Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Inhoan olla kodin projektipäällikkö
Mies on varsinkin lasten syntymän jälkeen muuttunut perässävedettäväksi. Ollaan jotenkin päädytty tilanteeseen, jossa minä huolehdin kaikesta ja jaan hommia miehelle. Jos en pyydä tekemään, mies ei oma-aloitteisesti tee mitään. Miestä ärsyttää komentelu, mutta en suostu vastaamaan kaikesta.
Joudun huolehtimaan kaikista lasten varustehankinnoista, huolehtimaan sopivat tavarat mukaan, kotityöt, laskujen maksun, auton huollot, ruokaostokset, lasten synttärit ja lista jatkuu. Tänä vuonna kotonamme ilmeni korjaustarpeita, ja kilpailutin, budjetoin ja suunnittelin remontit sekä hoidin pankkilainan. Miehen aloitteesta emme koskaan käy kahdestaan missään, minä joudun päättämään mitä tehdään ja hankkimaan lapsille hoitajan. Jouduin pyytämään veljeni avuksi ulkotöihin, koska mies ei saanut aikaiseksi. Olin kuluneen vuoden aikana yhden viikonlopun poissa kotoa ja koti oli kuin pommin jäljiltä kotiin palatessa.
Mies ei tunnu mitenkään arvostavan minun työpanostani. Hän kehtaa vielä valittaa, jos ostoksilla menee liian kauan. Samainen mies pyörittää töissä isoja projekteja ja oli oikein aktiivinen ennen lapsia. Kotona ei suju. Ärsyttää, ihan kuin olisi yksi lapsi lisää.
Kommentit (813)
Vierailija kirjoitti:
Onpa melkoinen miesvihaketju taas kerran. Näissä toistuu yleensä aina sama kaava. Mies on välinpitämätön ja aikaansaamaton typerä luolaihminen joka tuskin osaa edes puhua ja nainen puolestaan hyvä, empaattinen perheenäiti joka ylläpitää ja huoltaa kodin ja siinä sivussa pelastaa myös maailman. Ei se vaan mene niin....
On tyhmiä miehiä ja tyhmiä naisia. On mahdottomia miespuolisia puolisoita ja mahdottomia naispuolisia puolisoita. Lasten tulo mukaan kuvioon on haasten monenlaisille parisuhteille - ja myös yksinäisille lapsen hankkiville/saaville. Lastenpsykiatrina olen tainnut nähdä kaikki muut kuviot paitsi kahden isän perheen - niitä kun on vielä niin vähän tässä maassa, että ei ole heitä ehtinyt vielä vastaanotolleni. Naispariperheidenkin osuus on vielä vähäinen, mutta viime vuosina toki lisääntynyt, kun heitä ilmeisesti nykyään enemmän on. Toki valtaosan haasteellisista perheistä muodostavat edelleen ihan naisen ja miehen muodostavat pariskunnat ja heidän lapsensa. Ja joo, seuraavaan kysymykseen vastaan, että asiakasperheiden joukossa on suurin piirtein yhtä paljon ns. ydinperheitä kuin eroperheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä miehen kasvattaminen alkaa pienestä pojasta. Monesti varsinkin äidit suosivat poikalapsia eivätkä vaadi heiltä oikeastaan mitään. Tyttöjä kyllä osallistutetaan keittiö-ja siivoushommiin, ovathan he luonnostaan siinä äidin "ulottuvilla", pojat taas pelaamassa, urheilemassa, aina jossakin muualla.
Itsekin olen äiti ja huomasin että välillä olisi jopa tehnyt mieli puolustaa poikaa kun isänsä komensi "ei mitään selittelyjä, imuri käteen nyt" Onneksi en koskaan mennyt väliin vaan annoin heidän hoitaa asiat keskenään. Nyt ei tarvi itkeä etteikö osaisi kotitöitä miniän kanssa yhdessä.
Huolehtiiko ap itse että oma poika ei kasva samanlaiseksi mieheksi mistä nyt valittaa?
