Mitä mieltä? Minulla oli nuoruudessa ihastus, mutta juttumme loppui 'lyhyeen' erittäin rumasti ja selvittämättä. Nyt olen kirjoittanut hänel

Vierailija kirjoitti:

Mikä tämä luonnollinen tilanne, jossa törmäisitte, olisi käytännössä voinut olla? Jos ette asu edes samassa maassa?

 

Miksi pitäisi ylipäätään törmätä, jos ei edes asuta samassa maassa? Vanhojen asioiden selvittely tuskin kohtaa jutun uudelleenlämmittelyyn, jos maantieteellistä etäisyyttäkin on. 

Tämä oli vastaus kommenttiin, jossa todettiin, että tuollainen törmääminen olisi ollut parempi vaihtoehto kuin kirje.

Vierailija kirjoitti:

Miksi AP nyt vasta suunnittelet yhteydenottoa parikymmentä vuotta myöhemmin? Olisit edes pari vuotta rumien tapahtumien jälkeen pyrkinyt selvittämään niitä, etkä vasta nyt. Silloin ei tuntuisi niin erikoiselta tuollainen yhteydenotto pystymetsästä. Entä jos hän ei enää edes muista sinua ja ihmettelee, keneltä kirje tulee?

Joskus voi mennä todella pitkä aika, ennen kuin ihminen on valmis ottamaan yhteyttä. Ensinnäkin niistä vanhoista asioista yli pääsemiseen voi mennä vuosia, ja sen jälkeen voi vielä mennä aikaa ennen kuin rohkaistuu ottamaan yhteyttä.

Vierailija kirjoitti:

"Olisiko ollut parempi, jos hän olisi ottanut yhteyttä jotain muuta kautta eikä työsähköpostin kautta?"

 

Ei, ei ja ei.

Jos yhteytenne on katkennut, eikä hänellä ole enää mitään yhteystietojasi, niin siihen on syynsä.

Miten olet hävittänyt numeron ja sähköpostin ym. takavuosina. Onko sinut estetty.

Tuollainen yhteystietojen onkiminen muuta kautta kuin ihmiseltä itseltään ei ole normaalia. 

Eihän ihmiseltä itseltään voi kysyä yhteystietoja, koska pitäisi ensin olla ne yhteystiedot että voisi kysyä ihmiseltä itseltään jotain.

Kuulin tapauksesta, jossa entinen poikaystävä oli ottanut yhteyttä 60 vuoden kuluttua. Toisin kuin voisi olettaa, seurauksena oli että pariskunta palasi yhteen.

Ymmärrän ap:ta siinä, että on tarve jotenkin selittää eksälle jotain ja selvittää asioita. Tämä siis kertoo siitä, että asia vaivaa edelleen itseä. Toinen osapuoli voi kuitenkin olla aivan eri vaiheessa, eikä ajattele toista enää. Siinä tilanteesta hänestä voisi olla hyvin kummallista saada yhteydenotto. Siis jos hän ei sitä tarvitse. 

Olen huomannut, että omien ajatusten kerääminen ylös paperille auttaa siinä, että pääsee yli jostain. Tätä ei kuitenkaan tarvitse muiden nähdä. Hetken päästä voi jopa nolottaa, että olisi ilmaissut saman henkilölle, ketä asia koskee. 

Kyseessä on siis enemmänkin se, että itse vielä käsittelee asiaa, eikä toista tarvita siihen. Jos on päässyt yli, niin ei sillä ole mitään väliä, mitä toinen enää ajattelee. 

Tulee tästä ketjusta kivikissaäitivibat...

Olisin jutellut jollekkin, ennen kuin lähettäisin tuommoisen viestin, että onko hyvä idea. 🙈

Vierailija kirjoitti:

Kuulin tapauksesta, jossa entinen poikaystävä oli ottanut yhteyttä 60 vuoden kuluttua. Toisin kuin voisi olettaa, seurauksena oli että pariskunta palasi yhteen.

