Katselin 80-luvun keittokirjaa, siellä esim. jauhelihan määrä laatikoissa oli 200 - 300 g

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jauheliha ostettiin tuolloin irtomyynnistä. Tavallinen kertaostos oli sen 200 g. 

Ei ollut. Äitini opetti minulle jo 70-luvulla, että jauhelihaa tarvitaan 100 g per henki. Vain nuukailijat ovat ostaneet lihaa noin vähän. 

 

Äitisi oli väärässä ja toimi koko elämänsä tuossa asiassa väärin.

Laitapa sitten faktat esille. Äiti oli alalle koulutettu, joten mieluummin uskon häntä kuin nettivänkyttäjää.

Vierailija kirjoitti:

Katselin makaronilaatikon ohjetta vuodelta 55, eikä siinä ollut lainkaan lihaa. Hieman samantyyppinen sika makaronimuhennos oli kylläkin savustetulla sian kyljellä. Sikaa oli 150-200 grammaa, makaronejakin tosin vain 200 grammaa.

Niin, tuo on ollut kahden hengen annos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sulla on se 400g paketti jauhelihaa, niin mihin laitat sen lopun 100-200g? Tuo kun on yleisin pakkauskoko.

Pakastimeen? 

 

Jos on vain pakastelokero?

No sit vaan ostaa pienemmän paketin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sulla on se 400g paketti jauhelihaa, niin mihin laitat sen lopun 100-200g? Tuo kun on yleisin pakkauskoko.

Pakastimeen? 

 

Jos on vain pakastelokero?

No sit vaan ostaa pienemmän paketin

Nuo nykyajan lättypakettijauhikset mahtuvat pakastelokeroihinkin hyvin. Paitsi että tällä vuosituhannella ei taida olla edes ollut pakastelokerollisia jääkaappeja myynnissä, on vain jenkkikaappeja. Niiden pakasteosat ovat yllättävän tilavia, sinne saa helposti laitettua tuollaisen litteän paketin.

Neuvottiinko jo 80- luvun keittokirjoissa pesemään jauhenliha?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun sanotaan, että aina on syöty lihaa, niin varmasti onkin. Mutta paljon vähemmän kuin nykyään. 70-luvun lapsena meillä ruoat painottuivat puuroihin, keittoihin, itse leivottuihin sämpylöihin ja leivonnaisiin, oman pellon perunoihin ja juureksiin. Ei ollut leikkeleitä leivän päälle. Poimittiin marjoja metsästä ja pihan pensaista. Niistä, ja omien puiden omenoista äiti teki mehuja, piirakoita ja kiisseliä.

Olisko tuon vaatimattoman, mutta puhtaan ruokavalion ansiota, että olen säilynyt tosi terveenä viisikymppiseksi. Vaikka proteiini oli vähissä. 

 

Kyllä meillä oli leikkeleitäkin 70-luvulla. Ihan tavallisessa perheessä. 

Se mitä ennen syötiin, riippui toki paitsi tulotasosta, myös ja vielä enemmän siitä missä asui. Maaseudulla lihaa saatiin paitsi omista (ja muidenkin) tuot

Meillä maatalossa söivät kyllä kaikki samaa ruokaa, lihaa ja makkaraa oli aina pöydässä eikä säästelty ja nuukailtu. Jos sattui vieras tulemaan pyydettiin myös ruokapöytään. Ei meillä eroteltu jollekin "isille" eri ruokia. Metsästämässäkin kävivät isä kuten hänen neljä veljeään ja pappakin pyöri siellä mukana. Pappa opetti minutkin (nainen olen) ampumaan hirvikiväärillä. Tottakai metsästä poimittiin marjat ja sienet, kaikki säilöttiin tietty. Ruoat olivat todella hyviä ja terveellisiä. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sulla on se 400g paketti jauhelihaa, niin mihin laitat sen lopun 100-200g? Tuo kun on yleisin pakkauskoko.

Pakastimeen? 

 

Jos on vain pakastelokero?

Sitten pitää muuttaa asuntoon, missä on pakastin.

Ei sen takia tarvitse muuttaa, voi ostaa ihan oman pakastimenkin. Niitä on monen kokoisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katselin makaronilaatikon ohjetta vuodelta 55, eikä siinä ollut lainkaan lihaa. Hieman samantyyppinen sika makaronimuhennos oli kylläkin savustetulla sian kyljellä. Sikaa oli 150-200 grammaa, makaronejakin tosin vain 200 grammaa.

Niin, tuo on ollut kahden hengen annos.