Ikävää syytellä äitejä miesten huonosta kasvatuksesta. Entäs isät? Entäs miehen oma vastuu omista tekemättömyyksistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä miehen kasvattaminen alkaa pienestä pojasta. Monesti varsinkin äidit suosivat poikalapsia eivätkä vaadi heiltä oikeastaan mitään. Tyttöjä kyllä osallistutetaan keittiö-ja siivoushommiin, ovathan he luonnostaan siinä äidin "ulottuvilla", pojat taas pelaamassa, urheilemassa, aina jossakin muualla.
Itsekin olen äiti ja huomasin että välillä olisi jopa tehnyt mieli puolustaa poikaa kun isänsä komensi "ei mitään selittelyjä, imuri käteen nyt" Onneksi en koskaan mennyt väliin vaan annoin heidän hoitaa asiat keskenään. Nyt ei tarvi itkeä etteikö osaisi kotitöitä miniän kanssa yhdessä.
Huolehtiiko ap itse että oma poika ei kasva samanlaiseksi mieheksi mistä nyt valittaa?
Ikävää syytellä äitejä miesten huonosta kasvatuksesta. Entäs isät? Entäs miehen oma vastuu omista tekemättömyyksistä?
Sen verran tuossa on kyllä pointtia että meillä on alusta alkaen kotona molemmat vanhemmat tehneet kotitöitä ja pojalla on samat vastuut kuin tytöillä.
Eli poika on oppinut siivoamaan vessaa, tekemään ruokaa, lajittelemaan pyykin ym. Työtä ei myöskään vähätellä tai inhota. Ja hommat hoidetaan kun on sen aika.
On se kyllä ihme jos ei omasta pojasta kasva fiksumpi aikuinen tämän asian suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin mielenkiintoista huomata kuinka monelle se tuntuu olevan täysin hyväksyttävää, että mies kotonaan heittäytyy avuttomaksi pikkulapseksi, joka ei muka kykene yksinkertaisimpiakaan asioita hoitamaan. Ja jos jotain tehdään, niin se tehdään huonosti ja hutiloiden ja sitten sillä tekosyyllä, että "vaimolle/tyttöystävälle ei kuitenkaan kelpaa" voidaankin sitten jättää kaikki muukin tekemättä. Ja ilmeisesti se on monelle ihan ok
Eihän miehet voisi käyttäytyäkään tuolla tavalla jos se ei olisi toiselle "ok". Jokaisen laiskan ja avuttoman miehen takana seisoo nainen joka mahdollistaa miehen toiminnan. Se ei tarkoita ettei muilla näitä laiskoja miehiä olisi, muut ovat vain laittaneet miehen kuriin tai kiertoon etsimään naista joka suostuu hänen kotiorjaksi.
Naisen syytä siis taas?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin mielenkiintoista huomata kuinka monelle se tuntuu olevan täysin hyväksyttävää, että mies kotonaan heittäytyy avuttomaksi pikkulapseksi, joka ei muka kykene yksinkertaisimpiakaan asioita hoitamaan. Ja jos jotain tehdään, niin se tehdään huonosti ja hutiloiden ja sitten sillä tekosyyllä, että "vaimolle/tyttöystävälle ei kuitenkaan kelpaa" voidaankin sitten jättää kaikki muukin tekemättä. Ja ilmeisesti se on monelle ihan ok
Eihän miehet voisi käyttäytyäkään tuolla tavalla jos se ei olisi toiselle "ok". Jokaisen laiskan ja avuttoman miehen takana seisoo nainen joka mahdollistaa miehen toiminnan. Se ei tarkoita ettei muilla näitä laiskoja miehiä olisi, muut ovat vain laittaneet miehen kuriin tai kiertoon etsimään naista joka suostuu hänen kotiorjaksi.
Naisen syytä siis taas?