Tämä on suurinpiirtein saman luokan asia. Toisin kuin voisi olettaa = tarkoittaa sitä että täällä kirjoittelee nuorempi porukka joka ei vielä tiedä minkälaista on tulla iäkkääksi ja päätyä selvittämään ja tekemään selkoa koko elämästään. Teillä on se vielä edessä. Jos joku ottaa yhteyttä 60 vuoden kuluttua niin voi kyllä olettaa että palaavat yhteen jollakin tavalla vaikka ilman jotain seksisuhdetta mitä tuskin voitte edes kuvitella. Ap:n tapauksessa asia on kummitellut aina kausittain koko aikuiselämän ajan eikä koskaan jättänyt rauhaan. Jotain outoa siinä siis on ollut. Varoisin antamasta neuvoja yhtään missään ihmissuhteeseen liittyvässä kenellekään toiselle. 

Puolisoni sai kerran entiseltä seurustelukumppaniltaan viestiä vuosien jälkeen. Heillä oli ollu korkeintaan vuoden kestänyt suhde ja sen päättymisestä siis monia vuosia. Me olimme siinä vaiheessa naimisissa. Tämä eksä halusi selittää jotain itsestään. Puolisoani vain ärsytti, että eksä oli ottanut yhteyttä. Ei häntä kiinnostanut eksän selitykset. Häntä myös ihmetytti, että miten kaikkien näiden vuosien jälkeen eksä vielä oli samassa pisteessä. Mielestäni vähän itsekeskeistä kuvitella, että vuosien jälkeen vielä toisen jutut kiinnostaisi. Ja omituista. 

Vierailija kirjoitti:

Puolisoni sai kerran entiseltä seurustelukumppaniltaan viestiä vuosien jälkeen. Heillä oli ollu korkeintaan vuoden kestänyt suhde ja sen päättymisestä siis monia vuosia. Me olimme siinä vaiheessa naimisissa. Tämä eksä halusi selittää jotain itsestään. Puolisoani vain ärsytti, että eksä oli ottanut yhteyttä. Ei häntä kiinnostanut eksän selitykset. Häntä myös ihmetytti, että miten kaikkien näiden vuosien jälkeen eksä vielä oli samassa pisteessä. Mielestäni vähän itsekeskeistä kuvitella, että vuosien jälkeen vielä toisen jutut kiinnostaisi. Ja omituista. 

Tämä! Vaikka itse on jumissa niin toinen tuskin on. Voi toki myös ilahtua yhteyden otosta, mutta voi tykätä myös huonoa. Toivottavasti ap pääsee elämässään eteenpäin. 

Sain pari vuotta eron jälkeen tälläisen tilityskirjeen vuosi suhteen päättymisen jälkeen. En ilahtunut. Kirje oli monta sivua pitkä. En lukenut ensimmäisiä riviä pidemmälle. En lukenut. Tuhosin kirjeen, en vain halunnut antaa sille ihmiselle enää mitään valtaa minuun. Empaattisena ihmisenä hieman tunsin syyllisyyttä siitä, kuinka kauan sen kirjoittamiseen oli varmasti mennyt aikaa. Eipä toisaalta tiennyt etten lukenut koko kirjettä. 4-5v. Eron jälkeen laittoi vielä viestiä. Siihen vastasin ja laitoin pisteen ilmoittamalla olevani suhteessa toisen kanssa. Sen jälkeen ei enää kuulunut mitään. Onneksi. Aikaa on nyt mennyt yli 30v. enkä tosiaan halua edelleenkään kuulla hänestä mitään, vaikka mitään pahaa hänelle en toivo.

N46

Täällä on ollut aika jyrkän kielteisiä näkökulmia. Kannattaa miettiä, että ilahtuisitko itse, jos joku vanha ystävä tai ihastus ottaisi yhteyttä vuosikymmenien kuluttua ja ihan myönteisessä tarkoituksessa.

Oho, olipa sekava aloitus, siis vuosi eron jälkeen. En tiedä mistä tuo pari vuotta tuohon alkuun tuli. N46

AP lopeta vainoaminen. 

Ihastus? 

