Miksei Suomessa ole oikeasti suuria, vanhoja ja hienoja rakennuksia, kuten Notre Dame?
Tiedostan, että Suomi on ollut aika köyhä ja toisten maiden alusmaa. Tiedostan myös, että täällä on ollut harvempi asutus.
Silti: miksei täällä ole satoja vuosia vanhaa suurta kaunista rakennusta?
Turussakin on tärkeä nähtävyys Turun tuomiokirkko. Se on suosikkikirkkoni ja satoja vuosia vanha, mutta koruton ja pieni. (No on alttarin lähellä kauniita pieniä maalauksia)
Miksi ei Turussa ole rakennettu samaan aikaan Notre Damen kanssa vastaavaa hienoa suurta kirkkoa? Kirkothan olivat hyvin suosittuja ja sellaisiin antoivat rikkaat lahjoituksia.
Kommentit (140)
Vierailija kirjoitti:
Suuria hienoja rakennuksia.... Onhan täällä vaikkapa kerimäen suuri puukirkko... ristitääs kädet... on ollut luostareitakin parisen kappaletta.... pari vanhaa aateliskartanoa... piispanlinnan rauniot... turun linna... Savon linna... Viipurin linna....
Eremitaasi!
Aika vähän ja mitättömiä töllejä kansainvälisesti verrattuna.
Totuus on se että olimme varmasti maailman köyhimpiä satojen vuosien ajan koska Ruotsi vei rikkaudet Tukholmaan.
Vierailija kirjoitti:
olisikohan osa syy "koruttomuuteen" se, että suomessa ollaan oltu niin luterilaisia (koruttomuus, vaatimattomuus ja pröystäilemättömyys kuuluu mielestäni luterilaisuuteen), kun taas vaikka ranskassa on enemmän vaikuttanut katolilaisuus, siellä on ollut kuninkaallisia ja hoveja ja kaikessa on yritetty päteä ja näyttää valtaa ja voimaa - myös siis kirkoissa. ja toki ranskassa myös enemmän rahaa ollut jo keskiajalla.
Aika ihmeellinen tulkinta. Koruttomuus on johtunut käytännön syistä. Köyhyys on ohjannut tekemistä aina ja jatkaa ohjaamista edelleen.
Hmm.. jos on pieni väestö, siis pikkukylä tai pieni kaupunki. Ei tarvita massiivisia rakennuksia, kun porukka mahtuu pieneen.
Toisaalta, jos on vähän porukkaa, niin on vähän myös rakentajia. On myös vähän rahaa ja rahalla saa niitä rakentajia, kun ammattilaiset maksaa. Koristeelliset rakennukset maksaa, koristeet eivät ole ilmaisia. Eri aikakausina on ollu erilaisia tyylisuuntia.
Suomessa on linnavuoria noin 100 kpl. Pääasiassa puusta tehtyjä varustuksia, mutta on niissä kiveäkin käytetty. Tulikin tässä mieleen, että eikö tämmöisiä voisi peruskorjata nykyihmisten nähtäville, ainakin itseä kiinnostaisi. Niin miksi ne on kaikki jotain raunioita, tai ryteikköjä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta Vilnan vanhakaupunki se vasta erikoinen on. Täynnä kymmeniä suuria kivikirkkoja. Satametriä mistä tahansa kirkosta mihin tahansa suuntaan ja aina tulee uusi vastaan.
Sama aika monessa Keski-Euroopan kaupungissa. Kirkkoa kirkon vieressä vaikka kuinka monta pienessäkin paikassa.
Siellä oli paljon ihmisiä, paljon kauppaa, paljon rahaa. Täällä nahottiin oravia, poltettiin tervaa ja kuoltiin talvisin nälkään.
Pelkästään Pariisissa asui enemmän ihmisiä 1200-luvulla kuin koko Suomessa. Eristäytyminen ei tehosta tuotantoa eikä edistä kauppaa.
Täällä oli vähän ihmisiä koska Ruotsi vei miehet sotaan ja sitten naiset ja lapset kuolivat talvella nälkään, isäntä oli kuollut Ruotsin sodassa.
Turussa Maarian kirkko on kyllä aika nätti. Valmistunut 1300-luvulla. Ei sekään nyt tietenkään mihin notre dameen vertaudu, mutta kannattaa käydä katsomassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
olisikohan osa syy "koruttomuuteen" se, että suomessa ollaan oltu niin luterilaisia (koruttomuus, vaatimattomuus ja pröystäilemättömyys kuuluu mielestäni luterilaisuuteen), kun taas vaikka ranskassa on enemmän vaikuttanut katolilaisuus, siellä on ollut kuninkaallisia ja hoveja ja kaikessa on yritetty päteä ja näyttää valtaa ja voimaa - myös siis kirkoissa. ja toki ranskassa myös enemmän rahaa ollut jo keskiajalla.