Äiti ja mummu olivat pitokokkeja. Meillä oli joskus makaronilaatikkoa ilman lihaa. Mutta toisessa kattilassa oli sitten erinomaista lihasoosia jota laitettiin lautaselle sen lihattoman makaronilootan päälle. Olipa sekin hyvää. Teen itsekin joskus noin. Bolognakastiketta makaronilaatikon päälle lautaselle. Johan on maukasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä katsoin jotain 30-luvun keitokirjaa, niin siinä oli reseptissä puolikas sipuli mausteeksi 😁 Harmittaa kun olen myynyt sen kirjan, sain sen joskus 70-luvulla isoäidiltäni ja se oli tosi hauska. Sen nimi on Joka naisen niksikirja, ja siinä ohjeistettiin mm. miten kotiapulaisen kanssa kuuluu toimia.

Minullakin taitaa olla se, pitää vaan penkoa kirjahyllyä.

Minulla on myös pieni keittokirja muistaakseni vuodelta 1912 tai 1917, jossa on ohjeita esim. naudan tai sian aivojen valmistamiseen ja muita yhtä mielikuvituksellisia ohjeita. 

Liha on ollut arvokasta ruokaa. Teurastettu eläin (nauta = vanha lypsylehmä) on hyödynnetty kokonaan. Mummoni (syntynyt 1919) puhui aina sianpääsyltystä, jota ei saanut enää mistään. Meitä lapsia se ällötti pelkkänä sanana, mutta mummo muisteli sitä suurena her

Sianpääsyltty on siasta tehtyä lihahyytelöä eli aladobia. Eroaa kaupassa myytävästä lähinnä siinä, että se on väriltään harmahtavaa. Äiti teki sitä vielä 70-luvulla, kun osti jouluksi puolikkaan sian. Ja on muuten tosi hyvää.  https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/43954/Sianp%C3%A4%C3%A4syltty/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on Kotiruoka vuodelta 1978, tässä liha-makaronipaistokseen tulee seuraavat aineet:

1/4 kg makaronia, vettä, suolaa, 1 rkl margariinia tai voita, 1/2 sipulia, 1/2 l keitettyä tai paistettua lihaa tai 250 g jauhelihaa, 1/2 l lihalientä tai maitoa, 2 rkl juustoraastetta.

Mitenhän tämä pysyy kasassa ilman kananmunaa... 

Hyvin pysyy kasassa. Meillä syödään maidotonta ruokaa allergian vuoksi ja teen aina makaronilaatikon lihaliemeen munamaidon sijasta. Kokeilepa joskus, maistuukin paremmalta ja mehevämmältä. Makaroni keitetään lihaliemessä ja vuokaan laitetaan makaronin ja jauhelihan nesteeksi se keitinvesi, jossa on lihalientä ja mausteita. Kyllä se siellä tiivistyy ja on kiinteä laatikkoruoka.

Ihan turhaan keittelet ne makaronit. Minä laitan ne aina raakoina vuokaan, lisään joukkoon kasvisliemijauhetta ja muut ainekset ja lopuksi kaadan joukkoon kiehuvan veden. Veden pitää yltää tuossa vaiheessa vähintään sentin verran makaronien yläpuoelle.  Jos laatikkoa ottaa heti samantien uunista ulos otettua, niin silloin rakenne ei ole vielä kovin kiinteää, mutta jos malttaa antaa sen olla viitisen minuuttia, niin rakenne kiinteytyy kunnolla.

Tein äsken jauhelihaksstiketta johon lisäsin porkkanaa ja paprikaa pieninä kuutioina. Lihaa oli 700 gramman paketti. Annoksia tuli jotain 8 kpl (aikuisille). Olisi ehkä pitänyt lisätä vaikka paksternakkaa ym. riittäisi vielä useampaan annokseen. Näin saa lihan määrää vähennettyä. 

250-300 g. oli yleisin määrä mitä läskitiskillä pyydettiin kasarin alkupuolella, tietää kertoa Valtsun läskitiskillä työskennellyt nuorimies nyk, papparainen 61 vee...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on Kotiruoka vuodelta 1978, tässä liha-makaronipaistokseen tulee seuraavat aineet:

1/4 kg makaronia, vettä, suolaa, 1 rkl margariinia tai voita, 1/2 sipulia, 1/2 l keitettyä tai paistettua lihaa tai 250 g jauhelihaa, 1/2 l lihalientä tai maitoa, 2 rkl juustoraastetta.

Mitenhän tämä pysyy kasassa ilman kananmunaa... 

Nykyään vastaava makaronilaatikko tehtäisiin muuten samoin, mutta 400 g jauhelihaa + munamaito.

Ja itse asiassa tuohan ei ole makaronilaatikko vaan nimensä mukaisesti makaronipaistos. Ei sen tarvitsekaan "pysyä kasassa". Makaronilaatikon voi tehdä ihan hyvin ilman kananmunaa tänäkin päivänä, varsinkin jos sen tekee raaoista makaroneista.

