Miksi nykyisin ei parisuhteissa ja perheissä ole enää yhteisiä rahoja?
Sehän on kaikkein helpointa. Ei ikinä riitaa rahasta.
Kommentit (145)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No naisen rahat on naisen rahoja ja miehen rajat on yhteisiä. Niin se on aina ollut.
- Tuo on valitettavasti enemmän kuin totta! Kokemukseni aivan samanlainen...
Mistäs ihmeessä tällaisia miehiä löytää? Kun eivät ne tavalliset miehet halua oikein maksaa edes puolia.
Juu, kahdessa parisuhteessa tullut esiin tämä epäreiluus miestä kohtaan, kun pitäisi osallistua yhteisiin kuluihin. Eli mun, naisen, olisi pitänyt yksin maksaa kaikki. Se olisi ollut reilua!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No naisen rahat on naisen rahoja ja miehen rajat on yhteisiä. Niin se on aina ollut.
Muslimeilla se on noin. Ei todellakaan suomalaisilla. Suomalaisilla naisilla parisuhde heikentää taloutta, mutta miehillä kasvattaa. Tutkittu fakta.
Muslimi nainen saa halutessaan käydä töissä, mutta miehellä ei ole mitään asiaa vaimon rahoihin. Miehen rahat ovat joka tapauksessa vaimon rahoja.
Turha väittää että suomalaisilla olisi noin. Ilmankos he lisääntyy ihan eri innolla kuin me.
Muslimit ovat kyllä keksineet nerokkaan keinon pitää naiset lisääntymishaluisina. Jos mieheni rahat olisi mun rahoja ja myös oma palkkani olisi mun rahoja, olisin varmasti halunnut lapsia enemmän kuin yksi.
Minulla on niin pieni palkka, ettei ole varaa tehdä enemmän lapsia, koska kuitenkin joudun maksamaan kaikesta puolet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No naisen rahat on naisen rahoja ja miehen rajat on yhteisiä. Niin se on aina ollut.
- Tuo on valitettavasti enemmän kuin totta! Kokemukseni aivan samanlainen...
Mistäs ihmeessä tällaisia miehiä löytää? Kun eivät ne tavalliset miehet halua oikein maksaa edes puolia.
Juu, kahdessa parisuhteessa tullut esiin tämä epäreiluus miestä kohtaan, kun pitäisi osallistua yhteisiin kuluihin. Eli mun, naisen, olisi pitänyt yksin maksaa kaikki. Se olisi ollut reilua!
Monilla miehillä on sellainen hassu käsitys tasa-arvosta, että naisen kuuluu maksaa kaikki yksin, hoitaa kaikki naisten työt ja vielä vähintään puolet miestenkin töistä. Sitten mies vinkuu vahingoniloisena sohvalla, että itsehän halusit tasa-arvoa...
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mutta kauhuissani kuuntelin kun eräs tyyppi maksoi jostain kotihoidontuestaan puolet asuntolainasta.
Minä oon maksanut aina puolet lainasta, oli tilanne mikä hyvänsä suurimman osan laskuista mies maksaa kuitenkin nytkin vaikka olen jo töissä, ei katsottu tarpeelliseksi muuttaa tuota automaattimaksua kotihoidontuella olon ajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mutta kauhuissani kuuntelin kun eräs tyyppi maksoi jostain kotihoidontuestaan puolet asuntolainasta.
MInä ihmettelen jokaista, joka jää kotihoidontuella hoitamaan lapsia. Yhteiskunta tarjoaa päivähoitopaikan kaikille lapsille siitä kuukaudesta eteenpäin, kun nämä täyttävät 9 kk, joten kotihoidontuella eläminen on aina sen valinta, joka jää kotiin. Mitään pakkoa ei ole ja tutkimusten mukaan on lapsen edun mukaista päästä varhaiskasvatukseen 9 kk iässä.
Jos tekee typerän valinnan, niin miksi oletat, että siitä ei pidä kantaa vastuuta?
9 kuukauden ikäinen lapsi on vielä vauva. Päivähoitoon mennessä lapsen olisi hyvä osata kävellä ja vähän puhuakin.
Sekä lainsäätäjä että kasvatuspsykologit eivät ole kanssasi samaa mieltä. Siksi meillä oletusarvoisesti lapsi menee hoitoon 9 kk iässä ja jos vanhempi sen jälkeen valitsee kotiinjäämisen, on pelkästään oikeus ja kohtuus, että hän itse kantaa valintansa seuraukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mutta kauhuissani kuuntelin kun eräs tyyppi maksoi jostain kotihoidontuestaan puolet asuntolainasta.
MInä ihmettelen jokaista, joka jää kotihoidontuella hoitamaan lapsia. Yhteiskunta tarjoaa päivähoitopaikan kaikille lapsille siitä kuukaudesta eteenpäin, kun nämä täyttävät 9 kk, joten kotihoidontuella eläminen on aina sen valinta, joka jää kotiin. Mitään pakkoa ei ole ja tutkimusten mukaan on lapsen edun mukaista päästä varhaiskasvatukseen 9 kk iässä.