Aika ihmeellinen tulkinta. Koruttomuus on johtunut käytännön syistä. Köyhyys on ohjannut tekemistä aina ja jatkaa ohjaamista edelleen.
kyllä se luterilaisuuskin on vaikuttanut kirkkojenkin ulkoasuun
Kerimäen puukirkko ei nyt varsinaisesti ole hieno, ellei sitten pidä suurta hienon synonyyminä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska venäläiset ovat historian saatossa hyökänneet tänne 30 kertaa ja tuhonneet aina kaiken mahdollisen, kuten heidän geeneihinsä kuuluu. Toki vain yksi syy.
Helsinki näyttää nykyisenlaiselta koska venäläiset päättivät rakentaa sitä. Muutenhan se olisi samanlainen kaupunki ilman paljoa historiallisia rakennuksia kuten muukin Suomi.
Näin on, empirekeskusta rakennettiin 1800- luvun alkupuolella. Helsinki oli muuten silloin vielä pikkukaupunki. 1800-luvun alussa alle 5000 asukasta ja suuri osa tunsi toisensa ulkonäöltä. Sitten toki väkiluku alkoi nousemaan.
Meillä ei ole mitään niin merkittävää Ruotsin ajoilta, kuin Helsingin keskusta. Mikä on varsin nuori ja Venäjän ajoilta.
Suomessa ei vielä ollut tuohon aikaa kristinuskoa. Siksi ei rakennettu
Kuka ne olis rakentanut? Ja millä rahalla? Suomi on ollut köyhä periferia pohjoisen laidalla. Jos me halutaan sellaisia, niin nyt vaan rakentamaan kipin kapin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
olisikohan osa syy "koruttomuuteen" se, että suomessa ollaan oltu niin luterilaisia (koruttomuus, vaatimattomuus ja pröystäilemättömyys kuuluu mielestäni luterilaisuuteen), kun taas vaikka ranskassa on enemmän vaikuttanut katolilaisuus, siellä on ollut kuninkaallisia ja hoveja ja kaikessa on yritetty päteä ja näyttää valtaa ja voimaa - myös siis kirkoissa. ja toki ranskassa myös enemmän rahaa ollut jo keskiajalla.
Aika ihmeellinen tulkinta. Koruttomuus on johtunut käytännön syistä. Köyhyys on ohjannut tekemistä aina ja jatkaa ohjaamista edelleen.
kyllä se luterilaisuuskin on vaikuttanut kirkkojenkin ulkoasuun
Luterilainen kirkko ei ottanut rahaa synnintekijöiltä, kun katolilaiset maksoivat synnninpäästöistään.
Onhan Suomessa Finlandia-talo, joka on hienoa marmoria?
No mutta. Vertailkaapa näitä:
Helsinki:
https://minorpostcards.fi/wp-content/uploads/5124-2.jpg
Pariisi:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
olisikohan osa syy "koruttomuuteen" se, että suomessa ollaan oltu niin luterilaisia (koruttomuus, vaatimattomuus ja pröystäilemättömyys kuuluu mielestäni luterilaisuuteen), kun taas vaikka ranskassa on enemmän vaikuttanut katolilaisuus, siellä on ollut kuninkaallisia ja hoveja ja kaikessa on yritetty päteä ja näyttää valtaa ja voimaa - myös siis kirkoissa. ja toki ranskassa myös enemmän rahaa ollut jo keskiajalla.
Aika ihmeellinen tulkinta. Koruttomuus on johtunut käytännön syistä. Köyhyys on ohjannut tekemistä aina ja jatkaa ohjaamista edelleen.
kyllä se luterilaisuuskin on vaikuttanut kirkkojenkin ulkoasuun
Keskiajalla ei oltu luterilaisia, se oli ennen Lutherin syntymää. Suomen vanhimmat kirkot olivat aluksi katolisia, ei se koruttomuus uskonnollisesta suuntaumuksesta ole kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Kuka ne olis rakentanut? Ja millä rahalla? Suomi on ollut köyhä periferia pohjoisen laidalla. Jos me halutaan sellaisia, niin nyt vaan rakentamaan kipin kapin.
