Lue keskustelun säännöt.
Yksinäinen. Kehtaatko sanoa tutuille että olet yksinäinen?
Kommentit (71)
Ei tule kerrottua ja kaikkeen tottuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on vain hyvänpäiväntuttuja niin eipä niille paljon kertoilla.
Miksi se asia kuuluisi joillekin hyvänpäiväntutuille? Korkeintaan ystäville kertoisin, mutta silloin en olisi enää yksinäinen. Sellainen paradoksi.
Olen ollut lapsesta saakka yksinäinen. Ei minulla ole tuttuja edes.
T: kiltti ja kunnollinen mies
Vierailija kirjoitti:
Miksi se asia kuuluisi joillekin hyvänpäiväntutuille? Korkeintaan ystäville kertoisin, mutta silloin en olisi enää yksinäinen. Sellainen paradoksi.
Eipä ne kaikki ystävät ole välttämättä kasvotusten tekemisissä jos on esimerkiksi välimatkaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on joku,jolle voi kertoa yksinäisyydestä, ei ole yksinäinen
Mutta tietty ihmissuhteiden vähyyttä ei ehkä viitsi mainostaa.
En todellakaan sanoisi sitä ääneen. Läheiset voivat sen sitten lukea itsemurhakirjeestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi se asia kuuluisi joillekin hyvänpäiväntutuille? Korkeintaan ystäville kertoisin, mutta silloin en olisi enää yksinäinen. Sellainen paradoksi.
No ihan tavistutulle, esim työkaveri jne.
Voi ihmisellä olla ystäviä, mutta silti on yksinäinen. Itselläni pari ystävää jota näen ehkä 2kk välein. Muuten olen todella yksin Heillä omat perheet, menot, kumppanit. Kyllä he tietää et minäkin esim haluisin kumppanin, mutta eivät tiedä et miten yksinäisyys minua vaivaa, kun näyttelen yksin pärjäävää.
Vierailija kirjoitti:
Jos on joku,jolle voi kertoa yksinäisyydestä, ei ole yksinäinen
Mutta tietty ihmissuhteiden vähyyttä ei ehkä viitsi mainostaa.
No ei ole todellakaan noin yksioikoista. Yksinäisyys on korvien välissä, jos on yksinäinen olo niin on yksinäinen. Yksinäinen voi olla myös ystävien seurassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kärsin tavattomasti tästä ilmeisesti elinikäisestä yksinäisyydestäni, mutta yritän salata sen kaikin keinoin. Lapsena minua pilkkasivat yksinäisyyteni takia sekä koulukaverit että vanhemmat ja myös pikkuveli. Opin silloin, että yksinäisyys on minun omaa syytäni ja hyvin häpeällinen asia.
Ei ole tarpeellista miettiä asiaa. Ei ole tuttuja kenelle kertoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen sanonut ja pyytänyt käymään, saanut kieltävän vastauksen ja säälittelyä.
Valtaisa häpeähän se tuntuu olevan. Melkein yhtä suuri kuin vanhempien luona asuminen kolmekymppisenä. Mutta minkä sille voi. Pitäisikö mennä sitten "kavereiden" kanssa ulos kaffelle/kaljalle, jolloin voivat avoimesti nauraa kustannuksellani vieläpä minun kuullen ja nöyryyttää? Mieluummin yksin. Koskelan uhrikin hakeutui murha ajiensa seuraan vain, koska kyllä nyt vaan pitää ihmisellä kavereita olla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon sanonut työkaverille ja parille sukulaiselle, jos on sivuutettu aihetta. Ei se ole kuitenkaan sen enempää keskustelua aiheuttanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se asia kuuluisi joillekin hyvänpäiväntutuille? Korkeintaan ystäville kertoisin, mutta silloin en olisi enää yksinäinen. Sellainen paradoksi.
No ihan tavistutulle, esim työkaveri jne.
Voi ihmisellä olla ystäviä, mutta silti on yksinäinen. Itselläni pari ystävää jota näen ehkä 2kk välein. Muuten olen todella yksin Heillä omat perheet, menot, kumppanit. Kyllä he tietää et minäkin esim haluisin kumppanin, mutta eivät tiedä et miten yksinäisyys minua vaivaa, kun näyttelen yksin pärjäävää.
Olen työtön tällä hetkellä. Eikä työssä ollessa ollut työkavereita. vain ihmisiä samassa työssä. Minulla ei ole ollut ystäviä 20vuoteen. En käytännösä puhu kuin virastoissa yms. paikoissa. Kaupan kassan tervehtimistä en laske puhumiseksi. Ystävien hankkiminen vanhemmalla iällä on todella vaikeaa. Se tulisi tehdä nuorena kuten useimmat tekevätkin.
Niin siis kenelle? Ei mulla ole tuttuja koska minä olen yksinäinen. Et taida ymmärtää mitä se tarkoittaa?
Silloin ei ole tuttuja eikä kavereita eikä edes läheisiä. Ei ole ketään.
Yksinäisellä ihmisellä ei ole tuttujakaan. Jos olisi niin eihän hän olisi enää yksinäinen vaan ihminen jolla on sosiaalisia suhteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se asia kuuluisi joillekin hyvänpäiväntutuille? Korkeintaan ystäville kertoisin, mutta silloin en olisi enää yksinäinen. Sellainen paradoksi.
No ihan tavistutulle, esim työkaveri jne.
Voi ihmisellä olla ystäviä, mutta silti on yksinäinen. Itselläni pari ystävää jota näen ehkä 2kk välein. Muuten olen todella yksin Heillä omat perheet, menot, kumppanit. Kyllä he tietää et minäkin esim haluisin kumppanin, mutta eivät tiedä et miten yksinäisyys minua vaivaa, kun näyttelen yksin pärjäävää.
Voi kuule, sinä et ole yksinäinen etkä edes todella yksin. Ota tuosta pois nuo parin kk:n välein tapaamisetkin ja ole silloinkin yksin. Äläkä pidä yhteyttä puhelimitse tai somessakaan.
Sitten tiedät miltä tuntuu olla yksin ja yksinäinen.
Ei ole tullut kerrottua, onhan se itsestäni vähän häpeällistä.