Laiska mies ei ole naisen vika. Mutta on naisen "vika" jos hän alistuu tuollaisen miehen orjaksi vaikka ei haluaisi. Osalle naisista sopii se että he tekevät kaiken eikä ongelmaa silloin ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä parasta ehkäisyä on kun lukee mitä naiset kertoo perhe-elämästä miehen kanssa. En voisi elää tuollaista elämää.
Tee lista, jossa on kaksi saraketta.
Täytä oma sarakkeesi kaikilla kotitöillä, joita viikoittain teet. Pyydä sitten miestäsi täyttämään omansa.
Aukeaisiko silmät? Olen kuullut perheistä, joissa vaimo on tehnyt hyvin valaisevan exeltaulukon perheen työnjaosta. Voi olla, että mies tarvitsee faktat visuaalisena eteensä, jotta uskoo mikä on vialla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju kertoo kyllä karua kieltä siitä, miksi tutkimusten mukaan parisuhteessa elävät miehet ovat onnellisempia ja elävät pidempään mitä sinkkuna.
Sama ei kuitenkaan päde naisiin. Naiset ovat onnellisempia ja elävät pidempään sinkkuna.
Miksi naiset sitten hakeutuu ja jatkaa parisuhteessa jos eivät ole suhteeseen tyytyväisiä vaan olisivat tyytyväisempiä sinkkuina?
Vain pysymällä parisuhteessa voi akka saada miehen palkan ja jatkaa valittamista ja itsesääliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju kertoo kyllä karua kieltä siitä, miksi tutkimusten mukaan parisuhteessa elävät miehet ovat onnellisempia ja elävät pidempään mitä sinkkuna.
Sama ei kuitenkaan päde naisiin. Naiset ovat onnellisempia ja elävät pidempään sinkkuna.
Miksi naiset sitten hakeutuu ja jatkaa parisuhteessa jos eivät ole suhteeseen tyytyväisiä vaan olisivat tyytyväisempiä sinkkuina?
Niin. Naiset hakeutuu, naiset valitsee väärin, naiset tekevät liikaa tai liian vähän, naiset valittaa, naiset sitä ja naiset tätä. Siitäs saavat, senkin naiset. Ei puhettakaan, että miehet kantaisivat vastuuta. Tietäisivät oikeasti mitä omassa perheessä tapahtuu ja mitä sen kunkin jäsenen arki sisältää.
Aivan niin. Nainen mokasi itse oman elämänsä. Kun ei kerran miellytä niin kannattaa palata sinkkuelämään. Sinkkuna on tietysti vähemmän tilaisuuksia valittamiseen, uhriutumiseen ja itsesääliin mikä on tietysti naiselle vaikeaa kestää kun se on niin palkitsevaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"En käynyt ketjua läpi, eli tätä on ehkä kysyttykin, mutta voisiko olla mahdollista, että puoliso on masentunut?
Aloitekyvyttömyys, välinpitämättömyys voisi viitata siihen suuntaan.
Asiaa kannattaa selvittää, ennenkuin voimat loppuvat teiltä molemmilta."
Sama tuli itsekin mieleen. Aloittajan pitää avata suunsa ja vaatia selitystä mieheltään. Masennusta ei saa kuitenkaan antaa itse mahdolliseksi syyksi/pakotieksi miehelle tilanteesta kysyessä. Mies voi olla vain myös simppelisti narsisti.
Itse olen äiti, molemmat lapset alta 4-vuotiaita. Taidan olla masentunut. Ei ole omaa aikaa, lapset vinkuvat ja nurisevat mahdottomasti nähdäkseni turhista (mm. käsienpesu pienimmän kanssa on kuin haponkaadon taistelu ym. hullua). Joka päivä on samaa kaavaa. Molempien syöttäminen saattaa viedä lähemmäs 2 tuntia. Olen jotenkin sammunut tähän jatku
Ei ole tullut mieleen hakea mitään ratkaisuja. En ole kiinnostunut ratkaisuista, vain valittamisesta ja itsesäälistä. Olenhan nainen.
