Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kiva elää miinakentän kanssa. Tästä on liikaa kokemusta.

Onko läheinenkin henkilö?

Kaipaan sinua aina. Se ei ole muuttunut yön ja päivän aikana miksikään.

Vierailija kirjoitti:

Se olit aina sinä, mutta se et tule koskaan olemaan sinä. 

Elämä on. 

Usein mietin just näin. :/

Vierailija kirjoitti:

Se olit aina sinä, mutta se et tule koskaan olemaan sinä. 

Elämä on. 

Kuka?

Sano jotakin, josta tiedän, jos kaipaat vielä.

Se katse sulatti mun jäätyneet varpaat.

Vierailija kirjoitti:

Mä en aina osaa tulkita ihmisiä oikein. 

Suoria ihmisiä ei onneks tarvitse yrittää tulkita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se olit aina sinä, mutta se et tule koskaan olemaan sinä. 

Elämä on. 

Kuka?

Joku jossain, saattaisi tuosta jopa ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Missä mennään vai mennäänkö missään? Olen tänäänkin kaivannut kumppaniksi, toivonut toveriksi ja odottanut omakseni. Sinua.

Näin se on täälläkin, samoin sanoin.   --m>n

Vierailija kirjoitti:

Voiko miehen hymyä sanoa kauniiksi?

Totta kai voi.

Kaipaan hetkiä, kun vilkuillaan toisiamme muka huomaamatta, mutta jäädään niistä toisillemme aina kiinni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en aina osaa tulkita ihmisiä oikein. 

Suoria ihmisiä ei onneks tarvitse yrittää tulkita. 

Kyllä tarvitsee, älä nyt järkyty totuutta Suomesta.

En tiedä oliko kyse sun jännityksestä vai olitko tarkoituksella ehkä vähän tyly kun nähtiin mutta minä sen seurauksena varmaan en kaipaa ehkä enää. En tiedä pitäisikö kiittää vai olla vihainen.

Vierailija kirjoitti:

Kaipaan hetkiä, kun vilkuillaan toisiamme muka huomaamatta, mutta jäädään niistä toisillemme aina kiinni. 

Se vaaran tunne on huikea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se olit aina sinä, mutta se et tule koskaan olemaan sinä. 

Elämä on. 

Usein mietin just näin. :/

Ja oon siitä ihan helvetin surullinen.

Vaikeaa vieläkin olla ihmisten parissa. 

Vierailija kirjoitti:

Kaipaan hetkiä, kun vilkuillaan toisiamme muka huomaamatta, mutta jäädään niistä toisillemme aina kiinni. 

Semmoinen hetki oli meilläkin juuri tiistaina. Pari muutakin katseli syrjäkarein tällä viikolla. Saisi se kaivattu huomata senkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaipaan hetkiä, kun vilkuillaan toisiamme muka huomaamatta, mutta jäädään niistä toisillemme aina kiinni. 

Se vaaran tunne on huikea.

Koetko, että teette jotain kiellettyä?

Vierailija kirjoitti:

Se olit aina sinä, mutta se et tule koskaan olemaan sinä. 

Elämä on. 

Jos olis mulle niin sanoisin että se on sun ja vain sun päätös että "mutta se et tule koskaan olemaan sinä". Kyllä minä olisin. Mulla ei ole esteitä, sulla on. Sun päätöksestä. Ei minun.

Öitä.