Ei Suomi ollut köyhä pelkästä olemuksesta johtuen. Suomi pidettiin köyhänä meistä riippumattomista syistä, kun meitä riistettiin ulkopuolisten toimesta. Ruotsi on siitä eniten hyötynyt.
Vierailija kirjoitti:
Turussa Maarian kirkko on kyllä aika nätti. Valmistunut 1300-luvulla. Ei sekään nyt tietenkään mihin notre dameen vertaudu, mutta kannattaa käydä katsomassa.
Pyhän Katariinann kirkko on kans symppis, tosin satasen vuotta nuorempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
olisikohan osa syy "koruttomuuteen" se, että suomessa ollaan oltu niin luterilaisia (koruttomuus, vaatimattomuus ja pröystäilemättömyys kuuluu mielestäni luterilaisuuteen), kun taas vaikka ranskassa on enemmän vaikuttanut katolilaisuus, siellä on ollut kuninkaallisia ja hoveja ja kaikessa on yritetty päteä ja näyttää valtaa ja voimaa - myös siis kirkoissa. ja toki ranskassa myös enemmän rahaa ollut jo keskiajalla.
Aika ihmeellinen tulkinta. Koruttomuus on johtunut käytännön syistä. Köyhyys on ohjannut tekemistä aina ja jatkaa ohjaamista edelleen.
kyllä se luterilaisuuskin on vaikuttanut kirkkojenkin ulkoasuun
Koska luterilaiset kirkot olivat köyhempiä. Ne eivät rahoittaneet toimintaansa syntien päästöllä.
"Turun perustamisvuotena pidetään yleensä vuotta 1229, jolloin Suomen piispanistuin siirretään paavin luvalla Nousiaisista Turun Koroisiin, muutaman kilometrin päähän Turun nykyisestä keskustasta. 'Turku' tarkoittaa markkinapaikkaa tai toria." Lainaus wikistä.
Eli turku paikkana on siis vanhempi mitä kerrotaan, tai näin voisin asian itse tulkita. Kuka siis perusti turun. Oliko se olemassa jo ennen kuin ruotsalaiset valloittivat alueen. Niin ei liene tietoa.
Eräs arabialainen maantieteilijä teki vuonna 1154 maailmankartan missä myös pohjola on kuvattu.
Ote wikipediasta.
"Al-Idrisi kuvasi maantieteellisessä teoksessaan myös Fmrk-nimistä maata, jonka oletetaan tarkoittaneen Lounais-Suomea tai Finnmarkia.[2] Abu al-Idrisin teoksessa Fmrk rajoittuu Norjan saaren pohjoispäähän. Siellä kerrotaan olevan paljon kyliä ja viljeltyjä alueita, mutta ei muita kauppapaikkoja kuin Ebreze (mahdollisesti Abrasa, Auransuu). Suomen kuninkaalla on Al-Idrisin mukaan Norjassa monta paikkakuntaa ja asuttua seutua. Hän kertoo myös maasta nimeltä Tabast (Häme), jossa on paljon kyliä ja vähän kauppapaikkoja ja jossa kylmyys on vielä ankarampi kuin Suomessa. Hämeeseen luetaan meren äärellä oleva kaupunki, Dagwhata eli Hiidenmaa.[3] Maailmankartassa mainitaan Hämeen lisäksi myös Turku eli Abua.[4] Maassa sijaitsee myös Ragvalda-niminen kaupunki. Kaupunkien nimet ovat kuitenkin vääristyneet pahoin arabiankielisessä tekstissä, eikä niitä voida varmuudella tunnistaa. Al-Idrisin mainitsemat paikat ovat ehkä olleet jonkinlaisia markkinapaikkoja. Kaupunkimaisia asutuksia Suomessa ei nykyisen käsityksen mukaan ollut vielä 1100-luvulla.[2]"
Hassu juttu, mutta siinä puhutaan suomen kuninkaista ja kaupungeista. Vuosi oli siis 1154.
olisikohan osa syy "koruttomuuteen" se, että suomessa ollaan oltu niin luterilaisia (koruttomuus, vaatimattomuus ja pröystäilemättömyys kuuluu mielestäni luterilaisuuteen), kun taas vaikka ranskassa on enemmän vaikuttanut katolilaisuus, siellä on ollut kuninkaallisia ja hoveja ja kaikessa on yritetty päteä ja näyttää valtaa ja voimaa - myös siis kirkoissa. ja toki ranskassa myös enemmän rahaa ollut jo keskiajalla.