Jaha, joku inceli hajosi totaalisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sait mitä halusit, se on tasa-arvoa nyt. Miksi miehen pitäisi olla projektipäällikkö? Aika seksistinen ajatus. Ei miehisyyttä voi määritellä, se on niin monimutkainen asia. Etenkään nainen ei voi.
Vierailija kirjoitti:
Siis huomaatte lapsen tulon jälkeen, että mies alkaa vapaamatkustajaksi ja hyväksikäyttää teitä surutta. Silti jäätte liittoon ja teette vielä lisää lapsiakin tuommoisen kanssa? Miksi ihmeessä? Tuo on niin järjen vastaista, että en vaan kykene ymmärtämään.
Pitääkö saada uhriutua lisää?
Eli ei saa hetkeäkään yrittää ja jaksaa? Pitää ihan heti ekasta tilanteesta pistää poikki? Ja sit ihmeteltäis, kun ne naiset ei mitään kestä.
Omakin ero olis tullut aikapäiviä sitten. Mies ei olis ehtinyt osoittaa mukautumiata uuteen elämäntilanteeseen. Surullista, emme olis tänäänkään viettäneet itsenäisyyspäivän illallista yhdessä, mukana myös pian syntyvä ensimmäinen lapsenlapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin mielenkiintoista huomata kuinka monelle se tuntuu olevan täysin hyväksyttävää, että mies kotonaan heittäytyy avuttomaksi pikkulapseksi, joka ei muka kykene yksinkertaisimpiakaan asioita hoitamaan. Ja jos jotain tehdään, niin se tehdään huonosti ja hutiloiden ja sitten sillä tekosyyllä, että "vaimolle/tyttöystävälle ei kuitenkaan kelpaa" voidaankin sitten jättää kaikki muukin tekemättä. Ja ilmeisesti se on monelle ihan ok
Eihän miehet voisi käyttäytyäkään tuolla tavalla jos se ei olisi toiselle "ok". Jokaisen laiskan ja avuttoman miehen takana seisoo nainen joka mahdollistaa miehen toiminnan. Se ei tarkoita ettei muilla näitä laiskoja miehiä olisi, muut ovat vain laittaneet miehen kuriin tai kiertoon etsimään naista joka suostuu hänen kotiorjaksi.
En laittanut "miestäni kuriin". Hän kyllä ihan itse hoksasi tilanteen. En muutenkaan suostu suhtautumaan mieheeni, kuin kasvatetavaan lapseen. Se olis alentavaa häntä kohtaan. Hän tekee omat päätökset ja hän päätti alkaa olla vastuullinen mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis huomaatte lapsen tulon jälkeen, että mies alkaa vapaamatkustajaksi ja hyväksikäyttää teitä surutta. Silti jäätte liittoon ja teette vielä lisää lapsiakin tuommoisen kanssa? Miksi ihmeessä? Tuo on niin järjen vastaista, että en vaan kykene ymmärtämään.
Pitääkö saada uhriutua lisää?
Jos haluaa lapselle sisaruksen tai sisaruksia, niin siinä joutuu pohtimaan tekeekö lapsen siihen vai etsiikö uuden miehen, joka taas voi olla millainen tahansa. Vaikka mies osoittautuisi huonoksi puolisoksi, voi hän isänä olla kohtuullisen hyvä. Ei huono parisuhde tarkoita, että siinä ryypättäisiin tai hakattaisiin.
Huvittaa myös nämä neuvot, että etsisi seuraavalle lapselle toisen isäehdokkaan. Siinähän ei yhtään kuorma lisäännykään, paria ukkoa ohjeistaessa. Ja ei, en minä lapsia olisi jät
Sitten myös pilkataan aika ankarasti näitä, joilla on lapsia eri isille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju kertoo kyllä karua kieltä siitä, miksi tutkimusten mukaan parisuhteessa elävät miehet ovat onnellisempia ja elävät pidempään mitä sinkkuna.
Sama ei kuitenkaan päde naisiin. Naiset ovat onnellisempia ja elävät pidempään sinkkuna.
