Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö hoikkana pysyäkseen laskea kaloreita?
02.12.2024 |
Olen tätä pohtinut. Elämäntapamuutos olisi suunnitelmissa, toki jo alkanutkin hieman.
Olen reilusti ylipainoinen, johtuen mm. lapsuudesta opituista elämäntavoista (olin lihava jo 4-vuotiaana), masennuksesta, masennuslääkkeistä, ahmimisesta, piittaamattomuudesta ja herkkuhimosta
Mielestäni kuitenkin ymmärrän, millainen on terveellinen ruokavalio. Uskoisin ymmärtäväni, kuinka paljon mitäkin ruokaa on järkevä syödä. Ymmärrän, että vaikka pähkinät ovat terveellisiä, mutta niitä ei kannata syödä muutamaa enempää. Ymmärrän myös, että kasviksia saa syödä reippaammin. Jne
Olen kuitenkin miettinyt, kun ihmiset tuntuu nykyään puhuvan niin usein kaloreista etenkin laihdutuksen yhteydessä? Onko tällainen tarpeellista? Mulla ei ole tavoitteena mahdollisimman nopea pikadieetti, vaan pikkuhiljaa terveempi elämä. En siis ihan rehellisesti tiedä, kuinka paljon on 800g kasviksia, tai kuinka paljon kaloreita on kahdessa rivissä suklaata. Mutta ymmärrän lautasmallin, säännöllisen ateriarytmin ja mikä ruoka on terveellistä, ja mitkä on ns. sattumia
Mielipiteitä, onko kaloreiden laskeminen jokaisen normaalipainossa pysyvän elämäntapa, vai onko jopa järkevämpää syödä rennosti, mutta terveellisesti?
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Laihdut jos pystyt sietämään nälkää joka ei kituuta vaan sivelee itsetuntoa. Pikkuaskelia. Itsetuntoa sivelevä nälkä ei ole negatiivinen asia. Se on saavutus. Jos alat nauttimaan sinulle sopivan määrän nälkää kerralla, saat hyviä tuloksia.
Lisää proteiinia ja kasviksia, jos on nälkä. Nälkää näkemättä tulokset tulevat hitaammin, mutta pysyvät todennäköisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuupa ikävältä neuvot, että kalorien laskeminen olisi tosiaan ainoa tapa. Olen monta kertaa koittanut kaiken maailman dieettejä, ja ne poikkeuksetta johtavat vain järkyttävin ahmisiskohtauksiin. Kai mun kohtalo sitten vaan on kuolla nuorena lihavuuteen
Mutta nyt ihan tosissaan. Olen lisännyt ruokavaliooni paljon kasviksia, ja huomaan, että kun syö vaikka porkkanoita siihen makeanhimon ja pieneen nälkään, ei edes tee mieli ahmia jotain kokonaista suklaakakkua tai sipsipussin tai montaa leipää (tms. mitä nyt yleensä olen tottunut syömään). Neuvoista huolimatta en ainakaan vielä ala laskemaan kaloreita, pää on ihan tarpeeksi sekaisin jo valmiiksi, ja tavoitteena on tosiaan terveys, ei ensisijaisesti laihtuminen :)
Tehdään muutoksia pikkuhiljaa, ja jos se paino ei ala yhtään laskemaan, harkitsen uudelleen kaloreiden laskemista
~ ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen koko aikuiselämäni painanut suht saman verran (60kg/170cm) ja kyllä helvetti soikoon joudun koko ajan jos en nyt ihan laskemaan kaloreita, niin miettimään niitä, ettei paino lähde nousuun. Kaloreita kuluu päivässä älykellon mukaan maksimissaan 1800, vaikka askelia olis tullut 12 tuhatta. Eipä siihen tartte paljon syödä, eikä kyllä mitään ylimääräistä. Olis kiva ottaa kaupasta välillä suklaapatukka mukaan, mutta siinä vaiheessa aina tulee mieleen, että tämä on sit ylimääräinen 300 kaloria. Tai keittää iltapäiväkahvit jonkun suolaisen piirakan kanssa. Mutta ei, heti jos olen hetken miettimättä kaloreita, niin pamahtaa kilo tai pari lisää ja saa palata tuskaiseen ruotuun. Ei mitään järkeä.
Älykellot huijaa, ne mittaa käden liikkeetkin.
