleet pois.
Meillä on mennyt suunnilleen suhteessa tuloihin ja riippuen uran vaiheesta oma netto-ansiotasoni on 2...3 kertainen vaimoon nähden. Ei siitä ole ikinä sen tarkempaa jyvitystä tehty tuosta johtuen. Mä olen maksanut lainat ja lomareissut jne ja hän sitten osteli lasten vaatteet jne joihin osallistuin tarpeen mukaan.
- En olisi osannut pitää 50% - 50% menojakoa reiluna selkeällä tulotasoerolla. Kohta 50 vuotta näin menty ilman isompaa rahariitaa. Ja kummallakin oma tili ja siihen aikaan, kun oli asuntolainaa oli myös yhteistili. Se'e hävitettiin pois jo kauan sitten.
Meillä oli lapsettomana parina kaikki 50/50. Perustettin yhteinen taloustili, josta maksettiin ruoat, vuokrat ja laskut. Vain minulla oli auto ja hoidin sen kokonaan yksin, mutta koska mieskin sillä joskus ajelin, niin uskoisin kuitenkin bensakuluja tasatun.
Kun saimme lapsia ja toinen hoiti heitä kotona, laitoimme kaikki tulot yhteiselle tilille ja pidimme kumpikin tietyn "kuukausirahan" vaatteita yms omia menoja varten. Tämä systeemi jäikin sitten pidempiaikaiseksi ratkaisuksi.
Mutta sitten jossain vaiheessa meillä alkoi olla riitaa rahasta ja palasimme taas tuohon alkuperäiseen systeemiin. Se rauhoitti tilanteen.
Itse haluaisin periaatteessa olla liitossa jossa kaikki olisi yhteistä perintöä myöten, mutta ei sille vaan voi mitään että tottumukset ajatusmaailmat on kuitenkin erilaiset. Siinä, että asiat omistetaan erikseen on kuitenkin se hankaluus, että kun kummankin suvun puolelta tulee perintönä esim. mökkejä, on se yhteisen sävelen löytäminen niiden suhteen hankalaa (tai oli, kunnes itse tajusin, että en edes halua omistaa mökkiä)