Miksi naiset sitten hakeutuu ja jatkaa parisuhteessa jos eivät ole suhteeseen tyytyväisiä vaan olisivat tyytyväisempiä sinkkuina?
Niin. Naiset hakeutuu, naiset valitsee väärin, naiset tekevät liikaa tai liian vähän, naiset valittaa, naiset sitä ja naiset tätä. Siitäs saavat, senkin naiset. Ei puhettakaan, että miehet kantaisivat vastuuta. Tietäisivät oikeasti mitä omassa perheessä tapahtuu ja mitä sen kunkin jäsenen arki sisältää.
Siis miehen pitäisi ka
"Siis miehen pitäisi kantaa vastuu sinun onnellisuudesta ja sinun valinnoistasi? Miksi et pysty kantamaan niistä vastuuta itse?"
Niinhän naiset tekeekin. Ottavat eron. Mistä tietenkin myös syyllistetään.
Ainoa toive on, et mies hoitais oman osuuden. Ja osa näin tekeekin!!
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja: ymmärrän ärsytyksesi. Meillä on vähän sama homma. Suosittelen Parempi avioliiton kautta tukiparia. Se on ilmainen kanssakulkija, jolta voi saada hyviä, uusia näkökulmia parisuhteeseen, vinkkejä ja keskustelukaveria.
Voi myös olla, että organisointi on sinun vahvuus, mutta miehesi ei. Meillä on niin. Minua on auttanut toisenlainen ajattelun näkökulma: Koko perhe hyötyy siitä kun minä organisoin ja saan asiat tapahtumaan. Mies ei kykenisi siihen. Hän tarvii välttämättä minun apua. Miehellä on sitten omat vahvuudet, joita hän käyttää kun itse en niitä osaa tai saa hoidettua. Tarvin häntä niihin.
Molemmilla omat vahvuudet, jota pääsee käyttämään ja molemmat tarvii toista. Yhdessä ollaan sitten vahvempia ja yksi yksikkö. Kuvainnollisesti erillään oltaisiin kuin kaksi 50 senttistä. Nyt ollaan kuin 1 euron kolikko. :)
Tuo kuulostaa hyvältä silloin, kun molemmat kokevat näin!
Vierailija kirjoitti:
Kiitos neuvoista, tulostin nyt eropaperit ja aloin etsiä asuntoa minulle ja lapsille. Ihanaa joulunaikaa kaikille!
Olethan kertonut tämän miehellesi ja antanut mahdollisuuden muuttua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos neuvoista, tulostin nyt eropaperit ja aloin etsiä asuntoa minulle ja lapsille. Ihanaa joulunaikaa kaikille!
Olethan kertonut tämän miehellesi ja antanut mahdollisuuden muuttua?
Eiköhän sille miehelle ole jo moneen kertaan kerrottu mikä mättää. On se kumma jos pitää alkaa erosta puhua ennen kuin mikään muuttuu.
Alue: Aihe vapaa
Itse laittaisin laiskan miehen selkä seinää vasten. Laatisin listan kotitöistä ja huolehdittavista asioista. Täyttäisin ja tulostaisin myös eropaperit. Sitten istuisin miehen kanssa alas juttelemaan. Kysyisin haluaako hän että allekirjoitan eropaperit heti vai haluaako hän vielä yhden mahdollisuuden. Jos hän haluaa mahdollisuuden niin ottaisin työlistan esiin ja sitten sovittaisiin yhdessä mitä kumpikin tekee. Allekirjoittaisin eropaperit kuukauden päästä olevalla päiväyksellä ja sanoisin että jos listalla olevia asioita ei tule hoidettua niin paperit lähtee eteenpäin tuona päivänä. Jos tuon jälkeen mies ei ryhdistäydy niin sitten on selvää ettei hän tule ikinä ryhdistymäänkään. Hänelle laiskottelu on tärkeämpää kuin parisuhde ja perhe. Sellaisella miehellä ei kukaan tee mitään, hän aiheuttaa vain pahaa mieltä ja ylimääräistä työtä.