Vanhassa reseptissä 250 grammaa makaronia ja 250 grammaan jauhelihaa. Nyt esim. k-ruoka.fi sivulla 400 grammaa makaronia ja 400 grammaa jauhelihaa. K-ruoka.fi reseptistä tulee 5-6 annosta. Tarina ei kerro montako annosta tuota 1978 vuoden reseptistä ajateltiin tulevan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan miten äitini (hautaan asti hoikka kaunis nainen) osti neljänneskilon paistijauhelihaa, siitä sitten valmisti päivällisen jota söi koko nelihenkinen perhe ja vielä riitti seuraavalle päivälle lounasta. 

Broilerista (1 kpl) syötiin ensin hyvä päivällinen ja seuraavana päivänä rääppeistä soppa. 

Kadehdin perheenäitejä jotka osasivat tehdä hyvää ja terveellistä ruokaa! 

 

 

Syöhän noita, vaikka kaksi viikkoa, mutta nälkä ei ruoalla lähde, jos yhdestä broilerista tekee kahdeksan annosta. 250gr jauhelihaa ja taas kahdeksan ruoka-annosta. Mitä saat näistä typeristä valheellisista kommenteistasi?

Kyllähän näistä löytyy tutkittua tietoa ja tilastoja. 

Suomessa syötiin broileria 70-luvun alussa vajaa kilo vuodessa ja vii

70-luvun alussa broileria myytiin oikeastaan vain kokonaisena pakastebroilerina, samoin kanaa. Siinä oli hommansa sulatella ja paloitella se. Sisältä löytyi vielä yleensä irrallisena nahaton kaula ja muitakin sisäelimiä. Tosin 70-luvun puolivälin jälkeen meillä usein grillattiin kokonainen broileri tai kana. Tuolloin meillä oli iso kylmiö, missä sen sai sulateltua rauhassa ja hellassa oli grillivastukset ja pyörivä varras. Puolisoni kotona puolestaan oli sähkögrilli vartaineen samaan tarkoitukseen.

Minulla muuten on yhä käytössä kirja maittavista liharuoista vuodelta -76, yhtenä tekijänä lihakaupan Väiski, josta jonnet ja veetit ei ole koskaan kuulleetkaan. Useimmissa ruoissa käytetään lihaa 400g 4 hengen annokseen, luista lihaa enemmänkin. Vain jossain keitoissa on 300g jauhelihaa. On siellä kuvatkin, miten lintu pilkotaan kahteen, neljään, kymmeneen ja kahdeksaantoista osaan. Täytyy sanoa, että on helpompi ostella valmispaloja kaupasta. Löytyisi reseptejä sisäelintenkin käyttöön, mutta jätän väliin erilaiset täytetyt sydämet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sulla on se 400g paketti jauhelihaa, niin mihin laitat sen lopun 100-200g? Tuo kun on yleisin pakkauskoko.

Tuo just. Mulle sanotaan että saat halpaa ruokaa jauhelihasta, mutta en tykkää ostaa 400 grammaa, se on aivan liikaa.

Ostan kilon jauhelihaa kerrallaan vaikka olen yhden hengen talous. Jauheliha on helppo pakastaa 4-5 osaan. Jauhatan lihakaupassa jauhelihan aina, en osta valmispakkauksia. Pakastan litteinä osina, ei vie paljon tilaa pakasteessa. Litteäksi saa jauhelihan kun painelee sen pussiin tai vetää vaikka kaulimella pussin päältä, sulaakin hyvin kun on ohut litteä pakastepussi. 

Tuohon aikaan oli lihatiskit, josta jauheliha aina ostettiin. Ei pitkään jääkaapissa säilynyt verrattuna nykyaikaan ja noihin kaasuihin pakattuihin. 

Vierailija kirjoitti:

Neuvottiinko jo 80- luvun keittokirjoissa pesemään jauhenliha?

50 luvun keittokirjassa kakkutaikinan ohje alkoi oikeasti: voi pestään ja vaahdotetaan...

Mun mielestä perusjauhelihaa saa 250g pussissa

Jos liharuoassa ei ole lihaa kuin nimeksi jätän mieluummin tekemättä. Mitään pula-aikaa en ala leikkimään. Makaroonilaatikkoon lihaa sen normipakkauksen verran. Jos haluan tehdä jotain, jossa liha on vain yksi monista aineksista, niin sitten vähemmän. 

Lihansyöntiä voi vähentää kokkaamalla herkullisia kasvisreseptejä. Ja lihavuus johtuu vääränlaisesta ruokavaliosta, liian isosta annoskoosta, herkuttelusta ja liikunnan vähäisyydestä, ei jauhelihan määrästä makaroonilaatikossa. 

 

Liha on ollut arvokasta ruokaa. Teurastettu eläin (nauta = vanha lypsylehmä) on hyödynnetty kokonaan. Mummoni (syntynyt 1919) puhui aina sianpääsyltystä, jota ei saanut enää mistään. Meitä lapsia se ällötti pelkkänä sanana, mutta mummo muisteli sitä suurena her

Minun mummuni pisti meidät nuoret tekemään sitä reilu 30 vuotta sitten. Oli aika kauheeta keitellä sitä sianpäätä.