Mulla (todelliset askeleet) 17000 kuluttaa vain 669kcal. Yleensä syön normaalit n1500kcal ja jätän liik
No aivan, sekin vielä. Ja tarkoitin toki, että toi maksimi 1800 kaloria on koko päivän kulutus, johon sisältyy askeleet, niistä ei varmaan tule kuin muutama sata kaloria, jos sitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuupa ikävältä neuvot, että kalorien laskeminen olisi tosiaan ainoa tapa. Olen monta kertaa koittanut kaiken maailman dieettejä, ja ne poikkeuksetta johtavat vain järkyttävin ahmisiskohtauksiin. Kai mun kohtalo sitten vaan on kuolla nuorena lihavuuteen
Mutta nyt ihan tosissaan. Olen lisännyt ruokavaliooni paljon kasviksia, ja huomaan, että kun syö vaikka porkkanoita siihen makeanhimon ja pieneen nälkään, ei edes tee mieli ahmia jotain kokonaista suklaakakkua tai sipsipussin tai montaa leipää (tms. mitä nyt yleensä olen tottunut syömään). Neuvoista huolimatta en ainakaan vielä ala laskemaan kaloreita, pää on ihan tarpeeksi sekaisin jo valmiiksi, ja tavoitteena on tosiaan terveys, ei ensisijaisesti laihtuminen :)
Tehdään muutoksia pikkuhiljaa, ja jos se paino ei ala yhtään laskemaan, harkitsen uudelleen kaloreiden laskemista
~ ap
Älä enää koskaan koita (laihdutus)dieettejä. Niistä seuraa tuota ahmimista (koska niissä on liian vähän energiaa). Opettele syömään terveellisesti ja säännöllisesti ihan tavallista ruokaa ja syöt sitä vain aluksi hieman vähemmän kuin kulutat (siten, että paino putoaa). Laimenna aterioita kasviksilla/hedelmillä/marjoilla lautasmallin mukaisesti, myös välipaloja. Kuulostaa siltä, että joko ylensyöt tai kituutat. Terveellinen ruokavalio löytyy niiden väliltä. Suklaakakkua ja sipsejäkin voi syödä välillä, kyse on määristä. Jos sinulla on edelleen lihottava lääke, voisit kysyä lääkäriltäsi onko sitä mahdollista vaihtaa toiseen? Kannattaa myös miettiä, onko kyse vain opituista tavoista vai liittyykö tuohon muuta? Mitä saat ylipainosta? Tuoko se sinulle turvaa tms? Hallitsetko tunteitasi ahmimalla ruokaa?
Vierailija kirjoitti:
Talousvaaka on (ainakin alkuun) kalorien laskemista tehokkaampi tapa koostaa sopiva annos. Pitää vaan tiedostaa, paljonko vaikkapa proteiinia tarvitaan ja paljonko siihen vaadittava määrä painaa mitäkin ruoka-ainetta. Sitten, kun oppii ne sopivat annoskoot (kasviksia voi laittaa vaikka vähän liikaakin), ei enää tarvitse vaakaa.
Osta pienemmät lautaset äläkä santsaa. Alkoholi pois kokonaan. Liiku joka päivä. Näillä keinoin 25kg pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli ylipainoisena (ja on välillä yhä) nälkä-kylläisyys-akselin hormonit niin pielessä, etten ilman kalorien laskentaa olisi kyllä laihtunut.
Nykyäänkin jos painoa kertyy ja ihmettelen, muistelen syömisiä ja oon huomaamatta taas mennyt pidempään isoilla plussakaloreilla. Sitten taas niskasta kiinni...
Kun kerran elämässä näkee hetken vaivaa ja opettelee ruokien energiasisältöjä, se helpottaa määrittelemään tervettä syömistä myös jatkossa.
Kalorien laskeminen auttaa myös sen oppimiessa, ettei laihduttaessa ruoka-annokset jää liian kevyiksi, jolloin myöhemmin tulee tarve vetää kaksin käsin herkkuja, kun on hirveä energiavaje.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun syö sopivasti, liikkuu reippaasti, niin pysyy hoikkana, jos on sellaisena syntynyt.
En ole ikinä laskenut syömisiäni.
Sehän riippuu tilanteesta. Teini-ikäisenä en ollut hoikka, päinvastoin koulukiusattu fläsä. Silloin laskin kaloreita ja aloitin lisäksi lenkkeilyn, hyvin hitaasti tosin, mutta kuitenkin. Laihdutin 16kg alle puolessa vuodessa. Siitä lähtien olen pysynyt hoikkana, enkä laske kaloreita. Jos huomaan jonkin vaatteen kiristävän tai oloni on turvonnut, syön viikon-pari ainoastaan kolmesti päivässä. Siis tarkoitan sitä todella, ihan jokainen suupala lasketaan. Eli mitä vaan, mutta ainoastaan kolmesti päivässä. Ja kohtalaisen pieniä annoksia, toimii hyvin. Painoni ei ole noussut yli 60:n kilon paitsi raskausaikana.
N43v
Vastaavasti laihduttaja karsisi tuosta hiilareita 300-500 kcal edestä/päivä. Jos on reippaasti ylipainoa, niin tuolla ruokavaliolla saattaisi laihtuakin, ainakin aluksi.