Jos teillä olisi ollut oikea pitempi suhde ja riippuen vielä, kuinka kauan päättymisestä on kulunut aikaa, niin ihan kai ok selvittää tilannetta.

Mutta ihastus, joka on loppunut lyhyeen, ja sanoessasi "nuoruudessa" vuosia on ilmeisesti kulunut, niin kuulostaahan tuo vähintäänkin kummalliselta. Toivottavasti et saa vielä pahempaa mieltä, koska voihan tuon toisen osapuolen reaktio olla jotain, mitä et halunnut...

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ollut aika jyrkän kielteisiä näkökulmia. Kannattaa miettiä, että ilahtuisitko itse, jos joku vanha ystävä tai ihastus ottaisi yhteyttä vuosikymmenien kuluttua ja ihan myönteisessä tarkoituksessa.

Puhumme rumasti päättyneestä ihastus tapauksesta, emme jostain alakoulun parhaasta kaverista, jonka elämä kuljetti eri suuntaan, 

Vierailija kirjoitti:

Sain pari vuotta eron jälkeen tälläisen tilityskirjeen vuosi suhteen päättymisen jälkeen. En ilahtunut. Kirje oli monta sivua pitkä. En lukenut ensimmäisiä riviä pidemmälle. En lukenut. Tuhosin kirjeen, en vain halunnut antaa sille ihmiselle enää mitään valtaa minuun. Empaattisena ihmisenä hieman tunsin syyllisyyttä siitä, kuinka kauan sen kirjoittamiseen oli varmasti mennyt aikaa. Eipä toisaalta tiennyt etten lukenut koko kirjettä. 4-5v. Eron jälkeen laittoi vielä viestiä. Siihen vastasin ja laitoin pisteen ilmoittamalla olevani suhteessa toisen kanssa. Sen jälkeen ei enää kuulunut mitään. Onneksi. Aikaa on nyt mennyt yli 30v. enkä tosiaan halua edelleenkään kuulla hänestä mitään, vaikka mitään pahaa hänelle en toivo.

N46

Olisit nyt edes ilmoittanut sille, että et lukenut kirjettä. Siinähän saattoi olla jotain tärkeääkin ja hän luulee että olet lukenut sen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi AP nyt vasta suunnittelet yhteydenottoa parikymmentä vuotta myöhemmin? Olisit edes pari vuotta rumien tapahtumien jälkeen pyrkinyt selvittämään niitä, etkä vasta nyt. Silloin ei tuntuisi niin erikoiselta tuollainen yhteydenotto pystymetsästä. Entä jos hän ei enää edes muista sinua ja ihmettelee, keneltä kirje tulee?

 

Joskus voi mennä todella pitkä aika, ennen kuin ihminen on valmis ottamaan yhteyttä. Ensinnäkin niistä vanhoista asioista yli pääsemiseen voi mennä vuosia, ja sen jälkeen voi vielä mennä aikaa ennen kuin rohkaistuu ottamaan yhteyttä.

Vai onko aloittaja nyt eronnut ja on ajankohtaista lämmitellä vanha juttua, vaikka silloin joskus ei kiinnostanut, kun teit rumasti

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ollut aika jyrkän kielteisiä näkökulmia. Kannattaa miettiä, että ilahtuisitko itse, jos joku vanha ystävä tai ihastus ottaisi yhteyttä vuosikymmenien kuluttua ja ihan myönteisessä tarkoituksessa.

Niin, no sehän riippuu. Voi olla, että siitä tulisi suunnattoman onnelliseksi, tai sitten vain ärsyttäisi. Riippuu siitä miten siihen ihmiseen nykyään suhtautuu.

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ollut aika jyrkän kielteisiä näkökulmia. Kannattaa miettiä, että ilahtuisitko itse, jos joku vanha ystävä tai ihastus ottaisi yhteyttä vuosikymmenien kuluttua ja ihan myönteisessä tarkoituksessa.

Onkin eri asia ottaa myönteisessä mielessä yhteyttä kuin vuodattaa kirjeeseen selonteko kuten hän haluaa tehdä.