Jos tekee typerän valinnan, niin miksi oletat, että siitä ei pidä kantaa vastuuta?
9 kuukauden ikäinen lapsi on vielä vauva. Päivähoitoon mennessä lapsen olisi hyvä osata kävellä ja vähän puhuakin.
Sekä lainsäätäjä että kasvatuspsykologit ei
Siis perhe yhdessä päättää että lapsi on vielä kotona niin äidin on kannettava yksin seuraukset? Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No naisen rahat on naisen rahoja ja miehen rajat on yhteisiä. Niin se on aina ollut.
- Tuo on valitettavasti enemmän kuin totta! Kokemukseni aivan samanlainen...
Mistäs ihmeessä tällaisia miehiä löytää? Kun eivät ne tavalliset miehet halua oikein maksaa edes puolia.
Juu, kahdessa parisuhteessa tullut esiin tämä epäreiluus miestä kohtaan, kun pitäisi osallistua yhteisiin kuluihin. Eli mun, naisen, olisi pitänyt yksin maksaa kaikki. Se olisi ollut reilua!
Monilla miehillä on sellainen hassu käsitys tasa-arvosta, että naisen kuuluu maksaa kaikki yksin, hoitaa kaikki naisten työt ja vielä vähintään puolet miestenkin töistä. Sitten mies vinkuu vahingonil
Miehet on niin kauan maksaneet naisten elämisen että nyt on naisten vuoro.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mutta kauhuissani kuuntelin kun eräs tyyppi maksoi jostain kotihoidontuestaan puolet asuntolainasta.
MInä ihmettelen jokaista, joka jää kotihoidontuella hoitamaan lapsia. Yhteiskunta tarjoaa päivähoitopaikan kaikille lapsille siitä kuukaudesta eteenpäin, kun nämä täyttävät 9 kk, joten kotihoidontuella eläminen on aina sen valinta, joka jää kotiin. Mitään pakkoa ei ole ja tutkimusten mukaan on lapsen edun mukaista päästä varhaiskasvatukseen 9 kk iässä.
Jos tekee typerän valinnan, niin miksi oletat, että siitä ei pidä kantaa vastuuta?
9 kuukauden ikäinen lapsi on vielä vauva. Päivähoitoon mennessä lapsen olisi hyvä osata kävellä ja vähän puhuakin.
Sekä lainsäätäjä että kasvatuspsykologit ei
Älä nyt hölise ihan outoja. Kasvatuspsykogit eivät tuota puolla. Lainsäätäjä taas on miettinyt valtion taloutta. Kunnat sen sijaan eivät halua hoitoon alle vuoden ikäisiä, koska vauvat vaativat enemmän henkilökuntaa ja tulevat kunnille kalliimmiksi hoitaa.
Meillä on osa yhteistä, osa yksityistä. Syy on se, että on selkeää minkä verran rahaa kehtaa käyttää omiin juttuihin ja kaikesta ei tarvitse neuvotella. Yhteiselle tilille laitetaan tulojen suhteessa potti ja maksetaan sovitut asiat.
Tuttavapariskunnalla on pelkkä yhteistili ja sieltä virtaa aikamoinen osuus aina miehen harrastuksiin. Naisen menoja kytätään. Tulot heillä samaa luokkaa..
Jos mietin omia vanhempiani 80-luvulla ja 90-luvun alussa, niin mikäs siinä oli yhteisiä rahoja pitää, kun kumpikaan ei harrastanut mitään eikä omia menoja ollut. Töissä kävivät ja kotona möllöttivät, äiti joskus jumppasi lähikoulun liikuntasalissa, missä voimistelijoiden jäsenmaksu oli muutaman kympin. Omassa parisuhteessani on paljon enemmän omia menoja ja kuluja, helpompi kun on omat rahat ja yhteinen taloustili.
Toinen haluaa harrastaa kalliisti, toinen haluaa sijoittaa ylimääräiset. Yksinkertaisempaa on yhteinen taloustili ja omat erilliset tilit siihen lisäksi.
Riitaa tulee, jos asioista ei osata sopia ja ei tule, jos osataan. Jotenkin on todella vaikea ymmärtää, miten yhteiset rahat olisivat automattinen suoja rahariidoille. Kulutustottumukset ovat kuitenkin yksilöllisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mutta kauhuissani kuuntelin kun eräs tyyppi maksoi jostain kotihoidontuestaan puolet asuntolainasta.
MInä ihmettelen jokaista, joka jää kotihoidontuella hoitamaan lapsia. Yhteiskunta tarjoaa päivähoitopaikan kaikille lapsille siitä kuukaudesta eteenpäin, kun nämä täyttävät 9 kk, joten kotihoidontuella eläminen on aina sen valinta, joka jää kotiin. Mitään pakkoa ei ole ja tutkimusten mukaan on lapsen edun mukaista päästä varhaiskasvatukseen 9 kk iässä.
Jos tekee typerän valinnan, niin miksi oletat, että siitä ei pidä kantaa vastuuta?
9 kuukauden ikäinen lapsi on vielä vauva. Päivähoitoon mennessä lapsen olisi hyvä osata kävellä ja vähän puhuakin.
Sekä lainsäätäjä että kasvatuspsykologit ei
No onnea sitten matkaan. Muistakaa laittaa lapsen hoitokuskaukset, yövalvomiset ja töistä poissaolot tasan puoliksi. Siinäpä näette, miten helpolla pääsette.
Ei yhteiset rahat toimi mitenkään, jos toisella on esim kalliita harrastuksia ja toinen haluaisi säästää. Kulutustottumusten pitäisi olla suunnilleen samat
Vierailija kirjoitti:
Ei pysty. Naiset ostaa kaikilla rahoilla "ruokaa".
Höpö, höpö. Minun miehelläni alkoi jäämään rahaa säästöön kun minä tulin kuvioihin. Suurin osa hänen rahoistaan menikin ruokaan kun kävi ravintoloissa syömässä siihen asti kun rahat riittivät. Sitten ennen tilipäivää kaivoi lähes tyhjiä kaappeja, että mitä sieltä mahdollisesti löytyisi.
Koska nykyään perhe on tilapäinen yksikkö, joten olisi täyttä idiotismia pistää kaikki varat samaan ämpäriin jos puolisot tuovat siihen jotain muuta kuin 50/50 nettotuloista ja -varallisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Riitaa tulee, jos asioista ei osata sopia ja ei tule, jos osataan. Jotenkin on todella vaikea ymmärtää, miten yhteiset rahat olisivat automattinen suoja rahariidoille. Kulutustottumukset ovat kuitenkin yksilöllisiä.
Isompi haloohan siitä tulee jos toinen esim. tuo vähemmän mutta kuluttaa enemmän. Ja jos yhteistä säveltä ei ole niin pahimmillaan joku kontrollifriikki on sitten puolisonsa kimpussa koko ajan ostoksia kyttäämässä, vaikka kytättävä toisi pottiin jo valtaosan.
Meillä on omat pankkitilit ja omat tulot, mutta yhteinen laskunmaksutili, yhteinen säästötili ja vuoroviikoin käydään kaupassa. Laskunmaksutilille laitetaan rahaa kumpikin kykyjensä mukaan, ja säästötilille jos pystyy. Omalta tililtä maksetaan omat menot, paitsi silloin kun oli hoitovapaat ja äitiyslomat, niin töissäkäyvä jelppi toista.
Ei ole koskaan riidelty rahasta.
Kuuntelin muutama vuosi sitten kauhulla, kun miehen kaveri oli painanut 3 viikkoa viikonloppuja myöten ylitöitä, ja kun rahat tuli pariskunnan yhteiselle tilille, tili tyhjeni kuin salama: vaimo paineli shoppaamaan ja tili meni Tallinnan sisustusputiikkeihin, kun miesparka oli haaveillut ostavansa itselleen uuden talvitakin ja levysoittimen ja loput säästöön-> rouvansa törsäsi toisen kovalla työllä ansaitsemat rahat! Meni siinä perheessä kyllä palkkatilit erillisiksi. Sillä rouvalla ei rahat näpissä pysy.
Itsekkyys se tämän maailman ja parisuhteet kyllä tappaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei pysty. Naiset ostaa kaikilla rahoilla "ruokaa".
Minä en ymmärrä tuota "yhteinen tili" ajatusta ollenkaan, varsinkin, jos olisi ollut vain yksi tili ja sinne olisi mennyt molempien rahat. Jo kotona opin, että ihmisellä on omat rahat ja omat tilit. vanhempani olivat menneet naimisiin 1946, eli ei silloinkaan mitään yhteisiä tilejä ole ihmisillä ollut. Ainakaan kaikilla.
Meille lapsille avattiin omat tilit sitä mukaan, kun synnyttiin. Myös meillä on miehen kanssa ollut aina omat ja erilliset tilit. Oli jo ennen, kuin tajusin, että miehestä ei ole raha-asioiden hoitajaksi. Omille lapsille olen avannut tilit pankkiin sitä mukaan, kun ovat maailmaan ilmestyneet ja nyt heillä on eri tilit puolisoitten kanssa . Asuntolainan puolikkaat kumpikin puoliso on ottanut omiin nimiinsä.
Tuo yhteinen tili on huono asia, jos puolisot ajattelee raha-asioista eri lailla. Meillä mies tuhlaa, minä en. Joo ja todellakin ostan kaikki meidän ruuat. Mies maksaa sähkölaskun ja nettiyhteyden. Talo on jo maksettu.
Ennen mentiin avioliittolain mukaan eli osallistuttiin perheen elatukseen kykyjen mukaan. Mies kävi töissä ja maksoi käytännössä kaiken, nainen kävi korkeintaan osa-aikatöissä ja hoiti lapset ja kodin. Työmäärä oli molemmilla sama, toinen vain sai siitä muualta palkan ja se jaettiin perheelle. Suomalainen nainen ei ole ennättänyt olemaan kotiäitinä, töitä tehtiin koko ajan, mutta kun mies oli pellolla 14 tuntia, oli nainen mukana vain 8.